Juliet -22

Historian opetuksessa tärkeää on mielestäni oppia ymmärtämään niin historiallisten kuin nykyaikaisten ilmiöiden monimutkaisuutta. Luennolla puhuimme tästä kysymyksestä ja lehtori ilmaisi mielestäni hyvin, että historian tiedon luonne on pistemäistä, minkä takia kokonaisuutta on mahdotonta hahmottaa täysin todenmukaisesti ja meidän onkin tarkoitus oppia uimaan tiedon allokossa. Ehkä voisi ajatella, että kun tutkimme menneitä tapahtumia, on se vähän niin kuin selvittäisimme mihin päin lampea pisara on pudonnut: pitää seurata pisaran aihuttamaa lainehdintaa, mutta samalla varoa sekoittamasta sitä muiden ympärillä tippuvien pisaroiden laineisiin. Hyvin vaikeaa, kenties mahdotonta, mutta se auttaa meitä ymmärtämään miksi lähellä olevat kaislat huojuvat ja ennakoimaan tulevien pisaroiden vaikutusta ympäristöön. Vähän niinkuin säätilat, eivät historialliset tapahtumat muodostu itsestään. Näiden kompleksien tapahtumakulkujen hahmottamiseen historia on mielestäni oiva oppiaine. 

Ilmiöpohjaiseen opiskeluun, jota täällä OKL:ssä harjoitamme ja josta itsekin olen kiinnostunut, historia toimii täydellisenä havaintojen leikkikenttänä. Siinä voi harjoittaa oivaltavia oppimistekniikoita, antaa opiskelijoiden itse selivittää syy-seuraus-suhteita ja assoisioidan niitä nykyajan ilmiöihin. Historiaan saa liitettyä helposti myös esimerkiksi äidinkielen oppiaineen: kertojan roolia tilanteiden tarkastelussa on erinomaista tarkastella historiallisten dokumenttien hahmotuksessa - miten jokaisella kertomuksella sodasta on kummallakin puolella uhreja. 

Lukemisen ohella tehtyjä havaintoja: 

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet., totta! Monikulttuurisuus jäi mainitsematta, vaikka onkin todella tärkeä aihe. Kulttuurihistorian tuntemuksen avulla voimme ymmärtää, kuinka paljon diversimpi ihminen on kuin vallalla oleva käsitys antaa ymmärtää ja kuinka suppea ihmiskäsitys on joskus toisaalta ollut. 

Ymmärtääkseni historianopetuksessa painotetaan alakoulussa 5 eri kokonaisuutta: Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty, Vanha aika ja antiikin perintö, Keskiaika, Uuden ajan murrosvaihe sekä Suomi osana Ruotsia. Näin historiaa itse vähemmän lukeneena, en osaa sanoa olisinko valinnut teemoiksi muita historiallisia ilmöitä. Eniten kiinnostaa eri aikakausien erot, erityisesti mitä kauemmas mennään. 

Lisäksi on 7 laaja-alaisen osaamisen alueita, joita eri kokonaisuuksien avulla treenataan. Kokonaisuudet ovat; Ajattelu ja oppimaan oppiminen; Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; Monilukutaito; Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen; Työelämätaidot ja yrittäjyys sekä Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Näistä teemoista Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot- sekä Työelämätaidot ja yrittäjyys -osaamisen alueita tuntuu hankalimmalta alkaa soveltaa opettamiseen. Mutta toisaalta siinä saisi heittäytyä luovaksi. 

On kiinnostavaa, miten opetussuunnitelmasta osaa nyt lukea rivien välistä käytettäviä teemoja, esimerkiksi monikanavaisuuteen ja kannustavaan arviointiin kehoitetaan ohjeistuksessa.