Yhdistetyypit
Ioniyhdiste eli SUOLA
Atomeilla ei ole varausta, mutta ioneilla on.
Alkuaineet luovuttavat ja vastaanottavat elektroneita päästäkseen oktettiin eli 8 ulkoelektroniin.
Kun atomi luovuttaa elektroneja (p+ > e-), siitä tulee positiivinen ioni (esim. alkali- ja maa-alkalimetallit).
Kun atomi ottaa vastaan elektroneja (p+ < e-), siitä tulee negatiivinen ioni (esim. halogeenit ja happiryhmä).
- Metalleista tulee +ioneja ja epämetalleista –ioneja.
Kaikki atomien väliset vuorovaikutukset, kemialliset reaktiot tapahtuvat ulkoelektronien (valenssiel.) kautta.
Ioneja sitoo suolakiteissä toisiinsa +ionien ja –ionien välinen sähköinen vetovoima.
Ioniyhdisteessä positiivisten ja negatiivisten ionien varaukset kumoutuvat, koska luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrien on oltava samat.
(esim. Na+Cl- , Mg2+O2- , Ag+2S2-)
Suolojen vesiliuokset ja sulatteet johtavat sähköä, koska ionit kuljettavat varauksia. Kiteissä ionit ovat tiukasti sidottuina kidehilaan, joten sähkö ei kulje.
Oktetti on 8 ulkoelektronin pysyvä elektronirakenne.
Alkuaineiden atomit pyrkivät oktettiin luovuttamalla ja vastaanottamalla tai jakamalla elektroneita.
Jalokaasuilla on oktetti, joten ne eivät reagoi helposti. Muiden alkuaineiden reaktiivisuus on sitä suurempi, mitä lähempänä ne ovat oktettia.
Halogeenit (7 ue.) ja happiryhmä (6 ue.) ottavat vastaan elektroneita saavuttaakseen oktetin => elektronimäärä kasvaa (p+<e-) ja atomista tulee negatiivinen IONI.
Alkalimetallit (1 ue.) ja maa-alkalimetallit (2 ue.) luovuttavat ulkoelektroneita saavuttaakseen oktetin => elektronimäärä pienenee (p+>e-) ja atomista tulee positiivinen IONI.
Elektronien luovutuskyky kasvaa ryhmässä alaspäin mentäessä, koska ytimen ja ulkoelektronien etäisyyden kasvu heikentää sähköistä vuorovaikutusta (lisäksi sisäkuoret heikentävät vetovoimaa).
Molekyyliyhdiste
Molekyyliyhdiste muodostuu, kun atomit eivät helposti luovuta eivätkä vastaanota elektroneja eli atomeilla on lähes yhtä suuri kyky vetää elektroneita puoleensa (sama elektronegatiivisuus).
Atomit pääsevät oktettiin jakamalla elektroneita eli muodostamalla yhteisiä elektronipareja, jotka sitovat atomit tiukasti kiinni toisiinsa.
Elektroniparia merkitään sidosviivalla (2 paria -> 2 viivaa, 3paria -> 3 viivaa).
Atomin ulkoelektronien määrä ratkaisee, kuinka monta sidoselektroniparia muodostuu. Se määrää atomien keskinäisen suhteen molekyyliyhdisteessä. Esim. hiilellä on 4 ja hapella 6 ulkoelektronia, hiili tarvitsee 4 ja happi 2 elektronia lisää => O=C=O eli CO2.
Molekyyliyhdisteet eivät johda sähköä puhtaina, koska niissä ei ole sähkönkuljettajia.
Poolinen (polaarinen) yhdiste: toinen atomeista vetää yhteistä sidoselektroniparia voimakkaammin puoleensa eli lähemmäs itseään saaden negat. osittaisvarauksen ja toiselle atomille tulee posit. osittaisvaraus. Molekyylistä tulee dipoli eli kaksinapainen (esim. vesi).
Pooliton yhdiste: molemmat atomit vetävät sidoselektroneja yhtä voimakkaasti eli ne ovat jakautuneet tasan atomien välillä, (elektronegatiivisuusero ~ nolla).
Elektronegatiivisuuserot:
0________________________________________________3,3
poolittomat pooliset ioni-
yhdisteet yhdisteet yhdisteet