Hi8 Maailma tänään
Gaza / lähi-idän kriisi(t)
Päivitetty pe 19.9.2025
- erittäin delikaatti kv. konflikti, jakaa myös Suomea
- YK tehoton, koska suurvallat erimielisiä lähes aina
- YK riitelyfoorumi
- kv. konfliktit myös propagandan ja diskurssien välisiä
konflikteja
- vaikutelma Gazan ja Palestiinan tapahtumista silti nyt se,
että Israel on mennyt liian pitkälle
- uutisvirrassa korostuu Israelin julmuudet, mutta Hamasin
julmuudet unohtuvat
- Israel tuhonnut Gazan alueen maan tasalle
- ihmisoikeusrikoksia, kansanmurha, myös YK:n ihmisoikeus-
neuvoston mukaan
- USA ja Israel jättäytyneet ihmisoikeusneuvostosta pois
- arabien (palestiinalaisten) puolella yleensä ollut Venäjä, Kiina,
islamilainen maailma, islamistit, vasemmistolaiset Euroopassa
ja myös Suomessa
- israelilaisten puolella tai heidän toimien sallijoita ja ymmärtäjiä
yleensä olleet USA, NATO, oikeistolaiset, kristilliset sionistit, kuten
esim. Suomessa kristillisliittolaiset sekä herätysliikkeet
- huomionarvoista että Saksa yleensä hyväksynyt Israelin
politiikan mikä tietysti johtuu Saksan historian painolastista
- sen sijaan esim. Saksan äärioikeisto on kritisoinut Israelin
toimia
- Yhä useammat maat ovat tunnustaneet tai aikovat tunnustaa
Palestiinan valtion (ts. ns. 2 valtion periaatteen)
- Saksa ei aio tunnustaa, eikä Japani
- Suomessa poliittinen vasemmisto on kritisoinut sitä, että
Suomi ostaa aseita Israelilta
- Suomessa kristilliset ja perussuomalaiset eivät halua että
Palestiina hyväksytään
- Netanjahu on äärisionisti, Israelin äärikonservatiivisen ja
kiihkojuutalais-nationalistisen Likud-puolueen johtaja
- Hän jatkaa Ariel Sharonin linjaa
- Monet israelilaiset vastustavat "Bibiä", että hän muuttunut
diktaattoriksi ja lopettanut demokratian Israelissa
- Väkivallan, kurjuuden, koston, vihan loputon kierre
- Islamissa sisäänrakennettuna antisemitismiä, vrt. Koraanin /
Muhammedin kannanotot juutalaisista
- MUTTA! Tämä on erittäin kiisteltyä, todellisuudessa paljon
myös neutraalia Koraanissa / Muhammedilla juutalaisista,
joten negatiivisuus syntynyt erityisesti 1948 lähtien kun
Israel muodostettiin
- silti enemmistö muslimeista suhtautuu negatiivisesti Israeliin ja
juutalaisiin
- Kansanmurhan (Genocide) määritelmä nousee esille Gazan
tapauksessa
- Miten panttivankien takia voidaan kostona tuhota tai
pahoinpidellä miljoona ihmistä?
Ks. alla Wikipedia, "Gaza War Hostage Crisis":
- erittäin delikaatti kv. konflikti, jakaa myös Suomea
- YK tehoton, koska suurvallat erimielisiä lähes aina
- YK riitelyfoorumi
- kv. konfliktit myös propagandan ja diskurssien välisiä
konflikteja
- vaikutelma Gazan ja Palestiinan tapahtumista silti nyt se,
että Israel on mennyt liian pitkälle
- uutisvirrassa korostuu Israelin julmuudet, mutta Hamasin
julmuudet unohtuvat
- Israel tuhonnut Gazan alueen maan tasalle
- ihmisoikeusrikoksia, kansanmurha, myös YK:n ihmisoikeus-
neuvoston mukaan
- USA ja Israel jättäytyneet ihmisoikeusneuvostosta pois
- arabien (palestiinalaisten) puolella yleensä ollut Venäjä, Kiina,
islamilainen maailma, islamistit, vasemmistolaiset Euroopassa
ja myös Suomessa
- israelilaisten puolella tai heidän toimien sallijoita ja ymmärtäjiä
yleensä olleet USA, NATO, oikeistolaiset, kristilliset sionistit, kuten
esim. Suomessa kristillisliittolaiset sekä herätysliikkeet
- huomionarvoista että Saksa yleensä hyväksynyt Israelin
politiikan mikä tietysti johtuu Saksan historian painolastista
- sen sijaan esim. Saksan äärioikeisto on kritisoinut Israelin
toimia
- Yhä useammat maat ovat tunnustaneet tai aikovat tunnustaa
Palestiinan valtion (ts. ns. 2 valtion periaatteen)
- Saksa ei aio tunnustaa, eikä Japani
- Suomessa poliittinen vasemmisto on kritisoinut sitä, että
Suomi ostaa aseita Israelilta
- Suomessa kristilliset ja perussuomalaiset eivät halua että
Palestiina hyväksytään
- Netanjahu on äärisionisti, Israelin äärikonservatiivisen ja
kiihkojuutalais-nationalistisen Likud-puolueen johtaja
- Hän jatkaa Ariel Sharonin linjaa
- Monet israelilaiset vastustavat "Bibiä", että hän muuttunut
diktaattoriksi ja lopettanut demokratian Israelissa
- Väkivallan, kurjuuden, koston, vihan loputon kierre
- Islamissa sisäänrakennettuna antisemitismiä, vrt. Koraanin /
Muhammedin kannanotot juutalaisista
- MUTTA! Tämä on erittäin kiisteltyä, todellisuudessa paljon
myös neutraalia Koraanissa / Muhammedilla juutalaisista,
joten negatiivisuus syntynyt erityisesti 1948 lähtien kun
Israel muodostettiin
- silti enemmistö muslimeista suhtautuu negatiivisesti Israeliin ja
juutalaisiin
- Kansanmurhan (Genocide) määritelmä nousee esille Gazan
tapauksessa
- Miten panttivankien takia voidaan kostona tuhota tai
pahoinpidellä miljoona ihmistä?
Ks. alla Wikipedia, "Gaza War Hostage Crisis":
7.10.2023 Hamas hyökkäsi Gazasta Israeliin ja otti panttivankeja
251 kpl.
Melkein puolet panttivangeista joko ei-Israelin kansalaisia tai
kaksoiskansalaisia.
Panttivangeista jotkut Negevin autiomaan beduiineja, jotka
muslimeja ja palvelevat Israelin armeijassa.
Elokuun loppuun 2025 mennessä 148 panttivankia palautettu
tai vapautettu elossa Israeliin.
58 kuollutta panttivankia palautettu Israeliin, joista 8 palautettu
2025 vankien vaihtosopimuksessa.
48 panttivankia edelleen Gazan kaistaleella vankeudessa
Hamasin piilopaikoissa.
Arvellaan, että ainakin 25 näistä 48 panttivangista ovat
jo kuolleet.
- kv. konfliktien lähteet yleensä poliittisesti värittyneitä
- kv. suhteiden tutkimukset yleensä poliittisesti värittyneitä
- uutisvirrasta vaikea saada objektiivista kuvaa
- Israelin kritisoiminen leimataan juutalaisvihaksi
- Israelin ymmärtäminen / puolustaminen leimataan äärioikeisto-
laisuudeksi tai islam-vihaksi
- lähi-idän kriisi(t) ikuinen konflikti joka synnyttää uusia konflikteja
- Israel / juutalaiset ottivat jo 1948 lähtien kovat otteet,
koska oppivat diasporan ja shoahin kautta, että he eivät
välttämättä voi luottaa keneenkään tai mihinkään valtioon,
että jokainen voi olla potentiaalinen antisemitisti
- em. taustaa vasten myös on ymmärrettävää, että Israel
käyttää kovia otteita
Syyrian kriisit
POINTTEJA SYYRIAN KRIISIIN
- Kv kriisin, konfliktin, sodan ym. taustalla yleensä lähes
poikkeuksetta alueen taloudellisista rikkauksista
kiisteleminen ja niiden ryöstäminen
- Syyrian hajanaisuus, esim. Ranskan mandaatin aikana
1920-46
- Ja Jo aiemmin Osmanivaltakunnan aikana, jolloin Syyria
Egyptin hallitsema 1833 lähtien
- Ennen Osmanivaltaa alue kuului Mamelukkien sulttaanikunnalle
- Sitä ennen Bysantille
- Öljyn ja maakaasun tärkeys varsinkin 1960-70-luvuilta lähtien
- Ranska pyrki Syyrian alueen jakamisella pikkuvaltakuntiin siihen,
että se voimisti paikallispatriotismia ja ehkäisi yhteissyyrialaisen
nationalismin kehittymistä, mikä olisi heikentänyt Ranskan valtaa
- Ranska oli epäsuosittu vihattu alueen kansojen keskuudessa,
paitsi maroniittikristittyjen, jotka näkivät katolilaisen Ranskan olevan
heidän suojelijansa
- kapinoita jo Osmaniajoista lähtien, usein kapinat verotusta ja
väenottoja vastustamaan
- Syyrian talonpoikaiskapina ja alaviittien kapina 1834-35 Egyptin
valtaa vastaan
- Alaviittikapina 1919
- Hanamu-talonpoikaiskapina 1920-22 Ranskaa vastaan
- Lähi-idän kansojen mosaiikkisuus, osittain paimentolaisuudesta
johtuen
- Yleisesti toistuva kuvio: Iso suurvalta ylivaltana, valloittanut alueen,
jonka aiempi vallanpitäjä heikentynyt tai sitten sisällissota eri
klaanien ja ruhtinaitten välillä
- Sitten uutta valtaa vastaan paikalliset mahtimiehet alkavat kapinoida
- Samalla nämä taistelevat toisiaan vastaan
- Liittoutumia sinne ja tänne
- Muut ulkopuoliset suurvallat tukevat eri osapuolia Syyriassa, jotta
heikentäisi ylivallassa olevaa suurvaltaa
- Esim. Venäjä tukenut Assadin alaviittivaltaa heikentämään USA:n ja
Israelin voimaa Lähi-idässä
- Kansa yleensä ajoittain spontaanisti nousee kapinaan, mutta yleensä
tukahdutetaan verisesti
- Kansa kärsii, rikkaat rikastuu, pakolaiset pakenee, raiskaajat raiskaa,
rosvot rosvoaa, tappajat tappaa, terroristit terrorisoi
- Bashar Al-Asssadin epäonnistuminen pitää valta
- Tätä uumoiltiin jo silloin kun hän nousi valtaan isänsä Hafez
Al-Assadin kuoltua
- 1966 ja 1970 Hafez Al-Assad teki vallankaappaukset ja diktaattoriksi
- Shiialaisten alaviittien valta, Assadien nepotistinen diktatuuri, jossa feodalistisia
piirteitä
- Ranskan em. politiikka hajottaa Syyrian alue loi siemenen kiistoille
- Mm sille että onko alaviiteilla oikeus hallita koko Syyrian aluetta
- Kun muut alueet on enemmistönä, ja sunnimuslimeja
- Ja noilla alueilla maan raaka-ainevarat mm. öljy
- Aleppo ja Damaskus esim.
- Alaviittialuetta taasen erityisesti Syyrian rannikko ja Alexandretta, Latakia, Homs
- Alaviittilaisuus shialaisuudesta erottautunut lahko, jossa
mystiikkaa esim. zarahustralaisuutta, Koraania tulkitaan
toisin, esim. alko ok
- Koillis-Syyriassa raakaöljyä löytyi 1960-luvulla
- 1980-luvulla lisää öljylöytöjä
- Arvioitu että öljyvarat 2,5 mrd barrelia'
- Se on hiukan suurempi kuin naapurimailla paitsi Irakilla
- Ennen 2011 alkanutta sisällissotaa Syyrian talous oli nousussa mutta toisaalta
myös vaikeuksissa mm valtionvelka
- Öljyn vienti ollut yli 25% valtion tuloista
- Sisällissodan aikana Assadin vastaiset kv talouspakotteet heikensivät maan
taloutta
- Vrt. esim. Venäjään talouspakotteet eivät juuri tepsi nopeasti
- Syyria avautui globaalille kapitalistiselle maailmankaupalle myöhään,
vasta kylmän sodan loputtua
- Maatalouden tuotteiden vienti no 1 ennen öljyn ja maakaasun löytymistä
- Esim. oliiviöljy, hedelmät, puuvilla
- Assadien valta mukaillut syyrialaista versiota irakilaisesta baath-
arabisosialismista
- Ei siis samanlaista kuin Egyptin Amal Gabdel Nasserin arabinationalimi
- De facto nepotismi ja feodalistisia piirteitä, korruptio, kleptokratia,
väkivaltakoneisto, valtioterrorismi
- Protestoivat kansat ja ryhmittymät vaatineet taloudellista valtaa ja resursseja
- Assadien diktatuuri johti valtion velkaantumiseen
- Esim. oli jo 152% BKT:sta sisällissodan alkaessa
- Ennen sotaa päälainottajia olitvat mm. Saksa, Ranska ja Venäjä
- Suuret kasteluviljelyalueet Pohjois-Syyriassa
- Täten vesivarojen omistamisesta kiistaa ja levottomuuksia
- Puuvillan vienti ollut tärkeää, puuvilla merkittävin rahakasvi
- Alle 3% Syyrian pinta-alasta metsää
- Huumeiden vienti oli Assadien merkittävä tulonlähde, n. 6 mrd USD
- Captagon (fenetylliini, amfetamiinin johdannainen)
- Fosfaattivarat lannoiteteollisuuteen arvioitu lähes 2 mrd tonnia
- muita eri kivilaleja viedään rakennusteollisuuteen, esim. marmori
- Ei ydinvoimaa, sota myös keskeytti kaavailut rakentaa ydinvoimala
- Vesivoimaa kehitetty
- Teollinen sektori noin 27% vuonna 2010
- 1990-luvulla valtiojohtoisuutta alettiin vähentää
- Palvelusektori 60% vuonna 2017
- Ennen sisällissota 2000-luvun alussa pankki- ja sijoitustoimintaa
alettiin vapauttaa valtiososialistisesta sääntelystä
- Sisällissota aiheuttanut rahapaon naapurimaihin
- Ts. sota ei koskaan tuota taloudellista hyötyä
- Vrt. Uutispodcast Venäjän taloudesta ti 9.9.
- Turismi oli tärkeää ennen sotaa
- Päävientimaat: Saudi-Arabia 31%, Turkki 18%, Libanon 12%, Jordania 7%
- Päätuontimaat: Turkki 45%, Kiina 12%, Yhdistyneet Arabi-Emiraatit 11%,
Egypti 7%
- Erikoista Turkin-kaupan merkittävyys, vaikka Turkki (Erdogan) vastustanut
Assadeja ja miehittänyt ajoittain Pohjois-Syyrian rajaseutuja, osana Turkin
sotia kurdeja vastaan
- Tuodaan mm. tupakkaa, sokeria, autoja, koneita, polttonesteitä,
elintarvikkeita
LÄHTEITÄ
- Wikipedia-artikkelit, mm. "Syria", "Economy of Syria", "Ottoman Syria",
"French Mandate of Lebanon and Syria", "Corruption in Baathist Syria",
haettu 6.9.2025
- What Are The Major Natural Resources Of Syria?" WorldAtlas,
2025 (nettiartikkeli), haettu 5.9.2025
- Tubevideot: James Lindsay-Kerr, esim. "Is Syria Finally Stabilizing",
6.6.2025 (nettiartikkeli), haettu 5.9.2025
- Gobat, Jeanne & Kostial, Kristina. "Syria's Conflict Economy."
IMF Working Paper, pdf, conference presentation. IMF 2016.
- Kv kriisin, konfliktin, sodan ym. taustalla yleensä lähes
poikkeuksetta alueen taloudellisista rikkauksista
kiisteleminen ja niiden ryöstäminen
- Syyrian hajanaisuus, esim. Ranskan mandaatin aikana
1920-46
- Ja Jo aiemmin Osmanivaltakunnan aikana, jolloin Syyria
Egyptin hallitsema 1833 lähtien
- Ennen Osmanivaltaa alue kuului Mamelukkien sulttaanikunnalle
- Sitä ennen Bysantille
- Öljyn ja maakaasun tärkeys varsinkin 1960-70-luvuilta lähtien
- Ranska pyrki Syyrian alueen jakamisella pikkuvaltakuntiin siihen,
että se voimisti paikallispatriotismia ja ehkäisi yhteissyyrialaisen
nationalismin kehittymistä, mikä olisi heikentänyt Ranskan valtaa
- Ranska oli epäsuosittu vihattu alueen kansojen keskuudessa,
paitsi maroniittikristittyjen, jotka näkivät katolilaisen Ranskan olevan
heidän suojelijansa
- kapinoita jo Osmaniajoista lähtien, usein kapinat verotusta ja
väenottoja vastustamaan
- Syyrian talonpoikaiskapina ja alaviittien kapina 1834-35 Egyptin
valtaa vastaan
- Alaviittikapina 1919
- Hanamu-talonpoikaiskapina 1920-22 Ranskaa vastaan
- Lähi-idän kansojen mosaiikkisuus, osittain paimentolaisuudesta
johtuen
- Yleisesti toistuva kuvio: Iso suurvalta ylivaltana, valloittanut alueen,
jonka aiempi vallanpitäjä heikentynyt tai sitten sisällissota eri
klaanien ja ruhtinaitten välillä
- Sitten uutta valtaa vastaan paikalliset mahtimiehet alkavat kapinoida
- Samalla nämä taistelevat toisiaan vastaan
- Liittoutumia sinne ja tänne
- Muut ulkopuoliset suurvallat tukevat eri osapuolia Syyriassa, jotta
heikentäisi ylivallassa olevaa suurvaltaa
- Esim. Venäjä tukenut Assadin alaviittivaltaa heikentämään USA:n ja
Israelin voimaa Lähi-idässä
- Kansa yleensä ajoittain spontaanisti nousee kapinaan, mutta yleensä
tukahdutetaan verisesti
- Kansa kärsii, rikkaat rikastuu, pakolaiset pakenee, raiskaajat raiskaa,
rosvot rosvoaa, tappajat tappaa, terroristit terrorisoi
- Bashar Al-Asssadin epäonnistuminen pitää valta
- Tätä uumoiltiin jo silloin kun hän nousi valtaan isänsä Hafez
Al-Assadin kuoltua
- 1966 ja 1970 Hafez Al-Assad teki vallankaappaukset ja diktaattoriksi
- Shiialaisten alaviittien valta, Assadien nepotistinen diktatuuri, jossa feodalistisia
piirteitä
- Ranskan em. politiikka hajottaa Syyrian alue loi siemenen kiistoille
- Mm sille että onko alaviiteilla oikeus hallita koko Syyrian aluetta
- Kun muut alueet on enemmistönä, ja sunnimuslimeja
- Ja noilla alueilla maan raaka-ainevarat mm. öljy
- Aleppo ja Damaskus esim.
