Kukaan tai mikään ei ole täysin suojassa kyberuhilta verkottuneessa yhteiskunnassa.

Keskeisiä kyberturvallisuuden hallinnan keinoja ovat

• ennaltaehkäiseminen
• havaitseminen ja
• varautumiskyky.

Kyberhyökkäyksiä ei voida täysin estää, mutta niitä pyritään torjumaan ja niiden vaikutuksia minimoimaan erilaisilla toimenpiteillä. Sanotaan, että suurin kyberuhka on ihminen itse, mutta samalla ihminen kuitenkin on myös suurin käytettävissä oleva voimavara. Kybertoimintaympäristössä on uhkia, mutta myös paljon mahdollisuuksia osana yksilöiden, yritysten ja yhteiskunnan toimintaa. Kyberturvallisuus on kasvava liiketoiminnan alue, jota sekä julkiset että yksityiset tahot voivat yhteistyössä kehittää. Digitaalisuuden hyödyntäminen vaatii kyberturvallisuuden huomioimista. Kun kyberturvallisuus huomioidaan tarpeeksi, voidaan digitaalisia palveluita ja toimintoja kehittää hallitusti ja digitaalisuus nähdään houkuttelevana investointikohteena niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Suomi pyrkii varautumaan kyberuhkiin muun muassa kyberturvallisuusstrategian toimenpiteillä.

Suomen kyberturvallisuuden visio:

1) Suomi kykenee suojaamaan elintärkeät toimintonsa kaikissa tilanteissa kyberuhkia vastaan.
2) Kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti turvallista kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
3) Vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa.