Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään.

Oppimisympäristöjen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset

• Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta (työrauha, pulpettien ja työpisteiden ergonomia, akustiset olosuhteet, esteettisyys, luokkien valaistus/pimennys, siisteys, teemaluokat, viihtyisyys).
• Niiden tulee edistää vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhteisöllistä tiedon rakentamista (pulpettien oikea sijoittelu, teemaluokat, tieto- ja viestintäteknologia, kirjastopalvelut ja liikuntakeskukset).
• Niiden tulee olla turvallisia ja terveellisiä ja edistää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaista tervettä kasvua ja kehitystä.
• Niiden tulee mahdollistaa aktiivinen yhteistyö koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa (tieto- ja viestintäteknologia).
• Oppimisympäristöjen tulee muodostaa pedagogisesti monipuolinen ja joustava kokonaisuus (tilat, välineet, materiaalit, kirjastopalvelut, liikunta-, taide- ja luontokeskukset).
• Oppiaineiden erityistarpeet tulee huomioida (tuen tarve, teemaluokat, välineet, sähköinen oppimateriaali).
• Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin (muunneltavuus) sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista (teemaluokat).
• Oppilaille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa oppimisympäristöjen kehittämiseen (oppilaskunta).
• Huomioidaan, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella (mobiililaitteiden ja sähköisen oppimisalustan, Pedanetin, aktiivinen käyttö).
• Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä (Haihatus, Joutsan kino ja Leivonmäen kansallispuisto).
• Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun (työrauha, sähköinen oppimateriaali, Pedanet).
• Kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toiminnallaan oppimisympäristöihin (siisteys ja kunnossapito, viihtyisyys).

 Työtavat

Työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset
Työtapojen valinnassa huomioidaan:

• Eri oppiaineiden opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet, tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet.
• Opetuksessa käytetään eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvia työtapoja.
• Työtapojen vaihtelu tukee ja ohjaa koko opetusryhmän ja jokaisen oppilaan oppimista.
• Työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin (opettajan tekemä arviointi, oppilaiden itsearviointi).
• Työtapojen valinnassa kiinnitetään huomiota myös sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.
• Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat eri ikäkausille ominaista luovaa toimintaa (oppilaat ovat mukana työtapojen valinnassa).
• Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisää oppilaiden mahdollisuuksia kehittää työskentelyään ja verkostoitumistaitojaan.
• Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota.
• Motivaatiota vahvistavat myös työtavat, jotka tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta.
• Työtapojen valinnalla voidaan tukea myös yhteisöllistä oppimista, jossa osaamista ja ymmärrystä rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
• Työtapojen valinnassa otetaan huomioon eri oppiaineiden ominaispiirteet sekä laaja-alaisen osaamisen kehittäminen.
• Työtapojen valinnassa otetaan huomioon myös oppilaiden väliset yksilölliset ja kehitykselliset erot (eriyttäminen, oppilaan tuntemus).
• Eriyttäminen ohjaa työtapojen valintaa (ehkäistään tuen tarvetta).