Lukuvuoden päättäjäisissä on aika luoda yleiskatsaus kuluneeseen vuoteen. Suomi100-teema näkyi koulun toiminnassa koko syyslukukauden ajan. Ivalon lukio teki tiivistä yhteistyötä Inarin kunnan muiden koulujen sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa Suomi100-tapahtumien järjestämisessä. Yhteistyössä järjestettiin erilaisia tapahtumia, kuten taidenäyttely Kuulaassa, Inarijärvi-näyttely kirjastossa, suomalaisten elokuvien esityksiä Aslakissa sekä Anssi Kelan konsertti täällä lukiolla. Tämän lisäksi lukiolla järjestettiin erilaisia työpajoja ja Suomi100-tapahtumat huipentuivat lukion perinteiseen lakkiais- ja itsenäisyyspäiväjuhlaan. Juhlavuoden tapahtumat olivat yhdistelmä suomalaisuuden eri puolia, mutta kaikkea toimintaa leimasi yhdessä tekemisen –henki. 

Lukuvuoden päättäjäisissä on aika luoda yleiskatsaus kuluneeseen vuoteen. Suomi100-teema näkyi koulun toiminnassa koko syyslukukauden ajan. Ivalon lukio teki tiivistä yhteistyötä Inarin kunnan muiden koulujen sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa Suomi100-tapahtumien järjestämisessä. Yhteistyössä järjestettiin erilaisia tapahtumia, kuten taidenäyttely Kuulaassa, Inarijärvi-näyttely kirjastossa, suomalaisten elokuvien esityksiä Aslakissa sekä Anssi Kelan konsertti täällä lukiolla. Tämän lisäksi lukiolla järjestettiin erilaisia työpajoja ja Suomi100-tapahtumat huipentuivat lukion perinteiseen lakkiais- ja itsenäisyyspäiväjuhlaan. Juhlavuoden tapahtumat olivat yhdistelmä suomalaisuuden eri puolia, mutta kaikkea toimintaa leimasi yhdessä tekemisen –henki.

Edellisenä lukuvuonna perustettu kansallinen lukioiden kehittämisverkosto jatkoi toimintaansa. Lapin alueella lukioiden välinen yhteistyö tiivistyi, kun rehtorit mm. kokoontuivat pohtimaan uuden lukiolain vaikutuksia lukioiden toimintaan ja opettajille tarjottiin mahdollisuus job shadowing –opintovierailuihin. Yhteistyötä Sodankylän ja Kittilän lukioiden kanssa jatkettiin järjestämällä opettajille Sodankylässä yhteinen koulutuspäivä, jonka aiheena oli arviointi lukiossa.

Kansainvälisestä toiminnasta on tullut osa Ivalon lukion arkipäivää. Yhteistyö palermolaisen Regina Margherita – koulun kanssa jatkui Erasmus+ -hankkeen puitteissa. Huhtikuussa kahdeksan Ivalon lukion opiskelijaa ja kaksi opettajaa vierailivat Roomassa, jossa he pääsivät tutustumaan Caritas-hyväntekeväisyysjärjestön työhön maahanmuuttajien kanssa. Myös yhteistyö Karasjoen lukion kanssa jatkui ja 2. vuosiluokan opiskelijat tekivät toukokuussa opintomatkan Norjaan, Karasjoelle.

Ylioppilastutkinnon kokeiden sähköistyminen eteni ja ensi syksynä kaikki muut kokeet, matematiikkaa lukuun ottamatta, suoritetaan sähköisesti. Toki harjoittelu matematiikan sähköiseen kokeeseen jo on aloitettu, joten olemme kyllä ensi keväänä valmiita tähän haasteeseen.

 

Joka kevät, kun ylioppilastutkinnon kokeiden tulokset julkistetaan, alkavat tiedotusvälineet listata lukioita paremmuusjärjestykseen. YLE:n tekemän listauksen mukaan Ivalon lukio sijoittui tänä keväänä maan keskiarvon yläpuolelle, kun tulokseen otettiin huomioon neljä pakollista koetta. Mielestäni näihin ranking-listoihin tulee suhtautua varauksella, sillä ne eivät kerro koko totuutta. Kun luin Ivalon lukion tulosluetteloa ja ylioppilastutkintolautakunnan arvosanayhteenvetoja, löysin niistä monta ilahduttavaa asiaa. Äidinkieli, jonka merkitys jatko-opintoihin haettaessa on erittäin tärkeä, kirjoitettiin Ivalon lukiossa maan keskiarvoa paremmin. Valtakunnan tasolla ollaan huolissaan siitä, ettei matematiikan opiskelu enää kiinnosta suomalaisia nuoria. Ivalon lukiossa ylioppilastutkinnon matematiikan kokeen, joko pitkän tai lyhyen oppimäärän, suoritti 81% tämän kevään ylioppilaista. Toinen asia, joka säännöllisesti nousee esille, on se, että ruotsin kielen ylioppilastutkinnon kokeen suorittajien määrä laskee vuosi vuodelta. Näin ei kuitenkaan ole Ivalon lukiossa, jossa peräti 85% tämän kevään ylioppilaista suoritti ruotsin kielen kokeen. Näihin saavutuksiin on hyvä päättää lukuvuosi ja toivottaa kaikille hyvää kesää.

Ivalossa 2.6.2018

Ulla Hynönen, rehtori