Juliet -22

Videossa ja artikkelissa esiintyneet opiskelutavat herättää minussa paljon enemmän mielenkiintoa aiheeseen, kuin se opetus mitä itse olen saanut. Kyseiset tavat ovat selkeästi enemmän toiminnallisia ja oppilaslähtöisempiä. Kontrasti on siis suuri verratuna saamaani luento tyyliseen opetukseen. Molempia yhteiskuntaoppia ja historiaa opetettiin meille opettajajohtoisesti niin, että me kuunneltiin kun opettaja puhuu 35minuuttia ja sitten tehtiin tehtäviä 10 minuuttia. Itse en muista yhtäkään tuntia mikä olisi jäänyt esimerkiksi ylä-asteelta mieleen. Uskon että yleinen kiinnostus ja motivaatio olisi nyt suurempi näitä oppiaineita kohtaan, jos olisin itse saanut parempaa ja enemmän toiminnallista opetusta. 

Esimerkeissä on havaittavissa vahvasti luovan ajattelutaidon merkitys, historiallinen empatia ja ymmärrys. Nämä taidot kehittyy juurikin eläytymistä ja ongelmaratkaisua vaativissa tehtävissä. Kaikki nämä tukee historiallista ajattelukykyä ja ovat tärkeitä taitoja historian tapahtumia tarkastellessa. Lapsi oppii ymmärtämään laajemmin historian tapahtumia myös yksilöiden näkökulmasta, jolloin nämä tapahtumat eivät jää pintapuolisiksi vuosiluvuiksi tai otsikoiksi kirjaan. Myös tapahtumien syy-seuraussuhteiden hahmottaminen auttaa kokonaiskuvien luomisessa ja ymmärtämisessä miten historia vaikuttaa nykypäivään. 

Tämän tyylisen opettamisen mahdollistaminen vaatii opettajalta kiinnostusta ja tietoa aiheesta, organisointikykyä sekä tietynlaista heittäytymiskykyä. Opettajan pitää olla itse valmis käyttämään aikaa ja luovuutta tehtävien luomiseen ja tuntien pitämiseen. Tälläiset tehtävät vaatii myös opetettavien ikäryhmän tietotason tuntemusta , jotta osaa suunnitella tehtävän heille sopivaksi.