- Alaviittialuetta taasen erityisesti Syyrian rannikko ja Alexandretta, Latakia, Homs
- Alaviittilaisuus shialaisuudesta erottautunut lahko, jossa
mystiikkaa esim. zarahustralaisuutta, Koraania tulkitaan
toisin, esim. alko ok
- Koillis-Syyriassa raakaöljyä löytyi 1960-luvulla
- 1980-luvulla lisää öljylöytöjä
- Arvioitu että öljyvarat 2,5 mrd barrelia'
- Se on hiukan suurempi kuin naapurimailla paitsi Irakilla
- Ennen 2011 alkanutta sisällissotaa Syyrian talous oli nousussa mutta toisaalta
myös vaikeuksissa mm valtionvelka
- Öljyn vienti ollut yli 25% valtion tuloista
- Sisällissodan aikana Assadin vastaiset kv talouspakotteet heikensivät maan
taloutta
- Vrt. esim. Venäjään talouspakotteet eivät juuri tepsi nopeasti
- Syyria avautui globaalille kapitalistiselle maailmankaupalle myöhään,
vasta kylmän sodan loputtua
- Maatalouden tuotteiden vienti no 1 ennen öljyn ja maakaasun löytymistä
- Esim. oliiviöljy, hedelmät, puuvilla
- Assadien valta mukaillut syyrialaista versiota irakilaisesta baath-
arabisosialismista
- Ei siis samanlaista kuin Egyptin Amal Gabdel Nasserin arabinationalimi
- De facto nepotismi ja feodalistisia piirteitä, korruptio, kleptokratia,
väkivaltakoneisto, valtioterrorismi
- Protestoivat kansat ja ryhmittymät vaatineet taloudellista valtaa ja resursseja
- Assadien diktatuuri johti valtion velkaantumiseen
- Esim. oli jo 152% BKT:sta sisällissodan alkaessa
- Ennen sotaa päälainottajia olitvat mm. Saksa, Ranska ja Venäjä
- Suuret kasteluviljelyalueet Pohjois-Syyriassa
- Täten vesivarojen omistamisesta kiistaa ja levottomuuksia
- Puuvillan vienti ollut tärkeää, puuvilla merkittävin rahakasvi
- Alle 3% Syyrian pinta-alasta metsää
- Huumeiden vienti oli Assadien merkittävä tulonlähde, n. 6 mrd USD
- Captagon (fenetylliini, amfetamiinin johdannainen)
- Fosfaattivarat lannoiteteollisuuteen arvioitu lähes 2 mrd tonnia
- muita eri kivilaleja viedään rakennusteollisuuteen, esim. marmori
- Ei ydinvoimaa, sota myös keskeytti kaavailut rakentaa ydinvoimala
- Vesivoimaa kehitetty
- Teollinen sektori noin 27% vuonna 2010
- 1990-luvulla valtiojohtoisuutta alettiin vähentää
- Palvelusektori 60% vuonna 2017
- Ennen sisällissota 2000-luvun alussa pankki- ja sijoitustoimintaa
alettiin vapauttaa valtiososialistisesta sääntelystä
- Sisällissota aiheuttanut rahapaon naapurimaihin
- Ts. sota ei koskaan tuota taloudellista hyötyä
- Vrt. Uutispodcast Venäjän taloudesta ti 9.9.
- Turismi oli tärkeää ennen sotaa
- Päävientimaat: Saudi-Arabia 31%, Turkki 18%, Libanon 12%, Jordania 7%
- Päätuontimaat: Turkki 45%, Kiina 12%, Yhdistyneet Arabi-Emiraatit 11%,
Egypti 7%
- Erikoista Turkin-kaupan merkittävyys, vaikka Turkki (Erdogan) vastustanut
Assadeja ja miehittänyt ajoittain Pohjois-Syyrian rajaseutuja, osana Turkin
sotia kurdeja vastaan
- Tuodaan mm. tupakkaa, sokeria, autoja, koneita, polttonesteitä,
elintarvikkeita
LÄHTEITÄ
- Wikipedia-artikkelit, mm. "Syria", "Economy of Syria", "Ottoman Syria",
"French Mandate of Lebanon and Syria", "Corruption in Baathist Syria",
haettu 6.9.2025
- What Are The Major Natural Resources Of Syria?" WorldAtlas,
2025 (nettiartikkeli), haettu 5.9.2025
- Tubevideot: James Lindsay-Kerr, esim. "Is Syria Finally Stabilizing",
6.6.2025 (nettiartikkeli), haettu 5.9.2025
- Gobat, Jeanne & Kostial, Kristina. "Syria's Conflict Economy."
IMF Working Paper, pdf, conference presentation. IMF 2016.
Sudan, Etelä-Sudan, Darfur
- Sudanin alue (Sudan, Etelä-Sudan, Darfur)
- monia elementtejä, jotka toistuvat muualla Afrikassa konflikteissa
- failed state, romahtanut valtio, väkivallan kierre, gangsterismi
- lukuisia kansoja, jotka keskenään riidoissa
- siirtomaavalta-ajan rajat rikkovat kansojen alkuperäisiä rajoja
- suurvallat tunkevat lusikkansa soppaan, aivan kuten kylmän sodan
aikana
- EU tukenut RSF:ää ainakin 2015-16 patoamaan pakolaisvirtaa
Libyaan ja sitä kautta Eurooppaan päin
- monet kansat paimentolaisia ilman omia rajojaan
- mm. ääri-islamismi vs. kristityt tai kansanuskot
- demokratian ja kansalaisyhteiskunnan perinteiden puuttuminen
- maatalouden ja maanomistuksen rakennemuutokset
aiheuttaa konflikteja
- paimentolaiset vs. paikallaan pysyvät talonpojat
- raaka-aineista sotiminen
- varsinkin öljy ja kulta
- aseiden ostaminen öljyllä ja kullalla ym.
- ihmiskauppa
- Venäjä ja Kiina ulottaa lonkeronsa Afrikkaan
- Vrt. Abdalla, Salma 2024: "Emerging Stage for Great Power Competition:
Russia’s Influence in Sudan amid Political Turmoil", Security in Context
Report no 1 (April 2024), Volume 1, 23-7:
"Russia’s greed in Sudan’s rich natural resources including minerals
and the huge potential of the agricultural lands. Russia’s interests in
Sudan motivate its alignment with the military leaders and the
strongmen hungry for power, which is opposed by the pro-democracy
movement in the country. To safeguard its interests in the African
continent, Russia seeks to enhance its presence in Sudan, establish
a Russian military base in the Red Sea, and extract as much as possible
of Sudan’s gold."
- samoin entiset siirtomaaisännät kuten Ranska ja Iso-Britannia
- anarkia, kaikkien sota kaikkia vastaan
- kleptokratia, mafiavaltioita, korruptio
- ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit
- YK ym. avustusjärjestöt eivät onnistu luomaan
demokratiaa tai rauhaa
- globaali kapitalismi aiheuttanut maiden
velkaantumisen ja hillittömän ryöstötalouden
- yhteiskunnan ongelmia ei välitetä hoitaa,
vaan oma etu
- klaani-yhteiskuntia, joissa mm. verikoston periaate,
ikuiset vihat ja kiistat
- vanhat perinteet estää modernisoitumisen ja demokratian
- etniset puhdistukset, kansanmurhat ilmeisesti
osittain gangsterismin ja osittain klaaniajattelun
motivoimia
- Sudanissa sodittu aina
- valtava ehkä 2020-luvun suurin humanitaarinen kriisi
- väkivalta
- riidat raaka-aineista
- ääri-islamilaisuuden leviäminen ja sen vastustaminen
- kulttuurierot, osin johtuen siirtomaavallan kulttuurisesta
ja uskonnollisesta vaikutuksesta
- suurvallat taustalla
- kansainvälinen yhteisö on kääntänyt selkänsä
- koska huomio kohdistuu Ukrainaan ja Gazaan 2020-luvulla
- ilmastonmuutos kriisissä myös vaikuttamassa:
- suuret tulvat 2022 ja siitä katovuosia ym
- Tshadiin pakolaisia, ja pakolaisista moni on todellisuudessa
tshadilaisia
- laajamittaista ihmisten orjuuttamista ja seksuaalista väkivaltaa
- ihmiskauppaa
- nälkäkuolemaa
- valta keskenään taistelevilla asemiesryhmittymillä
- Kiinan rooli mm. kerää raaka-aineita Afrikasta luomalla sinne
infraa
- Venäjän rooli: tuo aseita ja Wagner-palkkasotilaita
- romahtanut valtio (collapsed state), anarkia, kaikkien sota
kaikkia vastaan
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
SUDAN
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
DARFUR
AI generated. retrieved 31.8.25
The Darfur crisis, which began in 2003, has evolved into one
of the world's most severe humanitarian disasters, marked by
widespread violence, displacement, and ongoing ethnic tensions.
Historical Context
In 2003, in Darfur, a region in western Sudan, rebel groups
like the Sudan Liberation Army (SLA) and the Justice and
Equality Movement (JEM), took up arms against the Sudanese
government.
They protested against the government's neglect of the region
and the unequal distribution of resources.
The government armed and supported Arab Janjaweed-militias,
leading to brutal attacks on non-Arab communities.
Deaths approximately 300,000 people and displaced millions,
with many fleeing to neighboring countries like Chad.
Current Situation
As of 2023, the situation in Darfur has deteriorated significantly
due to renewed violence between the Sudanese Armed Forces
and the Rapid Support Forces (RSF).
This resurgence of conflict has led to a humanitarian catastrophe,
with nearly 9 million people in need of assistance.
Reports indicate that ethnic cleansing and killings have resumed,
echoing the atrocities of the past.
Humanitarian Impact
The ongoing violence has created one of the largest humanitarian
crises globally, with 25 million people in Sudan facing acute hunger.
Many displaced individuals are living in makeshift camps, facing
starvation and lack of basic necessities.
International Response
Despite international awareness and previous peacekeeping efforts,
including the deployment of the African Union-United Nations Hybrid
Operation in Darfur (UNAMID), the response has been inadequate.
The international community has struggled to effectively address the
root causes of the conflict and provide sustained humanitarian aid.
Calls for accountability and justice for the victims of the Darfur crisis
continue, with organizations urging for an end to impunity and a
renewed commitment to peace.
...............................................................................................................................................................
Tiivistelmä Globaliksen maaraportista "Darfur"
Sudan - Darfur
Viimeksi päivitetty: 14.05.2023, haettu 28.8.2025
Sudanin armeija kaappasi vallan 2021.
2023 keväällä armeija ajautui taisteluihin kilpailevaa
epäsäännöllistä aseryhmää vastaan.
Khartoumin kapina
Huhtikuussa 2023 Sudanin pääkaupungissa
Khartoumissa puhkesi rajuja taisteluja maan
armeijan ja armeijaa aikaisemmin tukeneen
Rapid Support Forces (RSF) -asejoukon välillä.
Sudanin armeijan komentaja kenraali Abdel Fattah
al-Burhan johtaa maan sotilashallitusta.
RSF-asejoukon johtaja Mohamed Hamdan Dagalo on
yksi Sudanin varakkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista
henkilöistä.
Sudanin sotilashallitus on halunnut liittää Hamdan
Dagalon RSF:n osaksi armeijaa.
Hamdan Dagalo on vastustanut tätä hanketta.
RSF on hyvin varustettu, jolla on kokemusta taisteluista
Länsi-Sudanin Darfurin alueella.
Monet RSF-joukon taistelijat ovat myös olleet
palkkasotilaina Libyassa ja Jemenissä.
Kenraalit al-Burhan ja Hamdan Dagalo ovat aloittaneet
aseellisen kilpailun vallasta.
Asejoukkojen välisiä raskaita taisteluja on käyty Khartoumin
ja sen naapurikaupungin Omdurmanin tiheään asutuilla
alueilla.
RSF on vallannut siviiliväestön asuntoja.
Sudanin armeija ja ilmavoimat ovat tulittaneet ja
pommittaneet asuinalueita väestöstä välittämättä.
YK:n ihmisoikeusneuvosto on tuominnut kummankin
sotaa käyvän osapuolen toiminnan.
YK:n tarkkailijoiden mukaan asejoukkojen ja ilmavoimien
iskut ovat osuneet sairaaloihin ja kouluihin.
Neljän ensimmäisen viikon aikana Khartoumissa ja sen
ympäristössä käydyissä taisteluissa kuoli ainakin 600 ihmistä.
YK arvioi, että väkivalta on ajanut 150 000 ihmistä pakolaisiksi
Sudanin ulkopuolelle ja 700 000 ihmisestä on tullut maan
sisäisiä pakolaisia.
USA ja Saudi-Arabia ovat kutsuneet sodan osapuolet
neuvottelupöytään Saudi-Arabian Jeddassa.
Ruokaturva romahtaa
YK:n hätäaputoimisto arvioi, että 16 miljoonaa sudanilaista
tarvitsee ruoka-apua 2023. (Kolmasosa väestöstä)
Sudanissa on 4 miljoonaa aliravittua lasta.
25% perheistä on vaikeuksia saada riittävästi puhdasta
juomavettä.
Rankkasateet ovat aiheuttaneet tulvia, jotka ovat hävittäneet
jokivarsien viljelyksiä.
Parhaat viljelymaat ovat jokien reunoilla.
Valkoisen-Niilin ja Niilin rantamailla kasvatetaan riisiä.
Muualla maassa tärkeimpiä ruokakasveja ovat durra ja
öljyseesami.
Viljelijöitä ovat haitanneet pitkät kuivuudet ja sadekausien
tulvat.
Laitumien kuluminen, puutteellinen karjanjalostus sekä loiset
ja taudit ovat vähentäneet karjanhoidon tuottavuutta.
Monilla Sudanin alueilla väkivalta on tehnyt maatalouden
harjoittamisen vaikeaksi.
2023 alussa Sudanissa oli 3,7 miljoonaa maan sisäistä
pakolaista.
Sudanissa elää myös yli 900 000 ulkomaalaista pakolaista,
joista 2/3 on tullut rajan yli Etelä-Sudanista.
Sudanin armeijan ja aseryhmien välille leimahtanut uusi sota
pahentaa maan ruokakriisiä.
Aseiden valta
Armeijalla on suuri valta Sudanin politiikassa.
1989 sotilaskaappaus nosti maan johtoon kenraali Omar
al-Bashirin.
Hän hajotti parlamentin ja lakkautti perustuslain.
Bashir hallitsi Sudania yksinvaltiaana 2019 asti.
2008 Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC etsintäkuulutti
hänet syytettynä kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista
ihmisyyttä vastaan.
Joulukuussa 2018 sudanilaiset lähtivät kaduille osoittamaan
mieltä ruuan ja polttoaineiden hinnankorotuksia vastaan.
Mielenosoituksista syntyi suuri hallituksen vastainen
joukkoliike.
Huhtikuussa 2019 armeija syrjäytti Bashirin vallasta.
Kansanliike vaati armeijaa luovuttamaan vallan
siviilihallitukselle.
Armeijalle läheinen Rapid Support Forces RSF -aseryhmä
surmasi Khartoumissa 128 ihmistä kukistaessaan
mielenosoituksia.
Elokuussa 2019 armeija suostui perustamaan väliaikaisen
siviilihallituksen, jonka tuli luoda edellytyksiä 2 vuoden sisällä
järjestettäville vaaleille.
Sotilashallitusta johtanut Sudanin armeijan komentaja
kenraali Abdel Fattah al-Burhan ja RSF-johtaja kenraali-
luutnantti Mohamed Hamdan Dagalo, tunnettu nimellä
Hemeti, säilyttivät kuitenkin todellisen valtansa
siviilihallituksen taustalla.
Elokuussa 2020 Sudanin hallitus allekirjoitti Jubassa
Etelä-Sudanissa rauhansopimuksen tärkeimpien hallitusta
vastaan taistelleiden aseryhmien kanssa.
Kapinallisten ryhmien toiminta on ollut voimakkainta
Länsi-Sudanin Darfurin alueella sekä maan eteläosissa
Sinisen-Niilin ja Etelä-Kordofanin lääneissä.
Sopimuksen seurauksena Darfurin islamistisen Oikeus
ja tasa-arvo -liikkeen johtaja Gebreil Ibrahim nimitettiin
Sudanin valtionvarainministeriksi ja Sudanin
vapautusliikkeen johtaja Minni Minawi nimitettiin Darfurin
maaherraksi.
Lokakuussa 2021 kenraali Burhanin johtama armeija otti
uudelleen vallan.
Sotilaat pidättivät pääministeri Abdalla Hamdokin ja
useimmat siviilihallituksen jäsenet.
2022 lopulla armeija suostui taas luovuttamaan
hallitusvallan väliaikaiselle siviilihallitukselle, jonka tehtävänä
oli valmistella siirtyminen demokratiaan.
Suunnitelmissa oli vaalien järjestäminen 2024.
Sotilashallitus allekirjoitti tästä sopimuksen 50 poliittisen
ryhmän ja Sudanin kansalaisyhteiskuntaa edustavien
järjestöjen kanssa.
Sopimukseen kuului RSF:n liittäminen Sudanin armeijaan.
