Lumo -22

Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Artikkeli ja luento herättivät paljon ajatuksia historian opetuksesta. Jäin miettimään sitä, miten itse omilla hieman kehnoilla historian tiedoilla ikinä pystyisi kehittämään tällaisia opetustapoja ja olemaan hyvä ja innostava historian opettaja. Omista alakoulun historian tunneista en muista paljon, mutta opiskelu oli lähinnä kirjan lukemista ja tehtävien tekoa. Tunnit oli mielestäni tylsiä, enkä ainakaan muista mitään luennon tyyppisiä tehtäviä tai kokonaisuuksia. Luennolla ja artikkelissa korostetaan, että keskitytään ajattelun kehittymiseen ja suuremman kokonaisuuden ymmärtämiseen. Omilla historian tunneilla ollaan lähinnä opeteltu pieniä asioita ulkoa. Uskon, että oppilasta aktivoivat ja innostavat tehtävät ovat todella hyvä tapa oppia ja sisäistää asioita oman innostuksen kautta. Esimerkiksi luennon tehtävä, jossa oppilaat pääsevät tutkimaan ja saavat aina lisää vihjeitä on varmasti monia oppilaita innostava ja motivoiva tehtävä. On kuitenkin tärkeää, että opettaja saa liitettyä tehtävään oikeasti myös opetusta siitä, mitä siihen aikaan on tapahtunut ja mitkä historian tapahtumat tehtävään liittyvät. Muuten tehtävästä saattaa tulla osalle vain hauska arvausleikki ja oleellinen tieto jää huomaamatta. Tutkivaa oppimista sisältävät tehtävät ovat siis varmasti hyviä ja motivoivia, mutta niiden suunnittelu on tehtävä hyvin ja huolella.

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Esimerkiksi loogista päättelyä, syy-seuraussuhteiden löytämistä, argumentointia, historiallista empatiaa.

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Ajattelisin, että opettajalla täytyy olla laajasti tietoa siitä ajasta ja aiheesta, jota tehtävä vaatii. Tällaisten isompien tehtävien tai esimerkiksi artikkelissa mainitun viiden tunnin kokonaisuuden suunnittelu ja toteuttaminen vaatii paljon aikaa. Opettajan näkökulmasta tehtävien laatiminen vaikuttaa työläältä ja aikaa vievältä. Toisaalta samaan kunnolla suunniteltua tehtävää voi sitten käyttää joka vuosi uudelleen. Opettajalta vaaditaan myös luovuttaa ja kykyä soveltaa omia tietojaan. Opettaja tarvitsee myös pedagogisia tietoja ja taitoja. Myös ryhmän tunteminen on varmasti ainakin hyödyllistä, kun toteutetaan tutkivaa oppimista.