Taiko -22
Historian opetuksessa mielestäni tärkeintä on saada oppilaat ymmärtämään kokonaisuuksia, eikä niinkään eri vuosilukujen ja kuninkaiden nimien ulkoaopettelu. Oppilaat pitäisi saada oikeasti kiinnostumaan aiheista, sillä historian ymmärtäminen on kaikinpuolin tärkeää. Jos he kokevat historian mielenkiintoisena jo alaluokilla, todennäköisesti motivaatio jatkuu myös myöhemmälle iälle.

Historian tavoitteissa positiivista on se, että tarkoitus on alustavasti herättää oppilaan mielenkiinto historian tapahtumiin ja niiden merkityksestä nykypäivään. Tarkoituksena olisi myös, että oppilaat oppisivat soveltamaan oppimaansa tietoa. Yhteiskuntaopissa oppilaille pyritään antamaan käsitys siitä, mitä velvollisuuksia ja oikeuksia heille kuuluu yhteiskunnan jäsenenä. Oppiaineissa olisi tarkoituksena saada oppilas ymmärtämään, mikä vaikutus hänellä on yksilönä yhteiskuntaan, ja mikä vaikutus yksilöllä on historiaan. Historian arviointikriteereissä luki, että arvioidaan oppilaan historiallisen ajattelun kehitystä. Tämän tarkoitus jäi minulle hieman epäselväksi.

Minua yllätti, miten laajasti historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina voivat antaa käsitystä laaja-alaisesta osaamisesta. Molemmat oppiaineet opettavat ymmärtämään omaa ympäristöä ja vuorovaikutusta sen kanssa. Niin historiassa kuin yhteiskuntaopissakin opetetaan kulttuurista ja kulttuuri-identiteetistä. Myös ihmisoikeudet (ja etenkin lasten oikeudet) tulevat esille molemmissa oppiaineissa. Työelämästä ja taloudesta puhutaan yhteiskuntaopissa. Tavoitteissa sanotaan, että olisi tärkeää, että oppilaalle jää myönteinen kuva työstä ja työelämästä. Tämä on eriarvoisen tärkeä asia, jolla samalla edistetään sitä, että mahdollisimman moni hankkiutuisi työelämään eikä eristyisi yhteiskunnasta. Tieto- ja viestintäteknologian oikeanlaisen käytön opettelemista voidaan hyödyntää eri oppimistavoissa. Etsiessään tietoa aiheesta tai tehdessään erilaisia tehtäviä teknologian parissa, oppilas oppii samalla myös monilukutaitoa.