Neuvotteluissa ilmaistu yksimielisyys etenemisestä kohti
monipuoluedemokratiaa oli tärkeä asia, mutta Burhan ja
Hemeti ovat yhä Sudanin voimakkaimpia vallankäyttäjiä
ja he luottavat ensi sijassa aseisiin.
2003 Hemeti oli yksi Darfurin arabiväestön aseellisen
janjaweed-liikkeen paikalliskomentajista.
Suuri osa janjaweedeista oli rizeigat-heimoihin kuuluvia
paimentolaisia.
2003 Darfurin kriisin aikana janjaweedit syyllistyivät
joukkomurhiin ja raiskauksiin.
RSF:ssä on paljon entisiä janjaweedeja.
2017 Hemetin RSF otti haltuunsa Darfurin Jebel Amerin
kultakaivokset.
RSF on saanut tuloja myös lähettämällä joukkojaan
palkkasotilaina Jemeniin.
Kultakauppa ja muut tulot ovat antaneet Hemetin ja RSF:n
käyttöön satoja miljoonia euroja.
Hemeti on yksi Sudanin rikkaimmista henkilöistä.
Sudanilaiset lehdet ovat usein vihjailleet, että hänen
tavoitteenaan on nousta valtionpäämieheksi.
Tuhannet sudanilaiset, ja darfurilaiset, asemiehet ovat
viime vuosien aikana olleet Libyassa palkkasotilaina.
He ovat osallistuneet öljystä ja vallasta kamppailevien
libyalaisten asejoukkojen välisiin taisteluihin.
Sudaniin palatessaan palkkasotilaat hankkiutuvat usein
epävirallisten aseryhmien palvelukseen, tai ryhtyvät
rikollisiksi.
2022 Länsi-Sudanissa Darfurin alueella 990 ihmistä kuoli
aseellisissa yhteenotoissa ja 310 000 ihmistä jätti kotinsa
väkivallan vuoksi.
20 vuotta sitten Darfurin kriisi oli valtava humanitaarinen
katastrofi.
Kriisin aikana kuoli yli 300 000 ihmistä ja 2,7 miljoonaa ihmistä
pakeni kotiseudultaan.
Darfuriin lähetettiin YK:n ja Afrikan unionin yhteinen
rauhanturvajoukko.
UNAMID-osaston rauhanturvatehtävä päättyi joulukuussa
2020.
Sen jälkeen vastuu alueen turvallisuudesta siirtyi Sudanin
armeijalle ja poliisille, ja väkivalta kiihtyi varsinkin Länsi- ja
Etelä-Darfurissa.
Darfurissa on sekä Sudanin armeijan että sitä vastaan nyt
taistelevan RSF:n tukikohtia.
Taistelujen alettua Khartoumissa huhtikuussa 2023 myös
Darfurissa alkoi heti kahakoita armeijan ja RSF-joukkojen
välillä.
RSF-johtaja Hamdan Dagalo on itse kotoisin Darfurista.
Darfur on RSF:n sydänseutu.
RSF haluaa ottaa koko Darfurin haltuunsa ja pitää sitä
tukialueenaan.
Sudanin armeijalle on tärkeämpää hallita maan pohjois- ja
itäosia sekä pääkaupunkia Khartoumia.
Alueella toimivat järjestöt arvioivat, että Darfurissa Sudanin
armeijan ja RSF:n välisissä taisteluissa on 2023 kevään aikana
kuollut 400 ihmistä.
Darfurin kipupisteet
Sudanissa elää ainakin 500 eri väestöryhmää, joiden välisissä
suhteissa on monenlaisia kipupisteitä.
2019 tehdyn selvityksen mukaan 70% sudanilaisista katsoo
kuuluvansa arabiväestöön ja he ovat arabiankielisiä.
Arabiväestön keskuudessa on suuria heimoja ja klaaneja.
Darfurissa ja Kordofanissa elävät arabiankieliset rizeigat-
heimot ovat yksi isoimmista heimoryhmistä.
Rizeigat-heimot ovat pitkään olleet liikkuvia paimentolaisia,
kamelien ja karjan kasvattajia.
RSF-johtaja Hemet kuuluu rizeigat-heimoon.
Darfurissa, ja Sudanissa yleensäkin, on paljon väestöryhmiä,
jotka eivät ole arabiankielisiä ja jotka kuuluvat Saharan
eteläreunojen erilaisiin afrikkalaisiin kansoihin.
Darfurissa tällaisia väestöryhmiä ovat furit, zaghawat, masalitit,
meidobit, mararitit, tunjurit ja gimirit.
Zaghawat ovat osittain paimentolaisia.
Muiden ei-arabialaisten väestöryhmien toimeentulolähteitä
ovat maanviljely, kiinteä maatilapohjainen karjanhoito
ja kaupunkien elinkeinot.
Sudanissa toimivien ihmisoikeusjärjestöjen mukaan
arabiväestö suhtautuu afrikkalaistaustaisiin ihmisiin
rasistisesti.
Sudanin aseryhmät ja poliittiset johtajat ovat käyttäneet
rasismia aseena ruokkiessaan etujaan.
Väestöryhmien välillä on sekä tuoreita että vanhoja kaunoja
ja menneisyydestä kumpuavia ennakkoluuloja, jotka voivat
milloin tahansa kiihdyttää pienetkin kiistat rajuiksi aseellisiksi
yhteenotoiksi.
Human Rights Watchin 2022 raportin mukaan kahden
henkilön, toinen rizeigat ja toinen gimir, välinen riita laajeni
Länsi-Darfurissa taisteluiksi ja kostoiskuiksi, missä RSF:n
tukemat rizeigatien aseryhmät tappoivat 125 gimiriväestöön
kuuluvaa ihmistä ja pakottivat 33 000 ihmistä jättämään
kotinsa.
Rizeigatit polttivat gimirien taloja ja ryöstivät karjaa.
Darfurin yhteenottojen taustalla on kilpailu rajallisista
luonnonvaroista.
Kameleita tai nautakarjaa kasvattavat paimentolaiset
siirtävät vuoden varrella karjaansa alueelta toiselle sen
mukaan, missä kulloinkin on vettä ja laitumia.
Viime vuosikymmenien aikana väestön määrä on kasvanut.
Maanviljelytavat ja maanomistuskäytännöt ovat muuttuneet.
Paimentolaisilla ei ole enää samanlaista tilaa ja vapautta
liikutella karjaansa laitumelta toiselle kuin aikaisemmin.
Maanviljelijöille ja kiinteille karjatilallisille alueelta toiselle
siirtyvät paimentolaiset ovat uhka.
Länsi-Darfurin masalitit ovat perustaneet asejoukkojaan
puolustaakseen maitaan aseistettuja paimentolaisia vastaan.
Masalit-viljelijät kasvattavat durraa ja maapähkinöitä.
Pohjois-Darfurin viljelijät valittivat 2022, että paimentolaisten
karja tuhosi valtaosan viljasta, koska aseistetut paimenet
ajoivat laumansa viljelijöiden pelloille ennen kuin sato oli
korjattu.
Viljelijäväestön mukaan Sudanin armeijalla ja poliisilla ei ole
halua eikä kykyä estää paimentolaisten hyökkäyksiä.
Ilmastonmuutos, sateiden oikullisuus ja maan köyhtyminen
liikakäytön vuoksi rajoittavat luonnonvaroja samalla kun
väestönkasvu lisää ruuantarvetta.
Yhteistyöstä ristiriitaan
Vielä 1970-luvulla Darfurin maanviljelijöiden ja karjankasvattajien
tuotantotavat tukivat toisiaan ja mahdollistivat yhteistyön
väestöryhmien välillä.
Karjapaimenet ajoivat laumansa sänkipelloille syömään
olkijätettä sen jälkeen, kun durrasato oli korjattu.
Karjanlanta paransi maan ravinteisuutta.
Viljelijätkin olivat tottuneet kausiluonteiseen tuotantoon,
missä maa oli kesannolla osan vuodesta.
Viljelijöiden pelloilta karja siirtyi jokilaaksoihin, missä kasvoi
akasiapuita.
Akasian siemenpalkoja käytetään yleisesti karjanrehuna.
Kamelien kasvattajat myivät viljelijöille kuljetuspalvelun,
kun viljelijät veivät tuotteensa kaupunkien markkinoille.
Tässä perinteisessä järjestelmässä karjankasvattajilla oli
tilaa ja vapaus siirtää kameli- ja nautakarjalaumoja
laidunalueelta toiselle sen mukaan, missä eläimille oli
tarjolla ruokaa ja vettä.
Heimojen välillä oli sovittu neuvottelukeinot ja
riidanratkaisijat tapausten varalle, joissa karja aiheutti
viljelyksille vahinkoja.
Entinen yhteistyösuhde on muuttunut sovittamattomalta
näyttäväksi eturistiriidaksi.
Viljelijät ovat siirtyneet perinteisestä kausituotannosta
ympärivuotiseen viljelyyn, missä durran lisäksi kasvatetaan
maapähkinöitä, seesamia, bataattia ja vihanneksiakin.
Maat ovat yksityisomistuksessa.
Aitaaminen on lisääntynyt.
Jokivarsilla käytetään kastelua.
Akasioita raivataan pois vihannesmaiden ja riisipalstojen
tieltä.
Monilla viljelijöillä on oma karjansa pysyvillä laitumilla ja
sadonkorjuun jälkeistä olkea ja kasvijätettä käytetään
täydennysrehuna omille eläimille.
Viljelijät eivät enää tarvitse paimentolaisten
kamelikuljetuksia, koska maataloustuotteet viedään
kaupunkien markkinoille kuorma-autoilla.
Darfurissa ja Sudanin muillakin alueilla riidat ratkaistaan
asein.
Sadat tuhannet maanviljelijät ovat nyt tilapäisleireillä ilman,
että heillä on mahdollisuutta huolehtia toimeentulostaan.
Darfurin murhenäytelmä
Darfurin keskellä Marravuorten ylängöllä on ollut daju- ja
tunjur-kansojen paikallisvaltioita jo 1000 vuoden ajan.
Marravuorten ympäristössä asuu myös Darfurin
länsi- ja eteläosien suurin väestöryhmä furit.
1600-luvulta 1916 asti Darfurissa oli itsenäinen
sulttaanikunta.
1. maailmansodan aikana 1916 Iso-Britannia valtasi
alueen siirtomaakseen.
Darfur on Sudanin köyhimpiä alueita.
Tämä on herättänyt tyytymättömyyttä Khartoumin
hallitusta kohtaan.
1980-luvun alkupuolella nälänhätä surmasi Darfurissa
yli 90 000 ihmistä.
Darfurissa on jo vuosia sitten syntynyt aseellisia liikkeitä,
jotka ovat kapinoineet keskusvaltaa vastaan.
Marravuorten ylängöt ovat olleet kapinallisten tukialueita.
2000-luvun alussa Darfurissa toimi Sudanin Vapautusliike
SLM ja islamistinen Oikeus ja tasa-arvo -liike JEM.
Nämä ryhmät kiihdyttivät hyökkäyksiään Sudanin armeijaa
vastaan 2003.
Kapinalliset iskivät Pohjois-Darfurin tärkeimpään kaupunkiin
Al-Fashiriin ja aiheuttivat hallituksen joukoille kirveleviä
tappioita.
Sudanin hallitus vastasi väkivallalla, joka saavutti
kansanmurhan mittasuhteet.
Hallituksen joukot ja niitä tukevat janjaweed-aseryhmät
tappoivat kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Kaupunkeja pommitettiin.
Kyliä poltettiin.
Raaka väkivalta jatkui yli 15 vuotta.
2020 Sudanin hallitus allekirjoitti Jubassa Etelä-Sudanissa
rauhansopimuksen tärkeimpien hallitusta vastaan
taistelleiden aseryhmien kanssa.
Noin 300 000 ihmistä kuoli Darfurissa sotaan ja nälkään.
Yli 2,5 miljoonaa ihmistä pakeni kotiseuduiltaan.
Hallituksen joukot ja janjaweedit raiskasivat tuhansia naisia.
Abyein kiistat
Abyein maakunta on Sudanin ja Etelä-Sudanin välissä.
Kun Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista 2011, molemmat
maat vaativat Abyeita itselleen.
Sudanin armeija lähetti joukkoja maakuntaan 2011.
2 vuotta myöhemmin alueella järjestettiin epävirallinen
kansanäänestys, missä huomattava osa äänestäjistä halusi,
että maakunta liitettäisiin Etelä-Sudaniin.
Abyeissa on öljyä.
2022 Sudanin sotilashallituksen johtaja kenraali Abdel
Fattah al-Burhan ja Etelä-Sudanin presidentti Salva Kiir
neuvottelivat Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa
Abyein öljyvarojen hyödyntämisestä.
Sudanin ja Etelä-Sudanin välillä ei ole päästy sopimukseen,
kumpaan maahan Abyein kuuluu.
Abyeissa toimii 2011 perustettu YK:n rauhanturvajoukko
UNISFA.
Valtaosa Abyein asukkaista kuuluu dinkakansoihin, jotka
ovat isoin väestöryhmä myös Etelä-Sudanissa.
Abyein dinkat ovat jakaantuneet kahteen klaaniin: twic-
dinkoihin ja ngok-dinkoihin.
Ngok-dinkat ovat näistä suurempi ryhmä.
Abyeissa elää myös misseriya-heimon arabialaistaustaisia
paimentolaisia.
Twic-dinkat ja ngok-dinkat ovat taistelleet keskenään alueen
vesilähteistä ja laidunmaista.
Dinkojen klaanien välisissä taisteluissa ja misseriya-heimon
aseryhmien kahakoissa ngok-dinkoja vastaan kuoli
kymmeniä ihmisiä 2022.
Kuivien kausien aikana paimentolaiset siirtävät karjaansa
sen mukaan, mistä he arvelevat löytävänsä vettä ja laitumia.
Tämä vanha käytäntö johtaa nykyisin hyvin usein katkeraan
kilpailuun rajallisista luonnonvaroista.
2023 alussa 200 nuer-heimon ja dinkojen twic-klaanin
paimentolaista hyökkäsi ngok-dinkojen Rumamierin kylään
Abyein eteläosassa.
Hyökkääjät tappoivat 14 ihmistä ja polttivat 30 taloa.
2023 aikana Abyein väestöryhmien kahakoissa on kuollut
ainakin 70 ihmistä.
Sekä Sudanin että Etelä-Sudanin poliitikot, talouselämän
vaikuttajat ja asejoukkojen johtajat ovat kiinnostuneita
Abyein öljyvarojen hallinnasta.
Eri tahot käyttävät väestöryhmien välisiä ristiriitoja
hyväkseen ja myös lietsovat niitä kilpaillessaan
vaikutusvallasta.
YK rauhanrakentajana
2020 YK perusti UNITAMS-nimisen monialaisen ohjelman,
jonka tehtävänä on tukea Sudanin hallitusta ja
kansalaisyhteiskuntaa rauhan rakentamisessa ja
siirtymisessä demokratiaan.
Sudanissa toimii 28 YK:n järjestöä ja ohjelmaa.
Niillä on tärkeä merkitys ruokaturvan ja terveydenhoidon
vahvistamisessa.
YK toimii Sudanissa vaikeissa oloissa.
2023 taisteluihin osallistuneet aseelliset joukot ovat
ryöstäneet YK:n hätäapuohjelmien ruokavarastoja.
2007-20 YK:lla oli YK:n ja Afrikan unionin OAU:n yhteinen
rauhanturvajoukko UNAMID suojelemaan Darfurin väestöä.
UNAMID-joukossa on vuosittain ollut noin 20 000 sotilasta ja
poliisia.
Darfurissa on kuollut yli 200 rauhanturvaajaa.
YK:n järjestöt ovat ylläpitäneet Sudanin sisäisten ja maasta
lähteneiden pakolaisten leirejä.
2011 YK:n turvallisuusneuvosto perusti UNISFA-
rauhanturvajoukon estämään vihollisuuksia Sudanin ja
Etelä-Sudanin välisellä Abyein alueella.
2022 YK jatkoi UNISFA:n toimikautta 2024 asti.
Osastoon kuuluu 4 000 rauhanturvaajaa.
YK:n miinanraivaajat ovat työskennelleet Abyein alueella
poistaen aseryhmien jättämiä räjähteitä.
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXx
ETELÄ-SUDAN
Viimeksi päivitetty: 16.02.2023
Nälänhätä uhkaa tulvien takia
Suurin osa Etelä-Sudanista on rehevää tasankoa.
Valkoinen-Niili virtaa etelästä pohjoiseen maan
läpi ja pitkät sivujoet muodostavat verkoston, joka
kastelee laajoja kosteikkoja ja soita.
Tulvat yleisiä viime vuosina ja muuttuneet tuhoisammiksi.
Tulvat saartaneet ja tuhonneet kyliä ja kaupunkeja ja
pakolaisleirejä.
Tulvat aiheuttaneet nälänhätää ja uhanneet lähes 8 miljoonaa
eteläsudanilaista (67% väestöstä)
Tulvatuhot ovat Etelä-Sudanin pahin hätätila 2018
päättyneen sisällissodan jälkeen.
2023 alussa Etelä-Sudanissa oli 2,2 miljoonaa maan
sisäistä pakolaista.
2,3 miljoonaa eteläsudanilaista on pakolaisina ulkomailla.
Etelä-Sudanissa elää 340 000 ulkomaalaista pakolaista,
joista valtaosa Sudanista.
Pakolaisia on tullut myös Keski-Afrikan tasavallasta,
Etiopiasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta.
Ruokahuolto on käynyt entistä huonommaksi.
Maailman uutisvälityksessä ja avuntarjonnassa
Etelä-Sudanin nälänhätä on kaukainen, joka jää
muiden kriisien varjoon.
Ruoasta on puutetta ja hinnat ovat kohonneet
pahentaen köyhien perheiden ahdinkoa.
Tulvat ovat pilanneet kaivot ja täyttäneet käymälät,
mikä aiheuttanut kulkutauteja kuten koleraa.
Viime vuosien vedenrunsaus on kyllästänyt ja ylittänyt
soiden ja kosteikkojen vedenpidätyskyvyn.
