Alma Nissinen
EP-POM1
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat poikkeavat melko paljon siitä opetuksesta, jota olen itse historian ja yhteiskuntaopin tunneilla saanut. Saamani opetus on ollut pitkälti opettajajohtoista ja tiukasti oppikirjan pohjalta etenevää faktojen opettelua. Muistiinpanoja on kirjoitettu paljon ja erilaiset vuosiluvut, henkilöt ja tapahtumat on pyritty opettelemaan ulkoa siten kuin ne ovat kirjassa esitetty. Artikkelin ja luennon esittämissä opiskelutavoissa korostuivat oppilalähtöisyys, tulkinnallisuus ja tutkiva oppiminen. Koen, että edellämainitut opiskelutavat lisäävät oppilaiden motivaatiota ja sitoutumista opiskeluun osallistamisen kautta. Kokemuksellisuus, elämyksellisyys ja oppilaiden aktivointi varmasti auttaa myös kokonaisuuksien hallintaa sekä edistää kriittistä ajattelua ja ajatteluntaitoja. Koen itse, että artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat olisivat ollee minulle mieluisampia kuin ne tavat, joita omat opettajani käyttivät. Tällöin olisin varmasti myös kokenut historian ja yhteiskuntaopin opiskelun mielekkäämmäksi ja asenteeni niitä kohtaan olisi nyt positiivisempi.
Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Oma kokemukseni historian opetuksesta on se, että kirjassa esitetyt ja opettajan kertomat asiat ovat faktoja. Esimerkeissä korostuu kuitenkin ajatteluprosessi, johon kuuluu kriittinen ajattelu, syy-seuraussuhteiden muodostaminen, päätteleminen ja aito ymmärtäminen. Omia ajatuksia on pystyttävä myös muokkaamaan prosessin edetessä, kun saatavilla oleva tieto lisääntyy. Lisäksi omia mielipiteitä on pystyttävä perustelemaan saatavilla olevan tiedon avulla. Oppilailta vaaditaan tulkintoja, jolloin he varmasti ymmärtävät paremmin sen, että historiallinen tieto vaatii tulkinnallisuutta. Ajatteluprosessin kautta aisat jäävät varmasti paremmin mieleen ja ymmärrys on syvempää kuin kirjasta lukemalla ja ulkoaopettelemalla.
Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Opettajalta vaaditaan paljon enemmän kuin perinteisen opettajajohtoisen opetuksen toteuttamisessa. Opettajan tulee ymmärtää historiallisen tiedo luonnetta ja käydä myös itse ajatteluprosesseja läpi ja panostaa aiheeseen perehtymiseen sekä opetukseen valmistautumiseen. Myös suunnitelmallisuus on tärkeää, jotta opetus muodostaa eheän ja tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden ja kaikki tarvittavat asiat tulee varmasti käsiteltyä. Kokonaisuudessaan opettajalta vaaditaan aitoa halua ja motivaatiota opettamiseen.
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat poikkeavat melko paljon siitä opetuksesta, jota olen itse historian ja yhteiskuntaopin tunneilla saanut. Saamani opetus on ollut pitkälti opettajajohtoista ja tiukasti oppikirjan pohjalta etenevää faktojen opettelua. Muistiinpanoja on kirjoitettu paljon ja erilaiset vuosiluvut, henkilöt ja tapahtumat on pyritty opettelemaan ulkoa siten kuin ne ovat kirjassa esitetty. Artikkelin ja luennon esittämissä opiskelutavoissa korostuivat oppilalähtöisyys, tulkinnallisuus ja tutkiva oppiminen. Koen, että edellämainitut opiskelutavat lisäävät oppilaiden motivaatiota ja sitoutumista opiskeluun osallistamisen kautta. Kokemuksellisuus, elämyksellisyys ja oppilaiden aktivointi varmasti auttaa myös kokonaisuuksien hallintaa sekä edistää kriittistä ajattelua ja ajatteluntaitoja. Koen itse, että artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat olisivat ollee minulle mieluisampia kuin ne tavat, joita omat opettajani käyttivät. Tällöin olisin varmasti myös kokenut historian ja yhteiskuntaopin opiskelun mielekkäämmäksi ja asenteeni niitä kohtaan olisi nyt positiivisempi.
Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Oma kokemukseni historian opetuksesta on se, että kirjassa esitetyt ja opettajan kertomat asiat ovat faktoja. Esimerkeissä korostuu kuitenkin ajatteluprosessi, johon kuuluu kriittinen ajattelu, syy-seuraussuhteiden muodostaminen, päätteleminen ja aito ymmärtäminen. Omia ajatuksia on pystyttävä myös muokkaamaan prosessin edetessä, kun saatavilla oleva tieto lisääntyy. Lisäksi omia mielipiteitä on pystyttävä perustelemaan saatavilla olevan tiedon avulla. Oppilailta vaaditaan tulkintoja, jolloin he varmasti ymmärtävät paremmin sen, että historiallinen tieto vaatii tulkinnallisuutta. Ajatteluprosessin kautta aisat jäävät varmasti paremmin mieleen ja ymmärrys on syvempää kuin kirjasta lukemalla ja ulkoaopettelemalla.
Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Opettajalta vaaditaan paljon enemmän kuin perinteisen opettajajohtoisen opetuksen toteuttamisessa. Opettajan tulee ymmärtää historiallisen tiedo luonnetta ja käydä myös itse ajatteluprosesseja läpi ja panostaa aiheeseen perehtymiseen sekä opetukseen valmistautumiseen. Myös suunnitelmallisuus on tärkeää, jotta opetus muodostaa eheän ja tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden ja kaikki tarvittavat asiat tulee varmasti käsiteltyä. Kokonaisuudessaan opettajalta vaaditaan aitoa halua ja motivaatiota opettamiseen.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.