Tutustu alla olevien aineistojen avulla valistusfilosofien ajatteluun.

Esittele, mitä valistusfilosofian piirteitä aineistoista tunnistat.

Miten valistusfilosofia eroaa suhtautumisessa valtaan ja vallan oikeutukseen verrattuna aikaisempaan ajatteluun?

Ehdoton mielivalta tai hallitseminen ilman pysyviä säädettyjä lakeja eivät kumpikaan sovi yhteen yhteiskunnan ja hallinnon päämäärien kanssa. – – Ihmisten ei voida olettaa tahtovan, vaikka heillä olisi siihen oikeuskin, kenellekään yhdelle, tai useammallekaan, ehdotonta ja rajatonta valtaa heihin. Tämä tarkoittaisi asettumista huonompaan tilanteeseen kuin luonnontila, jossa heillä oli vapaus puolustaa oikeuttaan muiden loukkauksia vastaan. – – On paljon huonompi tilanne olla alttiina sellaisen ihmisen rajattomalle vallalle, jolla on komennossaan satatuhatta, kuin olla alttiina sadantuhannen yksittäisen ihmisen rajattomalle vallalle. Kenelläkään ei ole varmuutta, että tahto on muita parempi sillä miehellä, jolla on tällainen komennettavien joukko, vaikka hän onkin satatuhatta kertaa voimakkaampi.  

Englantilainen filosofi John Locke, Tutkielma hallitusvallasta, 1691

Locke: POLITICAL THEORY - John Locke - YouTube

Englanti on tällä hetkellä maailman vapain maa. Nimitän sitä vapaaksi sen vuoksi, ettei sen kuninkailla ole valtaa tehdä kenellekään vääryyttä, koska kuninkaan valtuudet ovat lain rajoittamat ja valvomat. (--) Jos alahuone saisi hallita, sen valta olisi rajaton ja vaarallinen, koska sillä olisi myös toimeenpanovalta, kun taas asiain nykyisellään ollessa rajoittamaton valta on parlamentilla ja kuninkaalla ja toimeenpanovalta kuninkaalla, jonka valtuudet ovat rajoitetut. (--)

Jos lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta kuuluvat samalle henkilölle tai virkakunnalle, ei voi olla olemassa vapautta, sillä herää helposti epäilys, että hallitsija tai hallitus säätää tyrannimaisia lakeja ja soveltaa niitä tyrannimaisella tavalla. Vapautta ei myöskään ole, ellei tuomiovalta ole erotettu lainsäädäntö- ja toimeenpanovallasta. Jos tuomiovalta on yhdistetty lainsäädäntöön, olisivat kansalaisten henki ja vapaus mielivallan alaisia, sillä tuomari saattaisi säätää soveltamansa lait. Jos se taas liittyisi toimeenpanovaltaan, kykenisi tuomari harjoittamaan sortoa ja väkivaltaa.

Montesquieu: ote teoksesta Lain henki (1748)

Montesquieu: Baron de Montesquieu Biography - YouTube

On vain yksi laki, joka luonteensa puolesta vaatii yksimielistä hyväksymistä. Se on yhteiskuntasopimus: sillä yhteiskunnan jäseneksi liittyminen on maailman vapaaehtoisin teko; koska jokainen ihminen on syntynyt vapaaksi ja oman itsensä herraksi, ei kukaan saa, minkä syyn varsolla se sitten tapahtuisikaan, tehdä häntä alamaisekseen ilman hänen suostumustaan. Päättää, että orjan poika syntyy orjaksi, merkitsee samaa kuin päättää, ettei hän synny ihmiseksi.

Jos siis yhteiskuntasopimusta tehtäessä jotkut asettuvat sitä vastustamaan, niin ei heidän vastustuksensa tee sopimusta mitättömäksi; se estää vain heidän ottamisensa muiden joukkoon: he jäävät muukalaisiksi kansalaisten keskelle. Kun valtio on perustettu, merkitsee vakinainen maassa oleskeleminen suostumusta; valtion alueella asuminen on ylimmän valtiovallan alaiseksi taipumista.

Rousseau: ote teoksesta Yhteiskuntasopimuksesta (1762)

Rousseau: POLITICAL THEORY – Jean-Jacques Rousseau - YouTube