Pienemmätkin lisäsateet nostavat nyt veden pintaa
nopeammin kuin mitä tavallisesti on tapahtunut.
80% Etelä-Sudanin asukkaista eli köyhyydessä 2022.
Väkivalta ei lopu
Ennen itsenäistymistään 2011 Etelä-Sudan oli Sudanin osa.
Valtaosin islamilaisen ja arabiankielisen Pohjois-
Sudanin sekä kulttuuriltaan enemmän afrikkalaisen
ja kristillisen Etelä-Sudanin välillä esiintyi syviä ristiriitoja.
1955-1970-luvuna alkuun saakka sisällissota.
Pohjois-Sudan pyrki islamilaistaa etelä arabialaisen vallan
alle, Etelä-Sudanin väestö vaati itsenäisyyttä.
1983 alkoi 2. sisällissota, kun Sudanin hallitus yritti
heikentää Etelä-Sudanin aluehallintoa yleistavoitteenaan
tehdä koko Sudanista islamilaisen sharia-lain valtio.
Sisällissodissa kuoli 1,5 miljoonaa ihmistä.
2005 solmittiin rauhansopimus, joka takasi
Etelä-Sudanille 6 vuotta kestäneen itsehallinnon
johdantona täyteen itsenäisyyteen.
Yhteisen identiteetin puuttumisesta huolimatta 99%
eteläsudanilaisista äänesti maan itsenäistymisen puolesta.
2011 valtionpäämieheksi valittiin Sudania vastaan
taistelleen The Sudan People's Liberation Movement (SPLM)-
vapautusliikkeen johtaja Salva Kiir.
Vapautusliikkeestä tuli valtapuolue.
Salva Kiir on edelleen Etelä-Sudanin presidentti.
Pian Etelä-Sudanin itsenäistymisen jälkeen SPLM-liikkeen sisällä
riita, jonka taustalla johtajien kilpailu poliittisesta vallasta,
vanhat väestöryhmien väliset kaunat ja kamppailu luonnonvaroista,
erityisesti öljystä.
Kiir syytti varapresidentti Riek Macharia vallankaappausaikeista.
2013-18 Etelä-Sudanin sisällisssodassa kuoli lähes 400 000.
Salva Kiir kuuluu Etelä-Sudanin enemmistöön dinkakansaan.
11 miljoonasta asukkaasta 4,5 miljoonaa on dinkoja.
Riek Machar edustaa maan 2. suurinta väestöryhmää, nuerkansaa.
Nuereja on noin 2 miljoonaa.
Molemmat kansat karjankasvattajia.
Heimot ryöstäneet toisiltaan karjaa, taistelleet laidunmaiden
ja vesilähteiden hallinnasta ja pitäneet toisiaan vihollisina jo
vuosisatojen ajan.
1983 alkanut sisällissota johti raakoihin joukkomurhiin, joissa
surmattiin tuhansia ihmisiä.
Jotkut dinkojen ja nuerien asemiesryhmät toimivat aseellisina
poliittisina liikkeinä, toiset taas ovat paikallisia itsepuolustusryhmiä
tai rikollisjoukkoja.
Etelä-Sudanin armeijassa dinkat ovat valta-asemassa.
Riek Macharin tukena on ollut hyvin järjestäytyneitä nuerien
asejoukkoja, joissa on myös entisiä armeijan sotilaita.
Etelä-Sudanin viimeisimmät rauhan- ja sovintosopimukset on tehty
pääasiassa Salva Kiirin ja Riek Macharin välillä.
Etelä-Sudanissa on kuitenkin yli 60 muuta pienempää väestöryhmää,
jotka tuntevat jääneensä syrjityiksi ja sivullisiksi.
2022 väkivaltaiset yhteenotot jatkuivat, satoja murhattiin.
Osa välikohtauksista on ollut armeijan ja kapinallisten välisiä kahakoita.
Toiset ovat olleet eri aseryhmien välisiä yhteenottoja, jotka ovat
syntyneet esimerkiksi karjan laitumia, vesilähteitä ja viljelymaiden
hallintaa koskeneista kiistoista.
Sekä armeija että aseryhmät kurittavat siviiliväestöä ja käyttävät
väkivaltaa painostuksen, rankaisutoimien ja koston työkaluna.
Naisia raiskataan. Lapsia on ryöstetty ja myyty. Pahoinpitelyt ovat yleisiä.
Ihmisten omaisuutta varastetaan ja tuhotaan.
75% pakolaisista on ollut naisia ja lapsia.
Kiirin mukaan Etelä-Sudanin hallitus ei kykene lopettamaan aseryhmien
väkivaltaa.
Etelä-Sudanin rauhansopimuksen mukaan 2023 olisi järjestettävä
presidentin- ja parlamenttivaalit.
2022 Salva Kiir ja Riek Machar sopivat, että vaalit järjestetään vasta
joulukuussa 2024.
Vaalien valmisteluvaiheen aikana olisi laadittava luonnos Etelä-
Sudanin pysyväksi perustuslaiksi ja ylipäätään luoda toimivan
demokratian prosessit ja instituutiot väestönlaskennasta lähtien.
Vaalien järjestäminen ei edistä rauhaa, jos Etelä-Sudanin väestö ei
pidä niitä rehellisinä, vapaina ja uskottavina.
Jos armeija ensi sijassa puolustaa presidentti Salva Kiirin valtaryhmän
ja dinkaväestön etuja, kansalaisten enemmistö ei luota sotilaisiin
vaalien ja koko kansakunnan turvallisuuden takaajina.
Etelä-Sudanin sisällissodan aikana myös siviiliväestöä on militarisoitu.
Armeija ja aseryhmät värväävät lapsisotilaita
Etelä-Sudanin armeija, poliisi ja epäviralliset aseryhmät ovat
jatkaneet lasten värväämistä sotilaiksi ja taistelijoita avustaviin
tehtäviin.
UNICEF on vaatinut kaikkia ryhmiä päästämään lapset vapaiksi.
2021 Etelä-Sudanissa arvioitiin olevan yli 10 000 lapsisotilasta.
2018 rauhansopimuksessa kaikki sen allekirjoittaneet aseelliset
ryhmät sitoutuivat luopumaan lapsisotilaiden värväämisestä.
Armeija, poliisi ja paikalliset aseryhmät ovat kuitenkin pitäneet
lapsia palveluksessaan ja jatkaneet värväystä vielä 2022.
Lapsia käytetään tiedustelijoina, taistelijoina, maanteiden
tarkastusasemien vartijoina, sotilaiden avustajina ja
keittiöhenkilökuntana.
Väestöryhmien väliset vihat
Etelä-Sudan ei ole yhtenäinen maa.
Väestöryhmien kiinnekohtia ovat heimo, suku ja kotiseutu eikä
Etelä-Sudanin kansalaisuus.
Kilpailevat karjanhoitajakansat ovat satojen vuosien ajan tehneet ryöstö-
ja kostoretkiä toisten heimojen kyliin.
Tästä on kasvanut kauna dinkojen ja nuerien välille.
2022 Magwin maakunnassa yhteenottoja karjankasvattajien ja
maanviljelijöiden kesken.
Läheisessä Jonglein osavaltiossa karjaansa kasvattavien dinkojen
laitumet olivat jääneet tulvien alle ja paimenet ajoivat karjalaumansa
Magwin viljelymaille.
Sekä karjanhoitajat että viljelijät ovat perustaneet omia paikallisia
aseryhmiään pitkien sisällissotien aikana.
Paimenet puolestaan pelkäsivät menettävänsä karjansa, ja siten
yhteisönsä elinkeinon, jos he eivät löytäisi uusia laitumia.
Etujen ja elinkeinojen yhteentörmäys, kilpailu rajallisista luonnonvaroista,
johti Magwissa väkivaltaan, joka pakotti 14 000 ihmistä jättämään kotinsa ja
maatilansa.
Magwi on osa Equatorian aluetta, Etelä-Sudanin sydänmaata ja tärkeintä
maanviljelyseutua, missä sijaitsee myös pääkaupunki Juba.
Tulvat ja välillä kuivuudetkin aiheuttavat tulevaisuudessakin vaikeuksia
Etelä-Sudanin karjankasvattajille.
Monin paikoin laidunmaat ovat jo kuluneet liian tiiviistä käytöstä.
Etelä-Sudanin poliittiset johtajat käyttävät väestöryhmien kaunoja ja
jännitteitä hyväkseen rakentaessaan omia valtaverkostojaan ja
asevoimiaan.
Salva Kiir tukeutuu omaan dinkaheimoonsa.
Hänen vastustajansa Riek Machar on nauttinut nuerheimonsa kannatusta.
Nuerit ovat olleet päävoima Macharin asejoukoissa.
2021 Macharin ja hänen aiemman liittolaisensa kenraali Simon Gatwech
Dualin aseryhmien välillä puhkesi taisteluja.
Sotilasjohtajat kilpailevat keskenään vallasta ja kuka pystyy
esiintymään Salva Kiirin ja dinkojen vastaisen opposition
voimakkaimpana hahmona.
Machar ja Gatwech Dual ovat kumpikin johtaneet nuerien asejoukkoja
Etelä-Sudanin sotien eri vaiheissa.
Molemmat ovat syyllistyneet joukkomurhiin, joiden uhreina ovat
olleet dinkat sekä Etelä-Sudanin pienet vähemmistöryhmät, kuten
Piborin maakunnassa asuvat murlet.
Joulukuussa 2011 Piborin nuerit syyttivät murlekansaa karjavarkauksista
vannoen hävittävänsä varkaat maan päältä.
Nuerien Valkoisen armeijan tekemissä joukkomurhissa surmattiin 3000
murlea.
Nuerit veivät mukanaan tuhat murleperheiden lasta ja ottivat
ryöstösaaliiksi 300 000 lehmää.
Öljyllä ostetaan valtaa eikä talouskasvua
Etelä-Sudanilla on valtavat öljyvarannot.
Nykyisin tunnetuissa esiintymissä on ainakin 3 miljardia
tynnyrillistä öljyä.
Tämä on Saharan eteläpuolisten Afrikan maiden 3. suurin esiintymä.
Vain Nigerialla ja Angolalla on enemmän öljyä.
Etelä-Sudanin öljykentät löydettiin 1970-luvulla.
Öljy suurin syy, miksi Sudanin hallitus vastusti kaikin keinoin Etelä-
Sudanin itsenäisyysliikkeitä.
Etelä-Sudanin tähän asti löydetyistä öljyvaroista on pumpattu käyttöön
vasta kymmenesosa.
Öljyn lisäksi maassa on kaasua.
Suurin osa Etelä-Sudanin öljykentistä on maan pohjoisosassa, Sudanin
ja Etelä-Sudanin välisen rajan lähellä.
Etelä-Sudanin öljy viedään kansainvälisille markkinoille Sudanin halki
kulkevaa putkea pitkin.
2022 Etelä-Sudan pumppasi maasta 160 000 tynnyrillistä raakaöljyä
päivässä.
Valtio, poliittinen yläluokka ja armeija elävät öljytuloista.
2020 yli 4/5 Etelä-Sudanin vientituloista saatiin öljystä.
Öljyn vienti tuotti 700 miljoonaa euroa.
Ennen Etelä-Sudanin itsenäistymistä itsenäisyyden kannattajat luulivat,
että oman öljyn vienti vaurastuttaisi maan nopeasti.
Itsenäisyyden alussa Maailmanpankki totesi, että Etelä-Sudanilla oli
korkeampi elintaso kuin naapurimailla.
Etelä-Sudan luokiteltiin keskituloiseksi eikä köyhäksi maaksi.
Etelä-Sudanin vallanpitäjät käyttävät öljyvaroja säilyttääkseen valtansa,
rahoittaakseen aseensa ja sotansa, rikastuakseen ja lahjontaan.
Maan itsenäisyyden aikaiset valtataistelut ja sisällissodat ovat paljolti
liittyneet, kuka hallitsee öljyä ja saa päättää öljytulojen käytöstä.
Jo Sudanin vastaisen itsenäisyyssodan aikana vapautusliikkeiksi
kutsuttujen kapinallisten asejoukkojen johtajat saivat tuloja varastamalla
karjaa, kiristämällä kauppiaita ja vaatimalla veroja, perimällä maksuja
kultakaivoksilta ja jalopuun hakkaajilta sekä ryöstelemällä valtaamiaan
kyliä ja kaupunkeja.
Etelä-Sudanin sotapäälliköt ostivat kalliita kiinteistöjä Kenian Nairobista
ja Ugandan Kampalasta.
Tuoreen valtion öljyvarat olivat kaikkein suurin saalis.
Muodollisesti Etelä-Sudanin öljyvarojen pumppausta ja myyntiä valvoo
valtion omistama öljy-yhtiö, jonka nimi on Nile Petroleum Corporation,
NILEPET.
Käytännössä Salva Kiir johtaa kaikkea öljyn hyödyntämiseen
liittyvää toimintaa ja miten öljytulot käytetään.
Kiirin lähipiiri hallitsee valtionvarainministeriötä ja keskuspankkia.
Öljyn myyntiä ja öljytulojen käyttöä koskevat tiedot ovat salaisia.
Nykyisin öljytuloja ohjataan monille eri tileille, joista osa on yksityisiä.
Tämä on luonut muutoinkin heikon ja epävarman valtiontalouden
sisälle presidentin mielivaltaisen varjotalouden, missä rahayksikkönä
käytetään raakaöljytynnyreitä.
Tarvitessaan rahaa armeijan palkkoihin, hallituksen kiireellisiin
hankkeisiin tai sotakuluihin, presidentti ottaa satojen miljoonien
eurojen suuruisia ulkomaisia lainoja käyttäen niiden vakuutena ja
maksuvälineenä Etelä-Sudanin öljyä.
Etelä-Sudanin öljyraha on vaikuttanut, miksi vallasta kilpailevien ryhmien
taistelut ovat jatkuneet rauhansopimuksista huolimatta.
Salva Kiir on ohjannut rahaa armeijalle ja dinkojen aseryhmille.
Öljyrahojen käyttöön liittyvä varjotalous, salainen tai puolisalainen
päätöksenteko, on jäytänyt valtionhallinnon uskottavuutta.
2012 Kiir itse syytti valtion ja aluehallinnon korkeita virkailijoita lähes
4 miljardin euron suuruisista väärinkäytöksistä ja kavalluksista.
Öljytynnyreiden käyttö puolihämäränä maksuvälineenä on vienyt pohjan
valtiontalouden suunnittelulta.
2019 Kiir ilmoitti, että presidentin kanslia käyttää 30 000 öljytynnyrillistä
päivässä rahoittamaan kiinalaisten yhtiöiden urakoimia maanteiden
parannushankkeita.
Mikään presidentistä riippumaton taho ei valvo rakennushankkeita eikä
niiden rahankäyttöä.
Kiir on varannut 5000 öljytynnyrillistä päivässä valtion palkkakuluihin.
Valtion öljy-yhtiö on maksanut suoraan palkkoja ja palkkioita armeijan
päällystölle.
Etelä-Sudanin on arvioitu saaneen 2012 jälkeen noin 2 miljardia
euroa vientiöljyn ennakkomaksuina kansainvälisiltä ostajilta.
Hallitus on käyttänyt maksut kulujensa rahoittamiseen ja samalla
sen velka Kiinan kansalliselle öljy-yhtiölle, Malesian Petronasille,
Qatarin kansallispankille, Afrikan vienti- ja tuontipankille ja yksityisille
öljynvälittäjille on kasvanut huolestuttavasti.
Etelä-Sudan ei saavuta poliittista ja taloudellista vakautta, ellei
öljyvarallisuutta aleta käyttää rehellisesti.
Kansainvälinen apu ei voi jatkuvasti pitää Etelä-Sudanin taloutta
pystyssä eikä tähän olisi polttavaa tarvettakaan, jos öljyä,
kaivannaisia ja muita luonnonvaroja sekä niistä saatavia tuloja
käytettäisiin rehellisesti.
YK:n rauhanturvaajat Etelä-Sudanissa
YK lähetti Etelä-Sudaniin rauhanturvaosaston maan itsenäistyessä 2011.
UNMISS-osasto toimii edelleen Etelä-Sudanissa.
Osastoon kuuluu 13000 sotilasta ja 1500 poliisia.
2022 isoimpia joukkojen lähettäjämaita olivat Ruanda, Intia, Nepal,
Bangladesh, Kiina, Mongolia ja Ghana.
Etelä-Sudanin rauhanturvatehtävässä on 2011 lähtien kuollut 111
rauhanturvaajaa.
Yhteenottoja on esiintynyt shilluk-kansan aseryhmien ja Simon
Gatwech Dualin joukkojen välillä.
UNMISS-rauhanturvaosasto kerää tietoja Etelä-Sudanin
ihmisoikeusloukkauksista ja hallituksen toimista maan
ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.
YK:n järjestöt avustavat Etelä-Sudanin hädänalaisia ihmisiä ja maan
ulkopuolelta saapuneita pakolaisia.
YK:n miinanraivaajat ovat työskennelleet Etelä-Sudanissa 1997 lähtien.
Kriisinhallintakeskus on lähettänyt suomalaisia kriisinhallinnan
siviiliasiantuntijoita Etelä-Sudaniin tukemaan YK:n rauhanturvatehtävää.
Näihin asiantuntijoihin on kuulunut suomalainen poliisiryhmä,
jonka työ on keskittynyt naisiin ja lapsiin kohdistuneen väkivallan
ja sukupuolisen väkivallan vähentämiseen.
70% Etelä-Sudanin naisista on joutunut sukupuolisen
väkivallan kohteeksi.
Raiskauksia on esiintynyt myös pakolaisleireillä.
YK:n rauhanturvaosaston yhteydessä toimivat poliisit ovat antaneet
koulutusta Etelä-Sudanin poliisivoimille.
Monet eteläsudanilaisista siviileistä saavat turvaa YK:n sotilastukikohdista.
