Julkisen hallinnon palveluita halutaan tarjota kansalaisille ja kuntalaisille yhä monipuolisemmin. Tällä tarkoitetaan sitä, että palvelun käyttäjä voi itse valita asiointikanavan, asiointiajan sekä asiointipaikan. Jotta palvelut muodostuisivat sekä käyttäjille että palvelun tarjoajille kiinteäksi osaksi arkisia rutiineja, tämä edellyttää hallintorajat ylittävää vuorovaikutusta ja yhteistyötä palveluiden ja tietojärjestelmien kehittämisessä. Lisäksi tämä edellyttää myös avointa tiedonsaantia. Tavoitteena on tallentaa tiedot vain yhteen paikkaan, josta ne ovat koko julkisen hallinnon käytettävissä.

Verkottuneella tietoyhteiskunnalla on myös kansainvälinen ulottuvuus. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat EU, OECD ja muut Pohjoismaat. Esimerkiksi EU:n lainsääntömuutokset vaikuttavat toimintaan myös Suomessa. Muun muassa EU:n verkko- ja tietoturvadirektiiviehdotus edellyttää kansallista strategiaa, jossa määritellään toimintaolosuhteet, visio tulevaisuudesta, tavoitteet ja painopistealueet verkkojen tietoturvallisuudesta kansallisella tasolla.

Tutustu tarkemmin EU:n kyberturvallisuusstrategiaan.

Kehittyvän tietoyhteiskunnan haasteisiin pyritään vastaamaan rakentamalla Suomeen muun muassa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö, jonka avulla edistetään elinkeinoelämän digitalisaatiota. Tarkoituksena on tehdä Suomesta suotuisa toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja digitaalisuuteen perustuville liiketoimintamalleille. Jotta toiminta olisi turvallista, laaditaan kansallinen tietoturvastrategia, joka tukee luottamusta internetiin sekä digitaalisiin toimintatapoihin ja esimerkiksi yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan.

Kansallinen tietoturvastrategia painottuu erityisesti

• kilpailukyvyn ja vientiedellytysten varmistamiseen
• EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseen sekä
• yksityisyydensuojan ja muiden perusoikeuksien turvaamiseen

Strategian tavoitteena on se, että tietoturva olisi sisäänrakennettu erilaisiin järjestelmiin, päätelaitteisiin ja palveluihin. Strategialla puututaan luottamusta heikentäviin ilmiöihin, kuten tietoturvaloukkauksiin ja laajamittaisiin yksityisyydensuojan loukkauksiin verkoissa. Strategian osana toteutetaan EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivin edellyttämät lainsäädäntömuutokset.

Tutustu Suomen tietoturvallisuusstrategiaan sekä Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategiaan 2012–2020

Kyberturvallisuuslainsäädäntö ja sen olemassaolo on yleisesti koettu hieman epäselväksi asiakokonaisuudeksi. Onko olemassa kansainvälisiä tai kansallisia lainsäädäntöjä tai yhteisiä pelisääntöjä koskien monimutkaistuvaa kybermaailmaa, jonka yhtenä osana myös verkottunut tietoyhteiskunta on?

Askelia kohti yhteisiä sopimuksia on otettu muassa edellä mainitun EU:n verkko- ja tietoturvadirektiiviehdotuksen muodossa. Lisäksi tietoverkkorikollisuutta koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (ns. Budapestin sopimus) on sitova kansainvälinen sopimus, joka muodostaa toimivan rungon kansalliselle lainsäädännölle. EU:ssa on jo laadittu kyberrikollisuuteen liittyvää lainsäädäntöä esimerkiksi direktiivinä lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta. EU on myös hyväksymässä direktiivin erityisesti bottiverkkojen avulla tehtäviin tietoverkkohyökkäyksiin liittyen.