Lokakuussa kolme Ivalon lukion fysiikan opiskelijaa pakkasi laukkunsa ja matkusti Geneveen, jossa he osallistuivat CERN:ssä järjestettyyn tiedekouluun. Tällä kertaa Geneveen lähtivät Hanna Hepola, Anu Tuomela ja Veikko Marttila sekä fysiikan opettaja Janne Hannola.

Matkalle lähdettiin YK:n päivänä sunnuntaina 24.10.2010. Edessä oli mielenkiintoinen matka Kittilän ja Helsingin kautta Geneveen, jonka läheisyydessä CERN sijaitsee. Helsingissä koneen vaihdon aikana tapasimme Joutsenon lukion edustajat. Jatkolennon aikana ihailimme hienoja keski–eurooppalaisia maisemia. Geneveen päästyämme ja matkatavarat saatuamme matkustimme junalla ja raitiovaunulla majapaikkaamme nuorisohostelliin, jossa tapasimme aikaisemmin päivällä saapuneet Lappeenrannan lyseon sekä Vuoksenniskan lukion opiskelijat opettajineen. Majoittautumisen jälkeen kävimme syömässä läheisessä kebab-ravintolassa, jonka jälkeen ehdimme tutustua hieman Geneven kaupunkiin. Väsyneinä palasimme hostellille ja untakaan ei tarvinnut kauan odottaa.

Maanantaina 26.10. lähdimme hostellilta varttia vaille kahdeksan kohti CERNiä, jota ennen olimme nauttineet hostellin tarjoaman aamupalan. Ensimmäinen kohde CERNissä oli ATLAS –koeaseman kontrollihuone, jossa Tiina Wickström kertoi kontrollihuoneen ja koeaseman toiminnasta. ATLAS on yksi neljästä LHC–hiukkaskiihdyttimen koeasemista, jossa tutkitaan hiukkasten törmäyksiä. Seuraavaksi tutkija Pekka Suominen luennoi Isolde-asemasta, jossa tutkitaan atomin ytimiä. Luennon jälkeen pääsimme näkemään aseman toiminnan käytännössä. CERNin ravintolassa nautitun maittavan lounaan jälkeen saimme vastauksen kysymyseen: "Mitä LHC:n jälkeen?" tutustuessamme CLIC-projektiin Risto Nousiaisen ja Joni Turusen johdolla. Saimme tietää, että ympyrän muotoisen kiihdyttimen (LHC) jälkeen ollaan suunnittelemassa entistä tehokkaampaa lähes 50 km pitkää lineaarista kiihdytintä CLICiä. Pääsimme myös näkemään pienoismallin mahdollisesta tulevasta kiihdyttimestä. Päivän päätteeksi tutustuimme ryhmätöitä tehden Microcosmokseen, joka on eräänlainen tiedepolku hiukkasfysiikkaan.

Tiistaina 26.10. pääsimme tutustumaan tarkemmin hiukkasfysiikkaan ja saimme yleiskuvan CERNistä. Ensimmäiseksi professori Jorma Tuominiemi luennoi meille hiukkasilmaisimista, hiukkaskiihdyttimistä sekä hiukkasfysiikan tulevaisuuden haasteista. Lisäksi saimme kysyä häneltä meitä askarruttavia kysymyksiä liittyen muun muassa mahdollisiin mustiin aukkoihin sekä maailmankaikkeuden syntyyn. Pitkän ja mielenkiintoisen luennon jälkeen seurasi lounas. Lounaan jälkeen oli vuorossa CERNin yleisesittely Markus Nordbergin johdolla. Suurin osa opiskelijoista hämmästeli luennoitsijan kykyä esitellä asiat todella taitavasti. Saimme muun muassa tietää vastauksen Einsteinin esittämään kysymykseen: "Miltä maailmankaikkeus näyttäisi, jos ratsastaisin valonsäteellä?" Päivän viimeisenä kohteena oli tutustuminen CLOUD -kokeeseen, jossa tutkitaan pilvien syntyä sekä ilmastoa ja syitä sen muuttumiseen. Johdantoluennolla kävimme läpi kokeeseen liittyviä fysiikan, kemian ja biologian ilmiöitä. Tämän jälkeen pääsimme näkemään CLOUD -koeaseman. Asemalla tutkimusta tehdään suuren hyvin eristetyn säiliön avulla. Säiliö muodostaa täysin oman ilmastonsa, jonka olosuhteita voidaan muuttaa hyvin tarkasti halutulla tavalla.