LÄHTEITÄ:
Maaraportti "Etelä-Sudan"
South Sudan, Human Rights Watch World Report 2023
South Sudan ‘failed’ by international aid system as food crisis
intensifies, Kaamil Ahmed, The Guardian, 2023
Devastation in South Sudan following fourth year of historic
floods, UNHCR, 2022
More than 9,000 flee violence in South Sudan’s Upper Nile:
UN, Al Jazeera, 2022
Nearly a million affected by South Sudan flooding, says UN
emergency response agency, France24, 2022
New report: Two-thirds of South Sudan badly food insecure,
Deng Machol, Independent 2022
Floods, Displacement and Violence in South Sudan,
International Crisis Group, 2022
Conflict between Dinka and Nuer in South Sudan, Climate
Diplomacy, 2021
Sudan's Prolonged Second Civil War and the Militarization
of Nuer and Dinka Ethnic Identities, Jok Madut Jok and
Sharon Elaine Hutchinson, African Studies Review, 1999
How the World's Youngest Nation Descended Into Bloody
Civil War, James Verini, National Geographic, 2014
What cattle conflicts say about identity in South Sudan,
Francois Sennesael, The Conversation, 2022
South Sudan, BTI Report 2022
South Sudan, Freedom in the World Report 2021,
Freedom House 2022
Oil or Nothing: Dealing with South Sudan’s Bleeding
Finances, International Crisis Group, 2021
Suomalaiset naispoliisit vievät osaamistaan Etelä-Sudaniin,
Kriisinhallintakeskus, 2018
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
KIINA AFRIKASSA...
AI genrated, retrieved 31.8.2025
China's involvement in Africa is multifaceted and significant:
Economic Investment: China is a major source of foreign direct
investment in Africa, providing development loans to resource-rich
nations and investing in agriculture and infrastructure.
Financial Commitment: At a recent summit, President Xi Jinping
pledged US$51 billion in loans, investments, and aid to Africa
over the next three years.
Trade Growth: In 2024, trade between China and Africa reached
$295.5 billion, marking a 6.1% increase from the previous year.
Resource Dependency: China relies on Africa for essential resources,
with over a third of its oil and 20% of its cotton sourced from Africa.
Private Sector Role: The private sector in China is increasingly leading
trade and investment in Africa, supported by initiatives like the
African Continental Free Trade Area (AfCFTA).
.............................................................................................................................
Ai generated, Chat gpt, retrieved 1.9.25
Here are detailed, structured notes based on the content from
the Wikipedia page on Africa–China Economic Relations
Impact of Global Economic Downturn (2007–Present)
3. Political & Economic Drivers
4. Education & Human Capital
The "Go Out" policy encouraged agricultural investment across
cash crops and husbandry.
25 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista ruokapulasta.
Em. ja aliravitsemus nostanut lapsikuolleisuutta jyrkästi.
- monia elementtejä, jotka toistuvat muualla Afrikassa konflikteissa
- failed state, romahtanut valtio, väkivallan kierre, gangsterismi
- lukuisia kansoja, jotka keskenään riidoissa
- siirtomaavalta-ajan rajat rikkovat kansojen alkuperäisiä rajoja
- suurvallat tunkevat lusikkansa soppaan, aivan kuten kylmän sodan
aikana
- EU tukenut RSF:ää ainakin 2015-16 patoamaan pakolaisvirtaa
Libyaan ja sitä kautta Eurooppaan päin
- monet kansat paimentolaisia ilman omia rajojaan
- mm. ääri-islamismi vs. kristityt tai kansanuskot
- demokratian ja kansalaisyhteiskunnan perinteiden puuttuminen
- maatalouden ja maanomistuksen rakennemuutokset
aiheuttaa konflikteja
- paimentolaiset vs. paikallaan pysyvät talonpojat
- raaka-aineista sotiminen
- varsinkin öljy ja kulta
- aseiden ostaminen öljyllä ja kullalla ym.
- ihmiskauppa
- Venäjä ja Kiina ulottaa lonkeronsa Afrikkaan
- Vrt. Abdalla, Salma 2024: "Emerging Stage for Great Power Competition:
Russia’s Influence in Sudan amid Political Turmoil", Security in Context
Report no 1 (April 2024), Volume 1, 23-7:
"Russia’s greed in Sudan’s rich natural resources including minerals
and the huge potential of the agricultural lands. Russia’s interests in
Sudan motivate its alignment with the military leaders and the
strongmen hungry for power, which is opposed by the pro-democracy
movement in the country. To safeguard its interests in the African
continent, Russia seeks to enhance its presence in Sudan, establish
a Russian military base in the Red Sea, and extract as much as possible
of Sudan’s gold."
- samoin entiset siirtomaaisännät kuten Ranska ja Iso-Britannia
- anarkia, kaikkien sota kaikkia vastaan
- kleptokratia, mafiavaltioita, korruptio
- ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit
- YK ym. avustusjärjestöt eivät onnistu luomaan
demokratiaa tai rauhaa
- globaali kapitalismi aiheuttanut maiden
velkaantumisen ja hillittömän ryöstötalouden
- yhteiskunnan ongelmia ei välitetä hoitaa,
vaan oma etu
- klaani-yhteiskuntia, joissa mm. verikoston periaate,
ikuiset vihat ja kiistat
- vanhat perinteet estää modernisoitumisen ja demokratian
- etniset puhdistukset, kansanmurhat ilmeisesti
osittain gangsterismin ja osittain klaaniajattelun
motivoimia
- Sudanissa sodittu aina
- valtava ehkä 2020-luvun suurin humanitaarinen kriisi
- väkivalta
- riidat raaka-aineista
- ääri-islamilaisuuden leviäminen ja sen vastustaminen
- kulttuurierot, osin johtuen siirtomaavallan kulttuurisesta
ja uskonnollisesta vaikutuksesta
- suurvallat taustalla
- kansainvälinen yhteisö on kääntänyt selkänsä
- koska huomio kohdistuu Ukrainaan ja Gazaan 2020-luvulla
- ilmastonmuutos kriisissä myös vaikuttamassa:
- suuret tulvat 2022 ja siitä katovuosia ym
- Tshadiin pakolaisia, ja pakolaisista moni on todellisuudessa
tshadilaisia
- laajamittaista ihmisten orjuuttamista ja seksuaalista väkivaltaa
- ihmiskauppaa
- nälkäkuolemaa
- valta keskenään taistelevilla asemiesryhmittymillä
- Kiinan rooli mm. kerää raaka-aineita Afrikasta luomalla sinne
infraa
- Venäjän rooli: tuo aseita ja Wagner-palkkasotilaita
- romahtanut valtio (collapsed state), anarkia, kaikkien sota
kaikkia vastaan
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
SUDAN
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
DARFUR
AI generated. retrieved 31.8.25
The Darfur crisis, which began in 2003, has evolved into one
of the world's most severe humanitarian disasters, marked by
widespread violence, displacement, and ongoing ethnic tensions.
Historical Context
In 2003, in Darfur, a region in western Sudan, rebel groups
like the Sudan Liberation Army (SLA) and the Justice and
Equality Movement (JEM), took up arms against the Sudanese
government.
They protested against the government's neglect of the region
and the unequal distribution of resources.
The government armed and supported Arab Janjaweed-militias,
leading to brutal attacks on non-Arab communities.
Deaths approximately 300,000 people and displaced millions,
with many fleeing to neighboring countries like Chad.
Current Situation
As of 2023, the situation in Darfur has deteriorated significantly
due to renewed violence between the Sudanese Armed Forces
and the Rapid Support Forces (RSF).
This resurgence of conflict has led to a humanitarian catastrophe,
with nearly 9 million people in need of assistance.
Reports indicate that ethnic cleansing and killings have resumed,
echoing the atrocities of the past.
Humanitarian Impact
The ongoing violence has created one of the largest humanitarian
crises globally, with 25 million people in Sudan facing acute hunger.
Many displaced individuals are living in makeshift camps, facing
starvation and lack of basic necessities.
International Response
Despite international awareness and previous peacekeeping efforts,
including the deployment of the African Union-United Nations Hybrid
Operation in Darfur (UNAMID), the response has been inadequate.
The international community has struggled to effectively address the
root causes of the conflict and provide sustained humanitarian aid.
Calls for accountability and justice for the victims of the Darfur crisis
continue, with organizations urging for an end to impunity and a
renewed commitment to peace.
...............................................................................................................................................................
Tiivistelmä Globaliksen maaraportista "Darfur"
Sudan - Darfur
Viimeksi päivitetty: 14.05.2023, haettu 28.8.2025
Sudanin armeija kaappasi vallan 2021.
2023 keväällä armeija ajautui taisteluihin kilpailevaa
epäsäännöllistä aseryhmää vastaan.
Khartoumin kapina
Huhtikuussa 2023 Sudanin pääkaupungissa
Khartoumissa puhkesi rajuja taisteluja maan
armeijan ja armeijaa aikaisemmin tukeneen
Rapid Support Forces (RSF) -asejoukon välillä.
Sudanin armeijan komentaja kenraali Abdel Fattah
al-Burhan johtaa maan sotilashallitusta.
RSF-asejoukon johtaja Mohamed Hamdan Dagalo on
yksi Sudanin varakkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista
henkilöistä.
Sudanin sotilashallitus on halunnut liittää Hamdan
Dagalon RSF:n osaksi armeijaa.
Hamdan Dagalo on vastustanut tätä hanketta.
RSF on hyvin varustettu, jolla on kokemusta taisteluista
Länsi-Sudanin Darfurin alueella.
Monet RSF-joukon taistelijat ovat myös olleet
palkkasotilaina Libyassa ja Jemenissä.
Kenraalit al-Burhan ja Hamdan Dagalo ovat aloittaneet
aseellisen kilpailun vallasta.
Asejoukkojen välisiä raskaita taisteluja on käyty Khartoumin
ja sen naapurikaupungin Omdurmanin tiheään asutuilla
alueilla.
RSF on vallannut siviiliväestön asuntoja.
Sudanin armeija ja ilmavoimat ovat tulittaneet ja
pommittaneet asuinalueita väestöstä välittämättä.
YK:n ihmisoikeusneuvosto on tuominnut kummankin
sotaa käyvän osapuolen toiminnan.
YK:n tarkkailijoiden mukaan asejoukkojen ja ilmavoimien
iskut ovat osuneet sairaaloihin ja kouluihin.
Neljän ensimmäisen viikon aikana Khartoumissa ja sen
ympäristössä käydyissä taisteluissa kuoli ainakin 600 ihmistä.
YK arvioi, että väkivalta on ajanut 150 000 ihmistä pakolaisiksi
Sudanin ulkopuolelle ja 700 000 ihmisestä on tullut maan
sisäisiä pakolaisia.
USA ja Saudi-Arabia ovat kutsuneet sodan osapuolet
neuvottelupöytään Saudi-Arabian Jeddassa.
Ruokaturva romahtaa
YK:n hätäaputoimisto arvioi, että 16 miljoonaa sudanilaista
tarvitsee ruoka-apua 2023. (Kolmasosa väestöstä)
Sudanissa on 4 miljoonaa aliravittua lasta.
25% perheistä on vaikeuksia saada riittävästi puhdasta
juomavettä.
Rankkasateet ovat aiheuttaneet tulvia, jotka ovat hävittäneet
jokivarsien viljelyksiä.
Parhaat viljelymaat ovat jokien reunoilla.
Valkoisen-Niilin ja Niilin rantamailla kasvatetaan riisiä.
Muualla maassa tärkeimpiä ruokakasveja ovat durra ja
öljyseesami.
Viljelijöitä ovat haitanneet pitkät kuivuudet ja sadekausien
tulvat.
Laitumien kuluminen, puutteellinen karjanjalostus sekä loiset
ja taudit ovat vähentäneet karjanhoidon tuottavuutta.
Monilla Sudanin alueilla väkivalta on tehnyt maatalouden
harjoittamisen vaikeaksi.
2023 alussa Sudanissa oli 3,7 miljoonaa maan sisäistä
pakolaista.
Sudanissa elää myös yli 900 000 ulkomaalaista pakolaista,
joista 2/3 on tullut rajan yli Etelä-Sudanista.
Sudanin armeijan ja aseryhmien välille leimahtanut uusi sota
pahentaa maan ruokakriisiä.
Aseiden valta
Armeijalla on suuri valta Sudanin politiikassa.
1989 sotilaskaappaus nosti maan johtoon kenraali Omar
al-Bashirin.
Hän hajotti parlamentin ja lakkautti perustuslain.
Bashir hallitsi Sudania yksinvaltiaana 2019 asti.
2008 Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC etsintäkuulutti
hänet syytettynä kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista
ihmisyyttä vastaan.
Joulukuussa 2018 sudanilaiset lähtivät kaduille osoittamaan
mieltä ruuan ja polttoaineiden hinnankorotuksia vastaan.
Mielenosoituksista syntyi suuri hallituksen vastainen
joukkoliike.
Huhtikuussa 2019 armeija syrjäytti Bashirin vallasta.
Kansanliike vaati armeijaa luovuttamaan vallan
siviilihallitukselle.
Armeijalle läheinen Rapid Support Forces RSF -aseryhmä
surmasi Khartoumissa 128 ihmistä kukistaessaan
mielenosoituksia.
Elokuussa 2019 armeija suostui perustamaan väliaikaisen
siviilihallituksen, jonka tuli luoda edellytyksiä 2 vuoden sisällä
järjestettäville vaaleille.
Sotilashallitusta johtanut Sudanin armeijan komentaja
kenraali Abdel Fattah al-Burhan ja RSF-johtaja kenraali-
luutnantti Mohamed Hamdan Dagalo, tunnettu nimellä
Hemeti, säilyttivät kuitenkin todellisen valtansa
siviilihallituksen taustalla.
Elokuussa 2020 Sudanin hallitus allekirjoitti Jubassa
Etelä-Sudanissa rauhansopimuksen tärkeimpien hallitusta
vastaan taistelleiden aseryhmien kanssa.
Kapinallisten ryhmien toiminta on ollut voimakkainta
Länsi-Sudanin Darfurin alueella sekä maan eteläosissa
Sinisen-Niilin ja Etelä-Kordofanin lääneissä.
Sopimuksen seurauksena Darfurin islamistisen Oikeus
ja tasa-arvo -liikkeen johtaja Gebreil Ibrahim nimitettiin
Sudanin valtionvarainministeriksi ja Sudanin
vapautusliikkeen johtaja Minni Minawi nimitettiin Darfurin
maaherraksi.
Lokakuussa 2021 kenraali Burhanin johtama armeija otti
uudelleen vallan.
Sotilaat pidättivät pääministeri Abdalla Hamdokin ja
useimmat siviilihallituksen jäsenet.
2022 lopulla armeija suostui taas luovuttamaan
hallitusvallan väliaikaiselle siviilihallitukselle, jonka tehtävänä
oli valmistella siirtyminen demokratiaan.
Suunnitelmissa oli vaalien järjestäminen 2024.
Sotilashallitus allekirjoitti tästä sopimuksen 50 poliittisen
ryhmän ja Sudanin kansalaisyhteiskuntaa edustavien
järjestöjen kanssa.
Sopimukseen kuului RSF:n liittäminen Sudanin armeijaan.
Neuvotteluissa ilmaistu yksimielisyys etenemisestä kohti
monipuoluedemokratiaa oli tärkeä asia, mutta Burhan ja
Hemeti ovat yhä Sudanin voimakkaimpia vallankäyttäjiä
ja he luottavat ensi sijassa aseisiin.
2003 Hemeti oli yksi Darfurin arabiväestön aseellisen
janjaweed-liikkeen paikalliskomentajista.
Suuri osa janjaweedeista oli rizeigat-heimoihin kuuluvia
paimentolaisia.
2003 Darfurin kriisin aikana janjaweedit syyllistyivät
joukkomurhiin ja raiskauksiin.
RSF:ssä on paljon entisiä janjaweedeja.
2017 Hemetin RSF otti haltuunsa Darfurin Jebel Amerin
kultakaivokset.
RSF on saanut tuloja myös lähettämällä joukkojaan
palkkasotilaina Jemeniin.
Kultakauppa ja muut tulot ovat antaneet Hemetin ja RSF:n
käyttöön satoja miljoonia euroja.
Hemeti on yksi Sudanin rikkaimmista henkilöistä.
Sudanilaiset lehdet ovat usein vihjailleet, että hänen
tavoitteenaan on nousta valtionpäämieheksi.
Tuhannet sudanilaiset, ja darfurilaiset, asemiehet ovat
viime vuosien aikana olleet Libyassa palkkasotilaina.
He ovat osallistuneet öljystä ja vallasta kamppailevien
libyalaisten asejoukkojen välisiin taisteluihin.
Sudaniin palatessaan palkkasotilaat hankkiutuvat usein
epävirallisten aseryhmien palvelukseen, tai ryhtyvät
rikollisiksi.
2022 Länsi-Sudanissa Darfurin alueella 990 ihmistä kuoli
aseellisissa yhteenotoissa ja 310 000 ihmistä jätti kotinsa
väkivallan vuoksi.
20 vuotta sitten Darfurin kriisi oli valtava humanitaarinen
katastrofi.
Kriisin aikana kuoli yli 300 000 ihmistä ja 2,7 miljoonaa ihmistä
pakeni kotiseudultaan.
Darfuriin lähetettiin YK:n ja Afrikan unionin yhteinen
rauhanturvajoukko.
UNAMID-osaston rauhanturvatehtävä päättyi joulukuussa
2020.
Sen jälkeen vastuu alueen turvallisuudesta siirtyi Sudanin
armeijalle ja poliisille, ja väkivalta kiihtyi varsinkin Länsi- ja
Etelä-Darfurissa.
Darfurissa on sekä Sudanin armeijan että sitä vastaan nyt
taistelevan RSF:n tukikohtia.
Taistelujen alettua Khartoumissa huhtikuussa 2023 myös
Darfurissa alkoi heti kahakoita armeijan ja RSF-joukkojen
välillä.
RSF-johtaja Hamdan Dagalo on itse kotoisin Darfurista.
Darfur on RSF:n sydänseutu.
RSF haluaa ottaa koko Darfurin haltuunsa ja pitää sitä
tukialueenaan.
Sudanin armeijalle on tärkeämpää hallita maan pohjois- ja
itäosia sekä pääkaupunkia Khartoumia.
