Lumo -22

Löfströmin ja Rautiaisen (2015 s. 5–7) artikkeli ja McFahnin (2018) luento käsittelivät historian opetusta eri tehtävätyyppien kautta, joihin olen itse tottunut. Luennossa sekä artikkelissa kerrottiin roolipelistä ja historiallisen monitulkintaisen tapahtuman ratkaisemisesta. Esimerkit herättivät mielenkiinnon, sillä itse olen opiskellut historiaa enemmän perinteisesti kirjasta tehtävien avulla. Erityisesti tapahtuman ratkaiseminen vihjeiden avulla on innostavan kuuloinen opiskelutapa, jonka avulla saa oppilaat suhteellisen helposti mukaan. Artikkelissa todettiin, että Suomessa opetetaan enemmän historiallisia tietoja kun taas Englannissa historian ymmärtämistä ja ajatteluntaitoja (Rautiainen, 2015).  

Tehtävissä harjoitetaan monia taitoja etenkin ryhmätyötaitoja, jotka ovat tärkeitä. Tapahtumien ratkaisu-tehtävässä harjoitetaan pohdintaa, havainnointia, päättelyä, kriittistä ajattelua, tulkitsemista, vaihtoehtojen poissulkemista ja muiden ajatusten ja mielipiteiden kuuntelua. Tehtävässä pohditaan myös eri skenaarioiden mahdollisuutta ja sen mukaan poissulkemista sekä omien mielipiteiden perustelua lähteiden pohjalta. Rautiainen (2015) toi artikkelissa ilmi historiallisen empatian harjoittelun roolipelin avulla. Roolipelin avulla oppii eläytymään menneeseen aikaan ja ymmärtää paremmin, mikä tietyt asiat ovat tapahtuneet. 

Molemmissa tehtävätyypeissä tarvitaan paljon valmistelua, joka voi olla opettajalle työläämpää kuin opettaa asiat vain kirjasta. Koen kuitenkin, että tehtävien avulla saa innostettua oppilaita enemmän, jolloin vaivannäkö on hyödyllistä. Aluksi voi olla vaikea suunnitella sopivan tasoisia tehtäviä, luokan tunteminen auttaa suunnittelussa.