LUKUVUOSISUUNNITELMA

Lukuvuosisuunnitelma

 


Kuvataiteen oppimisen voi hahmottaa henkilökohtaisena polkuna, jolla tehdään, kokeillaan, koetaan ja harjoitellaan. Se risteää ja on vuorovaikutuksessa toisten kulkemien polkujen kanssa. Opettajan tehtävä on rakentaa ja avata tietä taiteen oppisisällöillä.

Taiteellista oppisisältöä, polun rakennusainetta, ovat mm. taidehistorian ja taiteen faktat, materiaalit, menetelmät ja tekniikat sekä ilmaisukeinot.

Ilmaisukeinoja käytetään monipuolisesti niin, että ne mahdollistavat sekä oppijan sisäisen puheen (itsenäinen työskentely) että vuorovaikutuksen toisten kanssa. Taidetta tarkastellaan ja kokemuksia jaetaan monikanavaisesti tavoitteena ikätason mukainen taidekäsityksen monipuolistuminen.

Polulla kulkiessa havaitaan moniaistisesti maailmaa ja tulkitaan sitä. Polun varrella on kivikoita ja vaikeuksia, mutta myös kannustimia, motiiveita. Sellaisena voi toimia esimerkiksi vertaispalaute, opettajan palaute tai vaikkapa sisäinen tarve ilmaista mielipiteensä tai tunteensa kuvallisesti.

Polulla kohdataan erilaisia kulttuureita ja taidekäsityksiä, hahmotetaan omaa paikkaa monikulttuurisessa ja moniarvoisessa maailmassa. Opetussuunnitelma pyrkii johdattamaan polkua esteettisen ymmärryksen lisäksi myös eettisen ja ekologisen ymmärryksen syvenemiseen ja laajenemiseen, ympäristöjen ja kulttuureiden kunnioittamiseen ja hyväksymiseen.

TYÖSKENTELYN LÄHTÖKOHDAT

- havainnot
- mielikuvat
- tunneilmaisu

TYÖSKENTELYN LAATU

- keskittymisen ja pitkäjänteisen työskentelyn taidot
- motoristen ja teknisten taitojen kehittäminen
- vastuullinen ja turvallinen työskentely
- mielekäs työskentely, tarkoituksenmukainen työskentelytekniikan ja -välineen valitseminen
- suunnittelu- ja ideointitaidot, luonnostelu, ajatteluprosessin kehittely
- ilmaisun rohkeus
- oman ja toisten työn arvostaminen, omien ja toisten ideoiden hyväksyminen,
kannustaminen

MENETELMÄT JA TEKNIIKAT

Lähestyttäessä kuvataiteen opetusta tekniikkalähtöisesti opetellaan ensin tekniikkaa, sitten sillä ilmaisemista ja edistyttäessä pystytään jo soveltamaan ja kehittämään tekniikkaa ilmaisun palveluksessa. Näin kehittyy ”kuvallinen viisaus”, tekniikan opettelun kautta lisääntyy rohkeus kokeellisuuteen ja luovuuteen.
Lähestyttäessä kuvataiteen opetusta keskitytään esim. tunteen visualisointiin ja tekniikka opitaan siinä sivussa.
Olipa lähestymistapa mikä tahansa, itse prosessi on arvokas, oppimisen kannalta jopa tärkeämpi kuin lopputulos.

Menetelmät ja tekniikat

- piirtäminen ja piirtimet esim. lyijykynät, hiilet, liidut ja tussit
- maalausmateriaalit ja - tekniikat esim. vesi-, puolipeite- ja akvarellivärit
- kolmiulotteinen työskentely ja rakentelu, kuvanveisto ja keramiikka (savimassat, kipsi, puu, pahvit ym. rakennusmateriaalit)
- grafiikan menetelmät esim. kohopaino, tarttumapiirrokset ja sapluunapainanta
- kuvasarja ja sarjakuva
- kuvankäsittely, liikkuva kuva, elokuvakerronta ja editointi
- kuva-analyysi ja taiteesta keskusteleminen
- taidehistoria
- kuvataiteen kokeelliset menetelmät

LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN SEKTORIT KUVATAITEEN NÄKÖKULMASTA

Laaja-alaiset osaamisen sektorit on mahdollista huomioida kuvataiteessaseuraavasti
- ajattelu ja oppimaan oppiminen (esim. luonnokset, prosessin arvostaminen, omat portfoliot oman kasvun ja kehityksen kuvaajana jne)
- itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (turvallinen työskentely, välinehuolto, omien jälkien siivoaminen, yhteisvastuu kuvisluokasta)
- kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (esim. erilaiset kuvakulttuurit ja niiden arvostaminen, kuvatide ilmaisukeinona, yhdessä työskenteleminen jne.)
- monilukutaito (kuvalukutaito, medialukutaito)
- tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (iPad ja tietokoneavusteinen työskentely jne.)
- työelämätaidot ja yrittäjyys (kuvataiteen arvon ymmärtäminen ammatillisista näkökulmista, vastuu oman urakan loppuunsaattamisesta, tuotesuunnittelu ja -markkinointi jne.)
- osallistuminen ja vaikuttaminen (kuvallisen vaikuttamisen keinot, omat taidenäyttelyprojektit, yhteisöllinen taide, kansainväliset ym. yhteistyöoprojektit)
liite: ideapankki!

OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TYÖTAVAT

Tavoitteena on tarjota oppimisympäristöjä ja työtapoja, joilla mahdollistetaan monipuolinen materiaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen.

Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri. Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan moniaistista havainnointia, pitkäjänteistä työskentelyä sekä tutkivaa ja tavoitteellista taideoppimista.

Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisun tarpeet ja mahdollistetaan tarkoituksenmukainen työskentely yksin ja ryhmässä. Tavoitteena on luoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulun ulkopuolisissa ympäristöissä.

Tarkastellaan laajenevan elinpiirin ajankohtaisia taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä. Opetuksessa ohjataan taiteidenväliseen ja temaattiseen lähestymistapaan. Oppilaita kannustetaan suhtautumaan kriittisesti eri tietolähteisiin. Opetustilanteissa teknologioita ja verkkoympäristöjä hyödynnetään monipuolisesti, vastuullisesti ja turvallisesti.

ERIYTTÄMINEN

Tavoitteena ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden sosiaalisten, psyykkisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen. Taideoppimisen yksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta ja hyvinvointia.

Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet. Opetusta eriytetään tarvittaessa esimerkiksi ilmaisukeinojen, työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla. Opetustilanteissa oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttää vaihtoehtoisia lähestymistapoja.

Taideoppimiselle luodaan turvallinen, moninaisuutta kunnioittava ja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri, jossa oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea. Vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja voidaan tarvita erityisesti havaintojen ja tunteiden visuaalisessa ilmaisussa sekä motoristen taitojen kehittämisessä. Ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi leikinomaisuutta, pelejä ja eri aistialueisiin liittyviä kokemuksia.