Alueella toimivat järjestöt arvioivat, että Darfurissa Sudanin
armeijan ja RSF:n välisissä taisteluissa on 2023 kevään aikana
kuollut 400 ihmistä.
Darfurin kipupisteet
Sudanissa elää ainakin 500 eri väestöryhmää, joiden välisissä
suhteissa on monenlaisia kipupisteitä.
2019 tehdyn selvityksen mukaan 70% sudanilaisista katsoo
kuuluvansa arabiväestöön ja he ovat arabiankielisiä.
Arabiväestön keskuudessa on suuria heimoja ja klaaneja.
Darfurissa ja Kordofanissa elävät arabiankieliset rizeigat-
heimot ovat yksi isoimmista heimoryhmistä.
Rizeigat-heimot ovat pitkään olleet liikkuvia paimentolaisia,
kamelien ja karjan kasvattajia.
RSF-johtaja Hemet kuuluu rizeigat-heimoon.
Darfurissa, ja Sudanissa yleensäkin, on paljon väestöryhmiä,
jotka eivät ole arabiankielisiä ja jotka kuuluvat Saharan
eteläreunojen erilaisiin afrikkalaisiin kansoihin.
Darfurissa tällaisia väestöryhmiä ovat furit, zaghawat, masalitit,
meidobit, mararitit, tunjurit ja gimirit.
Zaghawat ovat osittain paimentolaisia.
Muiden ei-arabialaisten väestöryhmien toimeentulolähteitä
ovat maanviljely, kiinteä maatilapohjainen karjanhoito
ja kaupunkien elinkeinot.
Sudanissa toimivien ihmisoikeusjärjestöjen mukaan
arabiväestö suhtautuu afrikkalaistaustaisiin ihmisiin
rasistisesti.
Sudanin aseryhmät ja poliittiset johtajat ovat käyttäneet
rasismia aseena ruokkiessaan etujaan.
Väestöryhmien välillä on sekä tuoreita että vanhoja kaunoja
ja menneisyydestä kumpuavia ennakkoluuloja, jotka voivat
milloin tahansa kiihdyttää pienetkin kiistat rajuiksi aseellisiksi
yhteenotoiksi.
Human Rights Watchin 2022 raportin mukaan kahden
henkilön, toinen rizeigat ja toinen gimir, välinen riita laajeni
Länsi-Darfurissa taisteluiksi ja kostoiskuiksi, missä RSF:n
tukemat rizeigatien aseryhmät tappoivat 125 gimiriväestöön
kuuluvaa ihmistä ja pakottivat 33 000 ihmistä jättämään
kotinsa.
Rizeigatit polttivat gimirien taloja ja ryöstivät karjaa.
Darfurin yhteenottojen taustalla on kilpailu rajallisista
luonnonvaroista.
Kameleita tai nautakarjaa kasvattavat paimentolaiset
siirtävät vuoden varrella karjaansa alueelta toiselle sen
mukaan, missä kulloinkin on vettä ja laitumia.
Viime vuosikymmenien aikana väestön määrä on kasvanut.
Maanviljelytavat ja maanomistuskäytännöt ovat muuttuneet.
Paimentolaisilla ei ole enää samanlaista tilaa ja vapautta
liikutella karjaansa laitumelta toiselle kuin aikaisemmin.
Maanviljelijöille ja kiinteille karjatilallisille alueelta toiselle
siirtyvät paimentolaiset ovat uhka.
Länsi-Darfurin masalitit ovat perustaneet asejoukkojaan
puolustaakseen maitaan aseistettuja paimentolaisia vastaan.
Masalit-viljelijät kasvattavat durraa ja maapähkinöitä.
Pohjois-Darfurin viljelijät valittivat 2022, että paimentolaisten
karja tuhosi valtaosan viljasta, koska aseistetut paimenet
ajoivat laumansa viljelijöiden pelloille ennen kuin sato oli
korjattu.
Viljelijäväestön mukaan Sudanin armeijalla ja poliisilla ei ole
halua eikä kykyä estää paimentolaisten hyökkäyksiä.
Ilmastonmuutos, sateiden oikullisuus ja maan köyhtyminen
liikakäytön vuoksi rajoittavat luonnonvaroja samalla kun
väestönkasvu lisää ruuantarvetta.
Yhteistyöstä ristiriitaan
Vielä 1970-luvulla Darfurin maanviljelijöiden ja karjankasvattajien
tuotantotavat tukivat toisiaan ja mahdollistivat yhteistyön
väestöryhmien välillä.
Karjapaimenet ajoivat laumansa sänkipelloille syömään
olkijätettä sen jälkeen, kun durrasato oli korjattu.
Karjanlanta paransi maan ravinteisuutta.
Viljelijätkin olivat tottuneet kausiluonteiseen tuotantoon,
missä maa oli kesannolla osan vuodesta.
Viljelijöiden pelloilta karja siirtyi jokilaaksoihin, missä kasvoi
akasiapuita.
Akasian siemenpalkoja käytetään yleisesti karjanrehuna.
Kamelien kasvattajat myivät viljelijöille kuljetuspalvelun,
kun viljelijät veivät tuotteensa kaupunkien markkinoille.
Tässä perinteisessä järjestelmässä karjankasvattajilla oli
tilaa ja vapaus siirtää kameli- ja nautakarjalaumoja
laidunalueelta toiselle sen mukaan, missä eläimille oli
tarjolla ruokaa ja vettä.
Heimojen välillä oli sovittu neuvottelukeinot ja
riidanratkaisijat tapausten varalle, joissa karja aiheutti
viljelyksille vahinkoja.
Entinen yhteistyösuhde on muuttunut sovittamattomalta
näyttäväksi eturistiriidaksi.
Viljelijät ovat siirtyneet perinteisestä kausituotannosta
ympärivuotiseen viljelyyn, missä durran lisäksi kasvatetaan
maapähkinöitä, seesamia, bataattia ja vihanneksiakin.
Maat ovat yksityisomistuksessa.
Aitaaminen on lisääntynyt.
Jokivarsilla käytetään kastelua.
Akasioita raivataan pois vihannesmaiden ja riisipalstojen
tieltä.
Monilla viljelijöillä on oma karjansa pysyvillä laitumilla ja
sadonkorjuun jälkeistä olkea ja kasvijätettä käytetään
täydennysrehuna omille eläimille.
Viljelijät eivät enää tarvitse paimentolaisten
kamelikuljetuksia, koska maataloustuotteet viedään
kaupunkien markkinoille kuorma-autoilla.
Darfurissa ja Sudanin muillakin alueilla riidat ratkaistaan
asein.
Sadat tuhannet maanviljelijät ovat nyt tilapäisleireillä ilman,
että heillä on mahdollisuutta huolehtia toimeentulostaan.
Darfurin murhenäytelmä
Darfurin keskellä Marravuorten ylängöllä on ollut daju- ja
tunjur-kansojen paikallisvaltioita jo 1000 vuoden ajan.
Marravuorten ympäristössä asuu myös Darfurin
länsi- ja eteläosien suurin väestöryhmä furit.
1600-luvulta 1916 asti Darfurissa oli itsenäinen
sulttaanikunta.
1. maailmansodan aikana 1916 Iso-Britannia valtasi
alueen siirtomaakseen.
Darfur on Sudanin köyhimpiä alueita.
Tämä on herättänyt tyytymättömyyttä Khartoumin
hallitusta kohtaan.
1980-luvun alkupuolella nälänhätä surmasi Darfurissa
yli 90 000 ihmistä.
Darfurissa on jo vuosia sitten syntynyt aseellisia liikkeitä,
jotka ovat kapinoineet keskusvaltaa vastaan.
Marravuorten ylängöt ovat olleet kapinallisten tukialueita.
2000-luvun alussa Darfurissa toimi Sudanin Vapautusliike
SLM ja islamistinen Oikeus ja tasa-arvo -liike JEM.
Nämä ryhmät kiihdyttivät hyökkäyksiään Sudanin armeijaa
vastaan 2003.
Kapinalliset iskivät Pohjois-Darfurin tärkeimpään kaupunkiin
Al-Fashiriin ja aiheuttivat hallituksen joukoille kirveleviä
tappioita.
Sudanin hallitus vastasi väkivallalla, joka saavutti
kansanmurhan mittasuhteet.
Hallituksen joukot ja niitä tukevat janjaweed-aseryhmät
tappoivat kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Kaupunkeja pommitettiin.
Kyliä poltettiin.
Raaka väkivalta jatkui yli 15 vuotta.
2020 Sudanin hallitus allekirjoitti Jubassa Etelä-Sudanissa
rauhansopimuksen tärkeimpien hallitusta vastaan
taistelleiden aseryhmien kanssa.
Noin 300 000 ihmistä kuoli Darfurissa sotaan ja nälkään.
Yli 2,5 miljoonaa ihmistä pakeni kotiseuduiltaan.
Hallituksen joukot ja janjaweedit raiskasivat tuhansia naisia.
Abyein kiistat
Abyein maakunta on Sudanin ja Etelä-Sudanin välissä.
Kun Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista 2011, molemmat
maat vaativat Abyeita itselleen.
Sudanin armeija lähetti joukkoja maakuntaan 2011.
2 vuotta myöhemmin alueella järjestettiin epävirallinen
kansanäänestys, missä huomattava osa äänestäjistä halusi,
että maakunta liitettäisiin Etelä-Sudaniin.
Abyeissa on öljyä.
2022 Sudanin sotilashallituksen johtaja kenraali Abdel
Fattah al-Burhan ja Etelä-Sudanin presidentti Salva Kiir
neuvottelivat Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa
Abyein öljyvarojen hyödyntämisestä.
Sudanin ja Etelä-Sudanin välillä ei ole päästy sopimukseen,
kumpaan maahan Abyein kuuluu.
Abyeissa toimii 2011 perustettu YK:n rauhanturvajoukko
UNISFA.
Valtaosa Abyein asukkaista kuuluu dinkakansoihin, jotka
ovat isoin väestöryhmä myös Etelä-Sudanissa.
Abyein dinkat ovat jakaantuneet kahteen klaaniin: twic-
dinkoihin ja ngok-dinkoihin.
Ngok-dinkat ovat näistä suurempi ryhmä.
Abyeissa elää myös misseriya-heimon arabialaistaustaisia
paimentolaisia.
Twic-dinkat ja ngok-dinkat ovat taistelleet keskenään alueen
vesilähteistä ja laidunmaista.
Dinkojen klaanien välisissä taisteluissa ja misseriya-heimon
aseryhmien kahakoissa ngok-dinkoja vastaan kuoli
kymmeniä ihmisiä 2022.
Kuivien kausien aikana paimentolaiset siirtävät karjaansa
sen mukaan, mistä he arvelevat löytävänsä vettä ja laitumia.
Tämä vanha käytäntö johtaa nykyisin hyvin usein katkeraan
kilpailuun rajallisista luonnonvaroista.
2023 alussa 200 nuer-heimon ja dinkojen twic-klaanin
paimentolaista hyökkäsi ngok-dinkojen Rumamierin kylään
Abyein eteläosassa.
Hyökkääjät tappoivat 14 ihmistä ja polttivat 30 taloa.
2023 aikana Abyein väestöryhmien kahakoissa on kuollut
ainakin 70 ihmistä.
Sekä Sudanin että Etelä-Sudanin poliitikot, talouselämän
vaikuttajat ja asejoukkojen johtajat ovat kiinnostuneita
Abyein öljyvarojen hallinnasta.
Eri tahot käyttävät väestöryhmien välisiä ristiriitoja
hyväkseen ja myös lietsovat niitä kilpaillessaan
vaikutusvallasta.
YK rauhanrakentajana
2020 YK perusti UNITAMS-nimisen monialaisen ohjelman,
jonka tehtävänä on tukea Sudanin hallitusta ja
kansalaisyhteiskuntaa rauhan rakentamisessa ja
siirtymisessä demokratiaan.
Sudanissa toimii 28 YK:n järjestöä ja ohjelmaa.
Niillä on tärkeä merkitys ruokaturvan ja terveydenhoidon
vahvistamisessa.
YK toimii Sudanissa vaikeissa oloissa.
2023 taisteluihin osallistuneet aseelliset joukot ovat
ryöstäneet YK:n hätäapuohjelmien ruokavarastoja.
2007-20 YK:lla oli YK:n ja Afrikan unionin OAU:n yhteinen
rauhanturvajoukko UNAMID suojelemaan Darfurin väestöä.
UNAMID-joukossa on vuosittain ollut noin 20 000 sotilasta ja
poliisia.
Darfurissa on kuollut yli 200 rauhanturvaajaa.
YK:n järjestöt ovat ylläpitäneet Sudanin sisäisten ja maasta
lähteneiden pakolaisten leirejä.
2011 YK:n turvallisuusneuvosto perusti UNISFA-
rauhanturvajoukon estämään vihollisuuksia Sudanin ja
Etelä-Sudanin välisellä Abyein alueella.
2022 YK jatkoi UNISFA:n toimikautta 2024 asti.
Osastoon kuuluu 4 000 rauhanturvaajaa.
YK:n miinanraivaajat ovat työskennelleet Abyein alueella
poistaen aseryhmien jättämiä räjähteitä.
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXx
ETELÄ-SUDAN
Viimeksi päivitetty: 16.02.2023
Nälänhätä uhkaa tulvien takia
Suurin osa Etelä-Sudanista on rehevää tasankoa.
Valkoinen-Niili virtaa etelästä pohjoiseen maan
läpi ja pitkät sivujoet muodostavat verkoston, joka
kastelee laajoja kosteikkoja ja soita.
Tulvat yleisiä viime vuosina ja muuttuneet tuhoisammiksi.
Tulvat saartaneet ja tuhonneet kyliä ja kaupunkeja ja
pakolaisleirejä.
Tulvat aiheuttaneet nälänhätää ja uhanneet lähes 8 miljoonaa
eteläsudanilaista (67% väestöstä)
Tulvatuhot ovat Etelä-Sudanin pahin hätätila 2018
päättyneen sisällissodan jälkeen.
2023 alussa Etelä-Sudanissa oli 2,2 miljoonaa maan
sisäistä pakolaista.
2,3 miljoonaa eteläsudanilaista on pakolaisina ulkomailla.
Etelä-Sudanissa elää 340 000 ulkomaalaista pakolaista,
joista valtaosa Sudanista.
Pakolaisia on tullut myös Keski-Afrikan tasavallasta,
Etiopiasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta.
Ruokahuolto on käynyt entistä huonommaksi.
Maailman uutisvälityksessä ja avuntarjonnassa
Etelä-Sudanin nälänhätä on kaukainen, joka jää
muiden kriisien varjoon.
Ruoasta on puutetta ja hinnat ovat kohonneet
pahentaen köyhien perheiden ahdinkoa.
Tulvat ovat pilanneet kaivot ja täyttäneet käymälät,
mikä aiheuttanut kulkutauteja kuten koleraa.
Viime vuosien vedenrunsaus on kyllästänyt ja ylittänyt
soiden ja kosteikkojen vedenpidätyskyvyn.
Pienemmätkin lisäsateet nostavat nyt veden pintaa
nopeammin kuin mitä tavallisesti on tapahtunut.
80% Etelä-Sudanin asukkaista eli köyhyydessä 2022.
Väkivalta ei lopu
Ennen itsenäistymistään 2011 Etelä-Sudan oli Sudanin osa.
Valtaosin islamilaisen ja arabiankielisen Pohjois-
Sudanin sekä kulttuuriltaan enemmän afrikkalaisen
ja kristillisen Etelä-Sudanin välillä esiintyi syviä ristiriitoja.
1955-1970-luvuna alkuun saakka sisällissota.
Pohjois-Sudan pyrki islamilaistaa etelä arabialaisen vallan
alle, Etelä-Sudanin väestö vaati itsenäisyyttä.
1983 alkoi 2. sisällissota, kun Sudanin hallitus yritti
heikentää Etelä-Sudanin aluehallintoa yleistavoitteenaan
tehdä koko Sudanista islamilaisen sharia-lain valtio.
Sisällissodissa kuoli 1,5 miljoonaa ihmistä.
2005 solmittiin rauhansopimus, joka takasi
Etelä-Sudanille 6 vuotta kestäneen itsehallinnon
johdantona täyteen itsenäisyyteen.
Yhteisen identiteetin puuttumisesta huolimatta 99%
eteläsudanilaisista äänesti maan itsenäistymisen puolesta.
2011 valtionpäämieheksi valittiin Sudania vastaan
taistelleen The Sudan People's Liberation Movement (SPLM)-
vapautusliikkeen johtaja Salva Kiir.
Vapautusliikkeestä tuli valtapuolue.
Salva Kiir on edelleen Etelä-Sudanin presidentti.
Pian Etelä-Sudanin itsenäistymisen jälkeen SPLM-liikkeen sisällä
riita, jonka taustalla johtajien kilpailu poliittisesta vallasta,
vanhat väestöryhmien väliset kaunat ja kamppailu luonnonvaroista,
erityisesti öljystä.
Kiir syytti varapresidentti Riek Macharia vallankaappausaikeista.
2013-18 Etelä-Sudanin sisällisssodassa kuoli lähes 400 000.
Salva Kiir kuuluu Etelä-Sudanin enemmistöön dinkakansaan.
11 miljoonasta asukkaasta 4,5 miljoonaa on dinkoja.
Riek Machar edustaa maan 2. suurinta väestöryhmää, nuerkansaa.
Nuereja on noin 2 miljoonaa.
Molemmat kansat karjankasvattajia.
Heimot ryöstäneet toisiltaan karjaa, taistelleet laidunmaiden
ja vesilähteiden hallinnasta ja pitäneet toisiaan vihollisina jo
vuosisatojen ajan.
1983 alkanut sisällissota johti raakoihin joukkomurhiin, joissa
surmattiin tuhansia ihmisiä.
Jotkut dinkojen ja nuerien asemiesryhmät toimivat aseellisina
poliittisina liikkeinä, toiset taas ovat paikallisia itsepuolustusryhmiä
tai rikollisjoukkoja.
Etelä-Sudanin armeijassa dinkat ovat valta-asemassa.
