EP-POM1

Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Artikkelin ja luennon esimerkit erilaisista opiskelutavoista herättivät innostusta. Minun kouluaikoinani historian ja yhteiskuntaopin tunnit olivat nimenomaan perinteisesti opettajajohtoisia, joissa opettaja puhui luokan edessä ja oppilaat kuuntelivat ja tekivät merkintöjä vihkoihinsa. Sen sijaan en muista, että meillä olisi ollut aktiivista tutkivaa oppilaan roolia, draamaa, pelillisyyttä, eläytymistä tai leikkiä käytössä lainkaan näillä tunneilla, kuten artikkelissa ja luennolla tuotiin esiin. Kunpa olisikin ollut, sillä motivaatio ja innostuminen olisivat olleet ihan eri tasolla, kuin mitä ne silloin vuosia sitten olivat. Voin hyvin kuvitella, että esimerkiksi pelillisyyden hyödyntäminen voi lisätä motivaatiota myös niitä oppiaineita kohtaan, jotka eivät ole niin mieleisiä, sillä itse pelaaminen on osa arkea lähes jokaiselle oppilaalle jollain tasolla.

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Näissä esimerkeissä harjoitettiin itsenäisten johtopäätösten tekemistä erilaisten vihjeiden pohjalta sekä omien näkemysten perustelemista. Tietoa tulee osata rakentaa ja myös muuttaa uuden tiedon valossa. Harjoitettiin luovaa, kriittistä ja syy-seuraussuhteita ymmärtävää, pohdiskelevaa ajattelua, jossa annettiin tilaa myös tulkinnalle.

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Opettajan tulee olla valmis heittäytymään, olemaan luova ja kokeilemaan uusia tapoja opettaa. On tärkeää myös hallita opetettavien asioihin sisältö, jonka pohjalle voi ideoida erilaisia pelejä ja toiminnallisuutta. Ei kannata ajatella, että aina täytyisi olla jotakin suurta ja hienoa, vaan jo pienilläkin asioilla saa opetukseen erilaista innostavaa ja motivoivaa muutosta.