Niina Nurro
- Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Esiin tulleet opiskelutavat ovat mielestäni kiinnostusta herättäviä, luovia ja mahdollistavat opiskeltaviin aiheisiin syventymisen. Tiedon ymmärtäminen on hedelmällisempää kuin pelkän tiedon muistaminen. Kun eläydytään aiheeseen, sovelletaan opittua tietoa, jolloin se jää usein paremmin mieleen. Roolipelit ovat mielestäni luova tapa oppia, jolloin oppilas pääsee itse vaikuttamaan tunnin sisältöön. Omana kouluaikanani ei käytetty kovinkaan luovia tapoja oppimisessa. Oppitunnit olivat opettajajohtoisia ja sisältöjä opetettiin usein samalla kaavalla. Eläytymistä tai tiedon soveltamista ei juurikaan toteutettu vaan opettelimme asiat kuten ne kirjoissa esitettiin.
- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Esimerkeissä harjoitellaan tiedon tulkitsemista, eläytymistä, tiedon sisäistämistä, kriittistä ajattelua sekä syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Tehtävissä harjoitellaan myös kykyä yhdistää aiempaa tietoa uuteen opittuun asiaan.
- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Opetuksen toteuttaminen vaatii opettajalta suunnitelmallisuutta ja tarkkaan asetettuja tavoitteita. Opettajalla on oltava selkeät tavoitteet siitä, mitä toiminnalla tavoitellaan. Tavoite on tärkeä tulla myös oppilaille esille, jotta he kokevat toimintansa tarkoituksenmukaiseksi. Opettajalta vaaditaan innostavaa ja avointa asennetta, jotta oppilaat kiinnostuisivat tehtävästä. On myös hyvä ottaa huomioon ujommat oppilaat, jotka voivat kokea esimerkiksi eläytymistehtävät ahdistavina.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.