Riek Macharin tukena on ollut hyvin järjestäytyneitä nuerien
asejoukkoja, joissa on myös entisiä armeijan sotilaita.
Etelä-Sudanin viimeisimmät rauhan- ja sovintosopimukset on tehty
pääasiassa Salva Kiirin ja Riek Macharin välillä.
Etelä-Sudanissa on kuitenkin yli 60 muuta pienempää väestöryhmää,
jotka tuntevat jääneensä syrjityiksi ja sivullisiksi.
2022 väkivaltaiset yhteenotot jatkuivat, satoja murhattiin.
Osa välikohtauksista on ollut armeijan ja kapinallisten välisiä kahakoita.
Toiset ovat olleet eri aseryhmien välisiä yhteenottoja, jotka ovat
syntyneet esimerkiksi karjan laitumia, vesilähteitä ja viljelymaiden
hallintaa koskeneista kiistoista.
Sekä armeija että aseryhmät kurittavat siviiliväestöä ja käyttävät
väkivaltaa painostuksen, rankaisutoimien ja koston työkaluna.
Naisia raiskataan. Lapsia on ryöstetty ja myyty. Pahoinpitelyt ovat yleisiä.
Ihmisten omaisuutta varastetaan ja tuhotaan.
75% pakolaisista on ollut naisia ja lapsia.
Kiirin mukaan Etelä-Sudanin hallitus ei kykene lopettamaan aseryhmien
väkivaltaa.
Etelä-Sudanin rauhansopimuksen mukaan 2023 olisi järjestettävä
presidentin- ja parlamenttivaalit.
2022 Salva Kiir ja Riek Machar sopivat, että vaalit järjestetään vasta
joulukuussa 2024.
Vaalien valmisteluvaiheen aikana olisi laadittava luonnos Etelä-
Sudanin pysyväksi perustuslaiksi ja ylipäätään luoda toimivan
demokratian prosessit ja instituutiot väestönlaskennasta lähtien.
Vaalien järjestäminen ei edistä rauhaa, jos Etelä-Sudanin väestö ei
pidä niitä rehellisinä, vapaina ja uskottavina.
Jos armeija ensi sijassa puolustaa presidentti Salva Kiirin valtaryhmän
ja dinkaväestön etuja, kansalaisten enemmistö ei luota sotilaisiin
vaalien ja koko kansakunnan turvallisuuden takaajina.
Etelä-Sudanin sisällissodan aikana myös siviiliväestöä on militarisoitu.
Armeija ja aseryhmät värväävät lapsisotilaita
Etelä-Sudanin armeija, poliisi ja epäviralliset aseryhmät ovat
jatkaneet lasten värväämistä sotilaiksi ja taistelijoita avustaviin
tehtäviin.
UNICEF on vaatinut kaikkia ryhmiä päästämään lapset vapaiksi.
2021 Etelä-Sudanissa arvioitiin olevan yli 10 000 lapsisotilasta.
2018 rauhansopimuksessa kaikki sen allekirjoittaneet aseelliset
ryhmät sitoutuivat luopumaan lapsisotilaiden värväämisestä.
Armeija, poliisi ja paikalliset aseryhmät ovat kuitenkin pitäneet
lapsia palveluksessaan ja jatkaneet värväystä vielä 2022.
Lapsia käytetään tiedustelijoina, taistelijoina, maanteiden
tarkastusasemien vartijoina, sotilaiden avustajina ja
keittiöhenkilökuntana.
Väestöryhmien väliset vihat
Etelä-Sudan ei ole yhtenäinen maa.
Väestöryhmien kiinnekohtia ovat heimo, suku ja kotiseutu eikä
Etelä-Sudanin kansalaisuus.
Kilpailevat karjanhoitajakansat ovat satojen vuosien ajan tehneet ryöstö-
ja kostoretkiä toisten heimojen kyliin.
Tästä on kasvanut kauna dinkojen ja nuerien välille.
2022 Magwin maakunnassa yhteenottoja karjankasvattajien ja
maanviljelijöiden kesken.
Läheisessä Jonglein osavaltiossa karjaansa kasvattavien dinkojen
laitumet olivat jääneet tulvien alle ja paimenet ajoivat karjalaumansa
Magwin viljelymaille.
Sekä karjanhoitajat että viljelijät ovat perustaneet omia paikallisia
aseryhmiään pitkien sisällissotien aikana.
Paimenet puolestaan pelkäsivät menettävänsä karjansa, ja siten
yhteisönsä elinkeinon, jos he eivät löytäisi uusia laitumia.
Etujen ja elinkeinojen yhteentörmäys, kilpailu rajallisista luonnonvaroista,
johti Magwissa väkivaltaan, joka pakotti 14 000 ihmistä jättämään kotinsa ja
maatilansa.
Magwi on osa Equatorian aluetta, Etelä-Sudanin sydänmaata ja tärkeintä
maanviljelyseutua, missä sijaitsee myös pääkaupunki Juba.
Tulvat ja välillä kuivuudetkin aiheuttavat tulevaisuudessakin vaikeuksia
Etelä-Sudanin karjankasvattajille.
Monin paikoin laidunmaat ovat jo kuluneet liian tiiviistä käytöstä.
Etelä-Sudanin poliittiset johtajat käyttävät väestöryhmien kaunoja ja
jännitteitä hyväkseen rakentaessaan omia valtaverkostojaan ja
asevoimiaan.
Salva Kiir tukeutuu omaan dinkaheimoonsa.
Hänen vastustajansa Riek Machar on nauttinut nuerheimonsa kannatusta.
Nuerit ovat olleet päävoima Macharin asejoukoissa.
2021 Macharin ja hänen aiemman liittolaisensa kenraali Simon Gatwech
Dualin aseryhmien välillä puhkesi taisteluja.
Sotilasjohtajat kilpailevat keskenään vallasta ja kuka pystyy
esiintymään Salva Kiirin ja dinkojen vastaisen opposition
voimakkaimpana hahmona.
Machar ja Gatwech Dual ovat kumpikin johtaneet nuerien asejoukkoja
Etelä-Sudanin sotien eri vaiheissa.
Molemmat ovat syyllistyneet joukkomurhiin, joiden uhreina ovat
olleet dinkat sekä Etelä-Sudanin pienet vähemmistöryhmät, kuten
Piborin maakunnassa asuvat murlet.
Joulukuussa 2011 Piborin nuerit syyttivät murlekansaa karjavarkauksista
vannoen hävittävänsä varkaat maan päältä.
Nuerien Valkoisen armeijan tekemissä joukkomurhissa surmattiin 3000
murlea.
Nuerit veivät mukanaan tuhat murleperheiden lasta ja ottivat
ryöstösaaliiksi 300 000 lehmää.
Öljyllä ostetaan valtaa eikä talouskasvua
Etelä-Sudanilla on valtavat öljyvarannot.
Nykyisin tunnetuissa esiintymissä on ainakin 3 miljardia
tynnyrillistä öljyä.
Tämä on Saharan eteläpuolisten Afrikan maiden 3. suurin esiintymä.
Vain Nigerialla ja Angolalla on enemmän öljyä.
Etelä-Sudanin öljykentät löydettiin 1970-luvulla.
Öljy suurin syy, miksi Sudanin hallitus vastusti kaikin keinoin Etelä-
Sudanin itsenäisyysliikkeitä.
Etelä-Sudanin tähän asti löydetyistä öljyvaroista on pumpattu käyttöön
vasta kymmenesosa.
Öljyn lisäksi maassa on kaasua.
Suurin osa Etelä-Sudanin öljykentistä on maan pohjoisosassa, Sudanin
ja Etelä-Sudanin välisen rajan lähellä.
Etelä-Sudanin öljy viedään kansainvälisille markkinoille Sudanin halki
kulkevaa putkea pitkin.
2022 Etelä-Sudan pumppasi maasta 160 000 tynnyrillistä raakaöljyä
päivässä.
Valtio, poliittinen yläluokka ja armeija elävät öljytuloista.
2020 yli 4/5 Etelä-Sudanin vientituloista saatiin öljystä.
Öljyn vienti tuotti 700 miljoonaa euroa.
Ennen Etelä-Sudanin itsenäistymistä itsenäisyyden kannattajat luulivat,
että oman öljyn vienti vaurastuttaisi maan nopeasti.
Itsenäisyyden alussa Maailmanpankki totesi, että Etelä-Sudanilla oli
korkeampi elintaso kuin naapurimailla.
Etelä-Sudan luokiteltiin keskituloiseksi eikä köyhäksi maaksi.
Etelä-Sudanin vallanpitäjät käyttävät öljyvaroja säilyttääkseen valtansa,
rahoittaakseen aseensa ja sotansa, rikastuakseen ja lahjontaan.
Maan itsenäisyyden aikaiset valtataistelut ja sisällissodat ovat paljolti
liittyneet, kuka hallitsee öljyä ja saa päättää öljytulojen käytöstä.
Jo Sudanin vastaisen itsenäisyyssodan aikana vapautusliikkeiksi
kutsuttujen kapinallisten asejoukkojen johtajat saivat tuloja varastamalla
karjaa, kiristämällä kauppiaita ja vaatimalla veroja, perimällä maksuja
kultakaivoksilta ja jalopuun hakkaajilta sekä ryöstelemällä valtaamiaan
kyliä ja kaupunkeja.
Etelä-Sudanin sotapäälliköt ostivat kalliita kiinteistöjä Kenian Nairobista
ja Ugandan Kampalasta.
Tuoreen valtion öljyvarat olivat kaikkein suurin saalis.
Muodollisesti Etelä-Sudanin öljyvarojen pumppausta ja myyntiä valvoo
valtion omistama öljy-yhtiö, jonka nimi on Nile Petroleum Corporation,
NILEPET.
Käytännössä Salva Kiir johtaa kaikkea öljyn hyödyntämiseen
liittyvää toimintaa ja miten öljytulot käytetään.
Kiirin lähipiiri hallitsee valtionvarainministeriötä ja keskuspankkia.
Öljyn myyntiä ja öljytulojen käyttöä koskevat tiedot ovat salaisia.
Nykyisin öljytuloja ohjataan monille eri tileille, joista osa on yksityisiä.
Tämä on luonut muutoinkin heikon ja epävarman valtiontalouden
sisälle presidentin mielivaltaisen varjotalouden, missä rahayksikkönä
käytetään raakaöljytynnyreitä.
Tarvitessaan rahaa armeijan palkkoihin, hallituksen kiireellisiin
hankkeisiin tai sotakuluihin, presidentti ottaa satojen miljoonien
eurojen suuruisia ulkomaisia lainoja käyttäen niiden vakuutena ja
maksuvälineenä Etelä-Sudanin öljyä.
Etelä-Sudanin öljyraha on vaikuttanut, miksi vallasta kilpailevien ryhmien
taistelut ovat jatkuneet rauhansopimuksista huolimatta.
Salva Kiir on ohjannut rahaa armeijalle ja dinkojen aseryhmille.
Öljyrahojen käyttöön liittyvä varjotalous, salainen tai puolisalainen
päätöksenteko, on jäytänyt valtionhallinnon uskottavuutta.
2012 Kiir itse syytti valtion ja aluehallinnon korkeita virkailijoita lähes
4 miljardin euron suuruisista väärinkäytöksistä ja kavalluksista.
Öljytynnyreiden käyttö puolihämäränä maksuvälineenä on vienyt pohjan
valtiontalouden suunnittelulta.
2019 Kiir ilmoitti, että presidentin kanslia käyttää 30 000 öljytynnyrillistä
päivässä rahoittamaan kiinalaisten yhtiöiden urakoimia maanteiden
parannushankkeita.
Mikään presidentistä riippumaton taho ei valvo rakennushankkeita eikä
niiden rahankäyttöä.
Kiir on varannut 5000 öljytynnyrillistä päivässä valtion palkkakuluihin.
Valtion öljy-yhtiö on maksanut suoraan palkkoja ja palkkioita armeijan
päällystölle.
Etelä-Sudanin on arvioitu saaneen 2012 jälkeen noin 2 miljardia
euroa vientiöljyn ennakkomaksuina kansainvälisiltä ostajilta.
Hallitus on käyttänyt maksut kulujensa rahoittamiseen ja samalla
sen velka Kiinan kansalliselle öljy-yhtiölle, Malesian Petronasille,
Qatarin kansallispankille, Afrikan vienti- ja tuontipankille ja yksityisille
öljynvälittäjille on kasvanut huolestuttavasti.
Etelä-Sudan ei saavuta poliittista ja taloudellista vakautta, ellei
öljyvarallisuutta aleta käyttää rehellisesti.
Kansainvälinen apu ei voi jatkuvasti pitää Etelä-Sudanin taloutta
pystyssä eikä tähän olisi polttavaa tarvettakaan, jos öljyä,
kaivannaisia ja muita luonnonvaroja sekä niistä saatavia tuloja
käytettäisiin rehellisesti.
YK:n rauhanturvaajat Etelä-Sudanissa
YK lähetti Etelä-Sudaniin rauhanturvaosaston maan itsenäistyessä 2011.
UNMISS-osasto toimii edelleen Etelä-Sudanissa.
Osastoon kuuluu 13000 sotilasta ja 1500 poliisia.
2022 isoimpia joukkojen lähettäjämaita olivat Ruanda, Intia, Nepal,
Bangladesh, Kiina, Mongolia ja Ghana.
Etelä-Sudanin rauhanturvatehtävässä on 2011 lähtien kuollut 111
rauhanturvaajaa.
Yhteenottoja on esiintynyt shilluk-kansan aseryhmien ja Simon
Gatwech Dualin joukkojen välillä.
UNMISS-rauhanturvaosasto kerää tietoja Etelä-Sudanin
ihmisoikeusloukkauksista ja hallituksen toimista maan
ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.
YK:n järjestöt avustavat Etelä-Sudanin hädänalaisia ihmisiä ja maan
ulkopuolelta saapuneita pakolaisia.
YK:n miinanraivaajat ovat työskennelleet Etelä-Sudanissa 1997 lähtien.
Kriisinhallintakeskus on lähettänyt suomalaisia kriisinhallinnan
siviiliasiantuntijoita Etelä-Sudaniin tukemaan YK:n rauhanturvatehtävää.
Näihin asiantuntijoihin on kuulunut suomalainen poliisiryhmä,
jonka työ on keskittynyt naisiin ja lapsiin kohdistuneen väkivallan
ja sukupuolisen väkivallan vähentämiseen.
70% Etelä-Sudanin naisista on joutunut sukupuolisen
väkivallan kohteeksi.
Raiskauksia on esiintynyt myös pakolaisleireillä.
YK:n rauhanturvaosaston yhteydessä toimivat poliisit ovat antaneet
koulutusta Etelä-Sudanin poliisivoimille.
Monet eteläsudanilaisista siviileistä saavat turvaa YK:n sotilastukikohdista.
LÄHTEITÄ:
Maaraportti "Etelä-Sudan"
South Sudan, Human Rights Watch World Report 2023
South Sudan ‘failed’ by international aid system as food crisis
intensifies, Kaamil Ahmed, The Guardian, 2023
Devastation in South Sudan following fourth year of historic
floods, UNHCR, 2022
More than 9,000 flee violence in South Sudan’s Upper Nile:
UN, Al Jazeera, 2022
Nearly a million affected by South Sudan flooding, says UN
emergency response agency, France24, 2022
New report: Two-thirds of South Sudan badly food insecure,
Deng Machol, Independent 2022
Floods, Displacement and Violence in South Sudan,
International Crisis Group, 2022
Conflict between Dinka and Nuer in South Sudan, Climate
Diplomacy, 2021
Sudan's Prolonged Second Civil War and the Militarization
of Nuer and Dinka Ethnic Identities, Jok Madut Jok and
Sharon Elaine Hutchinson, African Studies Review, 1999
How the World's Youngest Nation Descended Into Bloody
Civil War, James Verini, National Geographic, 2014
What cattle conflicts say about identity in South Sudan,
Francois Sennesael, The Conversation, 2022
South Sudan, BTI Report 2022
South Sudan, Freedom in the World Report 2021,
Freedom House 2022
Oil or Nothing: Dealing with South Sudan’s Bleeding
Finances, International Crisis Group, 2021
Suomalaiset naispoliisit vievät osaamistaan Etelä-Sudaniin,
Kriisinhallintakeskus, 2018
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
KIINA AFRIKASSA...
AI genrated, retrieved 31.8.2025
China's involvement in Africa is multifaceted and significant:
Economic Investment: China is a major source of foreign direct
investment in Africa, providing development loans to resource-rich
nations and investing in agriculture and infrastructure.
Financial Commitment: At a recent summit, President Xi Jinping
pledged US$51 billion in loans, investments, and aid to Africa
over the next three years.
Trade Growth: In 2024, trade between China and Africa reached
$295.5 billion, marking a 6.1% increase from the previous year.
Resource Dependency: China relies on Africa for essential resources,
with over a third of its oil and 20% of its cotton sourced from Africa.
Private Sector Role: The private sector in China is increasingly leading
trade and investment in Africa, supported by initiatives like the
African Continental Free Trade Area (AfCFTA).
.............................................................................................................................
Ai generated, Chat gpt, retrieved 1.9.25
Here are detailed, structured notes based on the content from
the Wikipedia page on Africa–China Economic Relations
1. Introduction & Overview
Historical roots: China's economic engagement with Africa extends
back to the 600s, but modern relations are mainly defined by China's
hunger for natural resources and Africa's need for infrastructure
development.
back to the 600s, but modern relations are mainly defined by China's
hunger for natural resources and Africa's need for infrastructure
development.
Key mechanisms: Large-scale infrastructure projects—often funded
via "soft loans"—in exchange for access to minerals or hydrocarbons
(“resource-for-infrastructure” model).
via "soft loans"—in exchange for access to minerals or hydrocarbons
(“resource-for-infrastructure” model).
Trade statistics: Trade between China and Africa soared from
US$10 billion in 2000 to US$220 billion by 2014.
As of 2024, Africa accounts for less than 5% of China’s global trade.
US$10 billion in 2000 to US$220 billion by 2014.
As of 2024, Africa accounts for less than 5% of China’s global trade.
