Ivalon lukion toisen vuosikurssin opiskelijat ja kaksi opettajaa tekivät parin päivän ekskursion Norjaan, Karasjoelle 20. - 21.4. Vierailukohteinamme olivat ystävyyskoulumme Samisk videregående skole, paikallinen museo nimeltä RiddoDuottar Museat, Norjan Saamelaiskäräjien rakennus ja Norjan yleisradion saamelaistoimitus eli NRK Sápmi. Vierailun aikana kuulimme monia eri kieliä: suomea, saamea, norjaa, ruotsia ja englantia.

Koulussa tapasimme mm. Trygve Guttormin ja opettaja Terje Lindin, jonka opiskelijoiden kanssa tutustuimme päivän aikana. Museossa saimme oppaaksi Paula Rauhalan, koulumme entisen opiskelijan. NRK Sápmin toimintaa meille esitteli saamenkielellä Nils Johan Gaup ja hänen kollegansa, joka käänsi englanniksi toimituksen historiaa koskevan osuuden sekä tilojen esittelyn. 

Saapuminen kouluun: 

Saavuimme linja-autolla koulun pihalle luokkalaisten kanssa. Karasjoen koulu oli melko iso, ja heti pisti silmään “Huksen Halla”-rakennus koulun vieressä. Myöhemmin selvisi, että rakennuspuolella olevat opiskelijat rakentavat hallissa pieniä taloja. Koulun aulatilat olivat suurehkot, ja keskellä aulatilaa oli gáktiverstas, missä käsityölinjan opiskelijat tekevät saamenpukuja. Norjalainen kouluruokailu erosi melko suurehkosti tyypillisestä suomalaisesta kouluruokailusta, Norjassa kouluruokailu on maksullista opiskelijoille, tarjolla on yleensä vain täytettyjä leipiä, sekä salaattia. “Lämmin ruoka” on melko harvinainen Norjan kouluruokailussa.

Kuvateksti 1: Gáktiverstas koulun keskellä sisääntuloaulassa.

Koulun opintotarjonnasta: 

Karasjoen koulussa, koulun sisällä valitaan oppiaineet, mitä halutaan opiskella. Siellä suomalainen ammattikoulu sekä lukio ovat saman rakennuksen alla. Moni opiskeli samaan aikaan esimerkiksi media-alaa, pitkää matikkaa, sekä fysiikkaa. Kolme parasta saamea äidinkielenä opiskelevaa oppilasta palkitaan joka vuosi saamelaiskäräjien toimesta. Luokan paras saamen opiskelija palkitaan 10 000 kruunun stipendillä, toiseksi paras 5000 NOK ja kolmas 1000 NOK. Palkintoihin myös kuuluu hurja määrä vihkoja, kyniä, sekä muita koulutarvikkeita. Saamen kielen opiskelu Karasjoella on kaikille pakollista.

NRK Sápmin toimitus:

NRK:lla vierailu tapahtui 21.4. torstaina noin klo 12.00. Radiolla saimme ilmaiset kahvit ja siinä ohella meille esiteltiin NRK:n historiaa. Esityksen jälkeen alkoi rakennuksen esittelykierros. Ensiksi näimme suurehkon kuvausstudion, missä oli asusteita ja vaihto taustoja kuvauksiin. Seuraavaksi meille esiteltiin uutistiloja ja uutisstudio. Työtilat olivat aika tyhjät, sillä kaikki toimittajat olivat haastattelemassa ihmisiä muualla. Uutisstudiota meille tuli esittelemään suomalainen Joni Saijets, joka on toiminut Suomessa saamen kielen opettajana, jonka jälkeen muuttanut Karasjoelle ja alkanut tehdä töitä NRK:lle. Joni oli ensin radiopuolella töissä, mutta toimii nyt uutisankkurina. Esittelyn lopuksi meille jaettiin kaikille NRK:n collegepaidat. 

NRK Sápmin TV-studio, joka muuntuu moneksi.

Toimittajien työtila NRK Sápmilla.

NRK Sápmin tv-uutiset kuvataan tässä studiossa.

Museo

Kävimme kouluvierailun jälkeen Karasjoen museossa “RiddoDuottar Museat”. Museossa osallistuimme opastetulle kierrokselle museon näyttelyyn, jonka aiheena oli saamelaiset rummut. Näyttelyn helmenä oli yli 400 vuotta vanha rumpu, joka oli palautettu Norjaan Tanskasta. Näyttelyssä oli myös paljon saamelaisrumpujen kopioita. Alkuperäisiä rumpuja on säilynyt hyvin vähän, koska ne liitettiin noituuteen ja pahuuteen noitavainojen aikana. SIksi iso osa rummuista tuhottiin ja poltettiin. Tämä kyseinen rumpu säilyi, koska sitä oli käytetty todistusaineistona noita-oikeudenkäynnissä. Näyttelyssä olleen rummun omistaja siis oli tuomittu kuolemaan, koska häntä pidettiin noitana. 

Sametinget

Sametinget eli Norjan saamelaiskäräjät on vastine Suomen saamelaiskäräjille. Vierailimme saamelaiskäräjien rakennuksessa matkamme toisena päivänä aamupäivällä. Rakennus oli iso ja koristeellinen. Taidetta oli rakennuksessa paljon, nimittäin Norjassa on sellainen laki, että jokaisen julkisen rakennuksen budjetista 3% pitää käyttää taiteeseen. Rakennus koostuu toimistotiloista, isosta aulasta ja kokoustiloista. Iso aulatila toimii myös kirjastona. Kokoustiloja ja työhuoneita on kaarevan käytävän varrella, joka yhdistää ison kokoussalin aulaan ja kirjastoon.

Reissuporukan ryhmäkuva Norjan saamelaiskäräjien Sametingetin kokoussalista.

Teksti ja kuvat: Mikke Huhtamella, James Lindholm, Arttu Rantala