Keskiviikkona 27.10. oli ensimmäisenä Kalle Happosen luento globaalista hajautetusta laskennasta sekä GRID -projektista. Pääsimme myös tutustumaan valtavaan tuhansia tietokoneita käsittävään tietokonekeskukseen, johon kaikki LHC:n tuottama datatieto aluksi tallentuu. Koska tietoa tulee valtava määrä ja CERNin oma tietokonekeskus ei voi sitä yksin käydä läpi, niin tietojenkäsittely on päätetty hajauttaa ympäri maailmaa useisiin tietokonekeskuksiin. Seuraavan luennon aihe oli ivalolaisille ennestään tuttu antimateria. Luennon piti tällä kertaa tanskalaisen Lars Jorgensen ja se oli tiedekoulun ainoa englanninkielinen luento. Lopuksi pääsimme tutustumaan antimaterian koeasemaan, jossa tutkitaan ja valmistetaan antihiukkasia. Luennon jälkeen oli lounaan vuoro, jota seurasi CERNin vierailuja koordinoivan Riitta Rinta-Filppulan pitämä palautekeskustelu sekä esitelmä CERNin koulutusohjelmista. Tämän jälkeen heitimme hyvästit CERNille ja lähdimme raitiovaunulla kohti YK:n rakennusta, missä meitä odotti tunnin kestävä opastettu vierailu. Opas esitteli meille YK:n saleja pienimmästä suurimpaan ja pääsimme myös näkemään Suomen YK:n edustajan työssään.

Opiskelun vastapainoksi illat olivat vapaita. Iltaisin nautimme päivällinen ja tutustuimme Geneven kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Rankkojen opiskelupäivien jälkeen oli torstai 28.10. varattu kokonaan lähialueeseen tutustumiseen. Tälläkin kertaa osa ryhmästämme teki päiväretken Ranskan Chamonix’hin, missä taivas oli kirkas ja näkymät henkeäsalpaavat. Me ivalolaiset päätimme kuitenkin tutustua opettajamme johdolla Geneven kaupunkiin. Lähdimme aamutuimaan kävelemään hostellilta kohti Genevejärven rantaa ja samalla tutkailimme, josko illaksi löytyisi jokin hyvä ravintola, jossa voisi maistaa fondueta. Ylittäessämme siltaa, jota myöten menimme vanhan kaupungin puolelle, jäimme ihailemaan Geneven ehkä kuuluisinta nähtävyyttä, suihkulähde Jet d'Eauta. Sillan ylitettyämme ohitimme kauniin kukkakellon. Tästä jatkoimme matkaa kohti Geneven vanhaa kaupunkia ja St.Pierren katedraalia, joka oli varsin vaikuttava ilmestys suurine pilareineen. Tutustuimme katedraaliin ja päätimme kiivetä ylös katedraalin torniin. Tornien portaikot olivat niin kapeat ja matalat, että niihin oli asennettu omat liikennevalot, jotta vältyttäisiin törmäyksiltä. Kapuamisen palkintona oli hienot maisemat Geneven kaupunkiin. Seuraavaksi oli vuorossa katedraalin alla olevat arkeologiset kaivaukset, jotka oli tehty yleisölle avoimeksi. Siellä opimme paljon Geneven ja varsinkin itse katedraalin historiallisista vaiheista. Iltapäivällä hajaannuimme ja lähdimme ostoksille tai muuten vain kaupunkia kiertämään. Illalla me ivalolaiset menimme yhdessä mukavaan pieneen alppitunnelmaiseen ravintolaan syömään. Kaikki tilasivat fondueta, jonka valmistaminen kesti jonkin aikaa, mutta se oli silti odottamisen arvoista. Herkullisen ja eritoten täyttävän aterian jälkeen palasimme hostellille pakkaamaan, koska aamulla oli tiedossa aikainen herätys ja olimme siinä vaiheessa muutenkin väsyneitä koko päivän käveltyämme.

Perjantaiaamuna 29.10. oli edessä paluu Ivaloon. Lento Helsinkiin lähti ajallaan ja vihdoinkin näimme lentokoneesta käsin Alpit koko komeudessaan. Helsingissä sitten oli hyvin aikaa ostaa viimeisiä tuliaisia ja tapasimme siellä muutaman tutunkin. Ivaloon lensimme Kittilän kautta ja kun viimein saavuimme alkuillasta Ivaloon, niin meitä odottikin täysi talvi.

Kirjoittajat: Hanna Hepola, Anu Tuomela, Veikko Marttila ja Janne Hannola