Lumo -22

- Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Löfströmin ja Rautiaisen (2015 s. 5–7) artikkeli sekä McFahnin (2018) luento käsittelivät molemmat kokemuksellista, oppilaita aktiivisesti osallistavaa historian opetusta. Materiaalit saivat pohtimaan tällaisen opetuksen hyödyllisyyttä mutta myös sen aiheuttamia haasteita opettajalle. Opettajasta voi tuntua aluksi haastavalta suunnitella ja toteuttaa tutkivan oppimisen tehtäviä, mutta kokemuksen myötä kyseiset taidot varmasti vähitellen kehittyvät.

Artikkelissa kerrottiin, että opettajajohtoinen opetus ohjaa oppimaan lähinnä vain historiallisia tietoja, eikä keskity tiedon ymmärtämiseen tai ajattelutaitojen kehittämiseen; oppilaslähtöinen tutkiva opetus keskittyy juuri näiden taitojen kehittämiseen (Rautiainen, 2015, s. 5–7). Mielestäni tutkivaa opetusta pitäisi alkaa rohkeasti toteuttamaan enemmän, jotta siitä tulisi luontevampi osa suomalaisten koulujen opetuskulttuuria. Toteutus voi olla todella haastavaa, sillä monet meistä ovat tottuneet opettajajohtoiseen opetustapaan. Näkemäänsä ja kokemaansa voi alkaa helposti kopioimaan omaan toimintaansa.

Itse olen myös saanut peruskoulussa sekä lukiossa lähinnä vain opettajajohtoista historian ja yhteiskuntaopin opetusta. Tunnit kuluivat siten, että istuin ja kuuntelin opettajan luentoa. Opettaja kysyi välillä kysymyksiä, mutta niihin oli lähes aina olemassa vain yksi ainoa oikea vastaus. Harvoin saimme pohtia asioita ryhmissä tai keskustella niistä koko luokan kesken. Opetus ei sisältänyt elämyksellisyyttä, ja emme myöskään ikinä tutkineet ilmiöitä tai tapahtumia. Asiat olisivat ehkä jääneet paremmin mieleen, jos olisi itse saanut konkreettisesti osallistua opetukseen pohtimalla asioita muiden oppilaiden kanssa. Lähinnä tunneilla tuntui siltä, että tieto meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja sitten kotona pänttäsin asioita ulkoa koetta varten. Ongelmien ratkominen yhdessä luokkakavereiden kanssa olisi ollut varmasti mielekästä ja lisännyt kiinnostustani historian/yhteiskuntaopin opiskelua kohtaan. Tällöin historiallisia/yhteiskunnallisia asioita olisi voinut oppia jopa huomaamatta.

- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Esimerkeissä harjoitetaan esimerkiksi tiedon soveltamista ja yhdistämistä, kriittistä ajattelua, asioiden tulkitsemista, näkemysten esille tuomista, argumentointia, syy-seuraussuhteiden pohtimista, ajattelun prosessointia, analysointia, historiallista empatiaa ja luovuutta.

- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Opettajalta vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii ennen kaikkea paljon rohkeutta rikkoa totuttuja normeja. Aluksi voi olla haasteita opetuksen suunnittelussa ja siinä, miten toteuttaa opetuskokonaisuus selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla. Opettajan täytyy tietää, millainen opetusryhmä on kyseessä, jotta hän voi suunnitella heidän taitotasonsa mukaisia tehtäviä.

Opettajan on hyvä myös itse osata heittäytyä, sillä se voi rohkaista ja innostaa oppilaita osallistumaan erilaisiin tehtäviin paremmin. Myös opettajan ryhmänhallintataidot ovat tärkeät sekä historiallinen tietämys.