Tiivistelmä kappaleista 8,9,11

Teksti

8 IKONOKLASMI

 

  • tarkoittaa kuvakieltoa eli kiistaa ikonien käytöstä
  • Ikonien käyttökieltoa perusteltiin esim. 10 käskyn kuvakiellolla
  • Keisari Leo III määräsi ikonit tuhottaviksi v. 730
  • vanhoja ikoneita ja mosaiikkeja ei juuri säästynyt
  • kansa ja luostarit vastustivat
  • tämä johti väkivaltaan
  • Ikonit saivat puolustajia: Johannes Damaskolainen, Teodoros Studionilainen
  • 787 pidettiin 7. ekumeeninen kirkolliskokous
  • Ikonien käyttö ja kunnioitus vahvistettiin tuossa kokouksessa

 

 

9 Bysantti

 

Keisari Konstantinos perusti Roomalle uuden pääkaupungin Bosborin salmelle, jossa sijaitsi Bysantion-niminen kauppapaikka. Hän nimesi kaupungin Konstantinopoliksi. Konstantinopolin kaupungin ympärille muodostui uusi Rooma, jota nyt kutsutaan Bysantin valtakunnaksi. 

 

Konstantinos julisti valtakuntaan uskonnonvapauden, mutta kristityt saivat erityisaseman. Hän rakennutti kirkkoja ja oli mukana muotoilemassa kirkolle hallintoa ja kristinoppia. Sunnuntai julistettiin vapaapäiväksi.

 

Bysantista tuli kristinuskon, talouden ja kulttuurin keskus. Kirkko ja valtio muodostivat liiton, puhuttiin Bysanttilaisesta sinfoniasta. Kaiken keskuksena oli valtava Hagia Sofian kirkko. Sen kirkon jumalanpalvelukset ovat pohjana nykyisen ortodoksikirkon jumalanpalveluselämälle. Kirkon johtajana oli patriarkka.

 

Vuonna 476 Länsi-Rooma kukistui germaaniheimojen valloituksiin. Bysantti onnistui torjumaan hyökkäykset. Bysantin suuruuden aika oli vuosina 800-1000.

KPL 11

 

1000 vuotta kirkko ehti elää elämäänsä melko yhtenäisenä, kunnes vuonna 1054 tapahtui kirkon jakaantuminen kahtia: idän kirkkoon (ortodoksinen kirkko) ja lännen kirkkoon (roomalaiskatolinen kirkko).

 

Miksi kirkko jakaantui, johtui monesta syystä. Ero ei tapahtunut äkkiä.

Kun Rooman valtakunta jakaantui kahtia, alkoi myös kirkkojen perinteet erota toisistaan.

Esimerkiksi:

 

LÄNNESSÄ IDÄSSÄ

kieli: latina Itä: kreikka

pääkaupunki: Rooma Itä:Konstantinopoli

Papisto: selibaatissa (ei naimisissa) Itä:sai olla naimisissa

Kirkon johtaja: paavi Itä:patriarkka

ehtoollisleipä: kohottamaton Itä: kohotettu

 

 

Tärkeimmäksi syyksi nousi paavin ja patriarkan välinen arvovaltakiista. Paavi piti itseään koko kirkon johtajana, sillä paavia pidettiin suoraan apostoli Pietarin seuraajana. Idässä taas oltiin sitä mieltä, että ylin päätösvalta on ekumeenisella kirkolliskokouksella.

 

600-luvulla lännessä liitettiin uskontunnustukseen yksi sana: filioque. Se on latinaa ja tarkoittaa ”ja Pojasta”. Sen mukaan Pyhä Henki on lähtöisin sekä Isästä, että Pojasta, kun se alkuperäisessä tekstissä lähtee vain Isästä. Tämä oli tärkein opillinen kiistanaihe, joka johti kirkkojen eroon.

 

Vuosi 1054 on se vuosi, jolloin Rooman paavi ja Konstantinopolin patriarkka julistivat toisensa kirkonkiroukseen ja katkaisivat ehtoollisyhteyden. Se tarkoittaa, ettei idän ja lännen kirkon jäsenet voi enää käydä yhteisellä ehtoollisella. Lopullisesti ero syntyi vasta 1200-luvulla.