Lumo -22

Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Artikkelissa kuvattiin vahvasti leikillisyyden ja pelillisyyden mahdollisuuksia historian opetuksessa, ja uskon itsekin, että kokonaisvaltaisen ymmärtämisen saavuttamiseksi erilaisiin rooleihin eläytyminen voisi olla hyödyllistä. Artikkelin esittelemät opiskelutavat siis herättivät mielenkiintoni, ja haluan ehdottomasti itse opettajana hyödyntää näitä keinoja. Uskon vahvasti toiminnallisten harjoitusten hyviin puoliin, joten roolipelit ja niiden kautta oppiminen kuulostaa erittäin tehokkaalta keinolta käydä läpi opetettava teema.

Artikkelin kuvaamat opiskelutavat eroavat kuitenkin todella paljon siitä opetuksesta, mitä itse olen saanut. Oma historian opettajani uskoi perinteiseen opetustyyliin, ja historian tunnit koostuivat pitkälti opettajan luennoista ja kirjan tehtävien tekemisestä. Opettelimme käsitteitä ja tapahtumaketjuja ulkoa, eikä tutkivasta oppimisesta ollut tietoakaan. Tunneilla käsiteltiin kirjan sisällöt kannesta kanteen, eikä oikeastaan mitään sovellettu.

Yhteiskuntaopin opettajamme oli huomattavasti modernimman opetustyylin kannalla. Teimme paljon projekteja, pääsimme itse kokeilemaan, ja opetus oli hyvin oppilaslähtöistä. Teimme esimerkiksi harjoituksen, jossa sijoitimme kuvitteellisesti rahaa, ja seurasimme kymmenen viikon ajan, kuinka paljon jäimme voitolle tai häviölle. Koen, että juuri tämän tyyppiset harjoitukset/projektit ovat niitä, jotka jäävät oppilaille mieleen ja, joista oppii parhaiten.

Luennolla oli mielenkiintoinen väite: ”The trouble with kids today is that they just don’t want to learn”. Olen väitteen kanssa samaa mieltä, sillä uskon, että ongelmana on juuri se, etteivät lapset näe merkitystä esimerkiksi historian tunnilla opetettavalla asialla, eivätkä sen takia halua oppia tai jaksa keskittyä asiaan. Luennolla esiteltiin myös mielestäni hyviä esimerkkejä tutkivasta oppimisesta. Tämän tyyliset tehtävät ovat varmasti oppilaille mieluisampi tapa oppia kuin kirjan tehtävien tekeminen.

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Esimerkeissä harjoitellaan kriittistä lähteiden tulkintaa, eläytymistä ja kykyä yhdistää vihjeet ja tehdä niiden perusteella johtopäätöksiä. Esimerkit harjoittavat myös oppilaslähtöistä opettamista, jossa oppilaat pääsevät itse kysymään kysymyksiä, ihmettelemään ääneen ja tutkimaan vastausta yhdessä opettajan kanssa.

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Tämänkaltaisen opetuksen toteuttaminen vaatii opettajalta kiinnostusta aihetta kohtaan. Usein tutkivan oppimisen tehtävät vaativat paljon ennakkovalmisteluja ja ylipäätänsä ennakkotietoa aiheesta. Tämän tyylisiä tehtäviä ei voi ”vetää lonkalta”, vaan huolellinen valmistelu on tärkeää. Tietoja tai taitoja tärkeämpää olisi kuitenkin opettajan rohkeus kokeilla eri tyylisiä tehtäviä, ja saada näin opetusta monipuolisemmaksi ja kiinnostavammaksi oppilaille.