2. Historical Evolution
Early Dynasties (700–1800)
Evidence of early Sino‑African engagement: Chinese porcelain in
Egypt, coins in East Africa, and maritime trade with the Ajuran Empire.
Egypt, coins in East Africa, and maritime trade with the Ajuran Empire.
Zheng He’s voyages in the 1400s brought African leaders and exotic
wildlife to China before Confucian ideals halted the missions.
wildlife to China before Confucian ideals halted the missions.
Industrial Era (1800–1949)
European colonization triggered labor migration; tens of thousands
of Chinese "coolies" worked in Africa.
of Chinese "coolies" worked in Africa.
Diplomatic Opening (1949–1980)
After the founding of the PRC, China supported decolonization in
Africa, built up diaspora communities, and contributed to symbolic
projects like the Tanzania-Zambia (Tanzam) Railway completed in 1976.
Africa, built up diaspora communities, and contributed to symbolic
projects like the Tanzania-Zambia (Tanzam) Railway completed in 1976.
Economic Acceleration (1980–Present)
With "Go Out" policies and WTO entry, China invested eagerly abroad.
State-backed ventures and Exim Bank financing helped push Chinese
firms’ success in African markets.
State-backed ventures and Exim Bank financing helped push Chinese
firms’ success in African markets.
Military Presence (1990–Present)
China's military involvement has included equipment and training
support for liberation movements.
Since the 1990s, Chinese peacekeepers have participated in UN
missions across Africa.
A logistics base in Djibouti signals growing strategic presence.
support for liberation movements.
Since the 1990s, Chinese peacekeepers have participated in UN
missions across Africa.
A logistics base in Djibouti signals growing strategic presence.
Impact of Global Economic Downturn (2007–Present)
Stability and long-term strategy became priorities after 2009.
Some projects, like Angola's oil refinery, encountered problems.
The number of Chinese workers in Africa dropped from ~264000
in 2015 to ~88000 in 2022.
Some projects, like Angola's oil refinery, encountered problems.
The number of Chinese workers in Africa dropped from ~264000
in 2015 to ~88000 in 2022.
3. Political & Economic Drivers
China: Adoption of market socialism, industrial modernization, and
growing raw material needs.
growing raw material needs.
Africa: Resource-rich but underdeveloped; needs infrastructure,
and Chinese partnership offers fast, low-bureaucracy solutions.
and Chinese partnership offers fast, low-bureaucracy solutions.
Mutual incentives: China gains raw materials and markets;
African leaders gain legitimacy and infrastructure.
African leaders gain legitimacy and infrastructure.
4. Education & Human Capital
China's educational outreach grew: from 74011 African students in
2017 (a 258% increase since 2011) to over 81500 by 2018.
China became the second-largest host of African students after France.
2017 (a 258% increase since 2011) to over 81500 by 2018.
China became the second-largest host of African students after France.
5. Trade Dynamics
Overview
Dramatic growth: Trade from US$15.7 billion (2004) to around
US$73.6 billion (2007).
By then, Africa accounted for just 3–4% of China’s total trade.
US$73.6 billion (2007).
By then, Africa accounted for just 3–4% of China’s total trade.
Chinese Exports to Africa
Inexpensive consumer goods (clothes, electronics, cars) have
boosted African purchasing power, but undercut local manufacturing.
boosted African purchasing power, but undercut local manufacturing.
African Exports to China
Africa exports natural resources (oil, minerals, agriculture) to China.
These exports help boost African economies but involve limited
local value-addition unless laws enforce it.
These exports help boost African economies but involve limited
local value-addition unless laws enforce it.
Tariff Policy
As of December 2024, China eliminated import tariffs for UN-
classified least developed countries, 33 in Africa are included.
classified least developed countries, 33 in Africa are included.
6. Agriculture & Technology Transfer
The "Go Out" policy encouraged agricultural investment across
cash crops and husbandry.
Agricultural Technology Demonstration Centers: Set up in sub‑
Saharan Africa (19 between 2006–18), they transfer Chinese
agricultural expertise.
As of 2023, they exist in 24 African countries.
Saharan Africa (19 between 2006–18), they transfer Chinese
agricultural expertise.
As of 2023, they exist in 24 African countries.
7. Infrastructure Development
Infrastructure financing (roads, hospitals, stadiums) often funded
in return for future resource output.
Angola serves as a key example.
in return for future resource output.
Angola serves as a key example.
Special Economic Zones (SEZs): Designed to bring Chinese
manufacturing, they receive funding and support from Chinese
institutions like the China Africa Development Fund.
manufacturing, they receive funding and support from Chinese
institutions like the China Africa Development Fund.
Chinese banks: Exim Bank and China Development Bank provide
loans for infrastructure at competitive rates, often exceeding
World Bank volumes.
loans for infrastructure at competitive rates, often exceeding
World Bank volumes.
Embassy role: Chinese embassies facilitate project initiation,
offer legal / financial support, and leverage the Chinese diaspora
for regional knowledge and business entry.
offer legal / financial support, and leverage the Chinese diaspora
for regional knowledge and business entry.
Project highlights: Notable infrastructure ventures such as railway
lines (Lagos‑Kano, Mombasa‑Nairobi, Addis‑Djibouti), pipelines,
hydroelectric dams, refineries across various African nations.
lines (Lagos‑Kano, Mombasa‑Nairobi, Addis‑Djibouti), pipelines,
hydroelectric dams, refineries across various African nations.
8. Arms and Security
Chinese arms exports are relatively small (e.g., ~$1.4 billion
during 2000–04), mostly in light weapons.
Limited compared to U.S. exports.
during 2000–04), mostly in light weapons.
Limited compared to U.S. exports.
Indirect arms transfers and use of low-cost lethal tools (e.g.,
machetes) contributed to conflicts like the Rwandan genocide.
machetes) contributed to conflicts like the Rwandan genocide.
9. Natural Resources & Energy
Africa holds significant shares of global minerals (diamond, cobalt,
bauxite, uranium, etc.) which attract Chinese interest.
bauxite, uranium, etc.) which attract Chinese interest.
China's oil demand and Africa’s supply led to significant investment
and resource-for-infrastructure deals, particularly in Sudan, Nigeria,
and Angola.
and resource-for-infrastructure deals, particularly in Sudan, Nigeria,
and Angola.
As of 2023, African oil is less central to China’s energy mix, though
energy security remains a strategic consideration.
energy security remains a strategic consideration.
Major energy projects include CNPC and Sinopec investments,
pipeline infrastructure, and oil block acquisitions across Africa.
pipeline infrastructure, and oil block acquisitions across Africa.
10. Strategy, Politics & Criticism
Macroeconomic & Political Strategy
China’s "Beijing Consensus": provides development without political
conditionalities (“non-interference”).
By contrast, similar ventures with Western approaches emphasize
governance reforms and democracy prerequisites.
conditionalities (“non-interference”).
By contrast, similar ventures with Western approaches emphasize
governance reforms and democracy prerequisites.
Thus, authoritarian regimes more easily partner with China.
Taiwan Competition
Diplomatic competition with Taiwan (ROC) had some African allies
until most switched to supporting the PRC.
Examples include Senegal and Chad.
Chinese funding vastly outpaces Taiwan’s (Exim Bank vs. $500 million /
year from Taiwan).
until most switched to supporting the PRC.
Examples include Senegal and Chad.
Chinese funding vastly outpaces Taiwan’s (Exim Bank vs. $500 million /
year from Taiwan).
Xxxxxxxxxxxxxx
Ai generated Chat gpt retrieved 1.9.25
Ai generated Chat gpt retrieved 1.9.25
Sudanin kriisi – laajat muistiinpanot (2023–25)
1. Konfliktin tausta ja syyt
Poliittinen konteksti ennen sotaa
Sudanissa kaadettiin Omar al-Bashirin diktatuuri 2019 laajan
kansannousun seurauksena.
kansannousun seurauksena.
Vallansiirtoa demokraattiseen hallintoon yritettiin, mutta
sotilasjohto ja RSF (Rapid Support Forces) estivät siirtymää.
sotilasjohto ja RSF (Rapid Support Forces) estivät siirtymää.
Väliaikainen hallinto hajosi 2021, jolloin armeija otti vallan ja
jännitteet alkoivat kasvaa.
jännitteet alkoivat kasvaa.
Varsinainen konfliktin syttyminen
Huhtikuussa 2023 Sudanilainen armeija (SAF) ja RSF ajautuivat
avoimeen sotaan.
avoimeen sotaan.
Molemmat pyrkivät hallitsemaan valtiota, ja taistelut keskittyivät
pääkaupunkiin Khartumiin sekä Darfurin alueelle.
pääkaupunkiin Khartumiin sekä Darfurin alueelle.
Osapuolet
SAF (Sudanese Armed Forces): armeija, jota johtaa kenraali
Abdel Fattah al-Burhan.
Abdel Fattah al-Burhan.
RSF (Rapid Support Forces): entinen Janjaweed-militiasta kehitetty
joukko, jota johtaa Mohamed Hamdan Dagalo ("Hemedti").
joukko, jota johtaa Mohamed Hamdan Dagalo ("Hemedti").
RSF:ää syytetään kansanmurhasta, etnisistä puhdistuksista ja
raiskausten käyttämisestä aseena erityisesti Darfurissa.
raiskausten käyttämisestä aseena erityisesti Darfurissa.
2. Humanitaarinen katastrofi
Yli 12 miljoonaa maan sisäistä pakolaista
Yli 3,5 miljoonaa paennut naapurimaihin (Tšad, Etelä-Sudan,
Egypti, Etiopia).
Egypti, Etiopia).
Noin 53 % sisäisesti siirtyneistä on lapsia.
El-Fasher (Darfurissa) on ollut pitkään piirityksen kohteena:
Yli 260 000 ihmistä loukussa kaupungissa.
Lähes puolet lapsia, kärsien nälästä, sairauksista ja jatkuvasta
pommituksesta.
pommituksesta.
Sairaalat (esim. Saudi Teaching Hospital) ovat joutuneet
pommitusten kohteeksi.
pommitusten kohteeksi.
RSF ja liittoutuneet militiajoukot ovat syyllistyneet etnisiin
puhdistuksiin Darfurissa (kohteena mm. masalit ja muut
afrikkalaiset heimot).
puhdistuksiin Darfurissa (kohteena mm. masalit ja muut
afrikkalaiset heimot).
Raiskaus, tappaminen, pakkosiirrot, kylien polttaminen ja
siviilien eristys ruoka- ja vesihuollosta systemaattista.
siviilien eristys ruoka- ja vesihuollosta systemaattista.
3. Ruoka, terveys ja epidemiat
25 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista ruokapulasta.
770 000 alle 5-vuotiasta lasta vaarassa kuolla aliravitsemukseen 2025.
Viljelysmaat tuhoutuneet sodan, pakkosiirtojen ja ilmastonmuutoksen
seurauksena.
seurauksena.
Koleraepidemia 2024–25: yli 382 000 tartuntaa ja lähes 4500 kuollutta.
Terveydenhuolto romahtanut: vain osa sairaaloista toimii, usein ilman
lääkkeitä tai vettä.
lääkkeitä tai vettä.
Em. ja aliravitsemus nostanut lapsikuolleisuutta jyrkästi.
4. Talous ja infrastruktuuri
2023 BKT romahti 40 %.
Inflaatio hallitsematon, leipä ja polttoaine lähes saavuttamattomia.
Pankkijärjestelmä hajonnut, käteinen harvinaista, tavaranvaihtokauppa
vallitsee rahatalouden sijasta.
vallitsee rahatalouden sijasta.
Infrastruktuuri
Tiet, sillat, sähköverkot ja vedenjakelu tuhoutuneet monin paikoin.
Kaupunkien sisäiset taistelut (esim. Khartum) ovat jättäneet alueita
raunioiksi.
raunioiksi.
Maatalous ja öljyntuotanto käytännössä romahtaneet.
5. Kansainvälinen ulottuvuus
Ulkopuoliset tukijat
RSF saa tukea Yhdistyneiltä Arabiemiirikunnilta (UAE).
SAF saa apua Egyptiltä, Turkilta, Venäjältä ja Qatarilta.
Ulkovaltojen intressit liittyvät asevientiin, kultaan ja öljyputkiin
(Etelä-Sudanin öljy kulkee Sudanin kautta).
(Etelä-Sudanin öljy kulkee Sudanin kautta).
YK varoittaa suurimmasta humanitaarisesta kriisistä vuosikymmeniin.
Avustusoperaatiot alirahoitettuja.
Turvallisuusneuvosto jakautunut → päätöksiä vaikea saada aikaan.
Humanitaariset järjestöt
WHO, UNICEF, Punainen Risti ja IRC toimivat kentällä, mutta pääsy
alueille vaikeaa.
alueille vaikeaa.
Useita vaatimuksia turvavyöhykkeistä ja siviilien evakuoinneista,
mutta tulokset vähäisiä.
mutta tulokset vähäisiä.
6. Nykytilanne (kesä–syyskuu 2025)
Konflikti jatkuu ilman näkyvää loppua.
RSF hallitsee suurta osaa Darfurista ja muodostanut oman "hallituksen".
Armeija (SAF) hallitsee Pohjois- ja Itä-Sudania, mutta resurssit vähissä.
Humanitaarinen tilanne kriittisin El-Fasherissa, mutta koko maa on
romahduksen partaalla.
romahduksen partaalla.
Nälänhätä ja epidemiat uhkaavat miljoonien henkeä.
Kansainvälinen huomio vähäistä muihin kriiseihin verrattuna
(Ukraina, Gaza).
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Globalis-maaraportti "Sudan", tiivistelmä artikkelista, haettu 1.9.25
Viimeksi päivitetty: 15.05.2023
Sudanin armeijan ja yksityisten asejoukkojen välinen valtataistelu
on leimahtanut aseellisiksi yhteenotoiksi keskellä suurimpia
kaupunkeja.
Väkivalta on ajanut sadat tuhannet sudanilaiset pakolaisiksi.
Kilpailu luonnonvaroista on lisännyt yhteenottoja.
Kuivuus on horjuttanut ihmisten ruokaturvaa.
Aseryhmien johtajat vaurastuvat laittomalla kultakaupalla.
Keskeiset luvut ja tiedot
Pääkaupunki: Khartoum
Etniset ryhmät: Sudanilaiset arabit 70 %, muut 30 % (fur, beja, nubia, fallata)
Kieli: Arabia ja englanti (viralliset kielet), nubia, ta bedawie, fur
Uskonto: Muslimit 90 %, kristityt 5 %, muut ja uskonnottomat 5 %
Väkiluku: 48 109 006 (2022)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 1 861 484 km2
Valuutta: Sudanin punta
BKT per asukas: 4 216 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 1.1.
Maantiede
Punaisen meren rannalla Egyptin etelänaapurina.
Pohjoisosa Saharan aavikkoa.
Siellä laajoja kivikkojen kirjomia hiekkalakeuksia, välillä kuivia
joenuomia ja kituliasta pensastoa.
Niili jakaa aavikon kahtia.
Niilin länsipuolella leviävä seutu Libyan aavikko.
Idän puolella Nubian aavikko, sen laidalla juuri ennen
rantakaistaa Punaisen meren kukkulat.
Sudanin länsirajalla Marrahin vuoristo.
Etelässä Kordofanissa kohoavat Nuban kukkulat.
Sudanin eteläosa Sahelin aluetta, missä kuuma kuiva aavikko
muuttuu pensasaroksi sekä savanneiksi, joilla kasvaa
akasiapuita ja apinanleipäpuita (baobab).
Niilin varsilla on tulvamaita ja metsäkaistaleita.
Sudanin pääkaupunki Khartoum maan keskiosassa Niilin rannalla.
Valkoinen-Niili ja Sininen-Niili kohtaavat toisensa Khartoumissa ja
virtaavat siitä eteenpäin yhtenä jokena pohjoiseen Egyptiä kohti.
Niili ja Punainen meri ovat Sudanin valtimoita.
Niilin varrella hedelmällisiä tulvamaita.
Punainen meri keskeinen kauppareitti, jota pitkin kulttuurivaikutuksetkin
ovat levinneet maasta toiseen.
Sudanin Punaisen meren rannikolla tärkeitä satamakaupunkeja,
hienoja valkoisia hiekkarantoja, koralleja ja mangrovemetsiä.
Punainen meri on vieläkin maailman meriliikenteen valtaväyliä.
Monet valtiot kilpailevat sen hallinnasta.
Historia
Sudanissa asunut ihmisiä jo kivikaudella.
Ensimmäiset asukkaat metsästäjiä ja keräilijöitä.
Sudanin alueelle uusia kansanryhmiä nykyisestä Libyasta.
Maanviljely ja karjatalous keskittyivät Niilin varsille.
4000 vuotta sitten Sudanin aluetta hallitsi Kerman valtakunta.
3500 vuotta sitten Egypti alisti Kerman.
Kushin kuningaskunta itsenäistyi Egyptistä 3000 vuotta sitten.
400-luvulla Kushin tilalle syntyi kolme kristittyjen valtiota: Nobatia, Makuria ja Alodia.
1400-luvulla Sudaniin asettui arabiväestöä.
Islam levisi alueelle 1500-luvulta alkaen.
1800-luvulla Sudanista tuli brittiläinen siirtomaa.
Nimellisesti maa oli brittiläisen ja egyptiläisen yhteishallinnon alaisuudessa.
1951 Egypti sanoutui irti yhteishallinnosta ja julisti, että Sudan kuului Egyptille.
Sitten valta vaihtui Egyptissä ja Gamal Abdel Nasser sopi Iso-Britannian kanssa,
että Sudan sai täyteen itsenäisyyteen johtavan kolmen vuoden itsehallinnon
1953.
1989 eversti Omar al-Bashir teki sotilaskaappauksen.
1996 vaaleissa Bashir oli ainoa ehdokas.
Sudanista tuli yksipuoluejärjestelmä.
Bashir oli vallassa 2019 saakka.
Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC nosti Bashiria vastaan syytteitä
sotarikoksista, kansanmurhasta sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Hänen aikanaan Länsi-Sudanissa kärjistyi Darfurin konflikti, missä
paikallisväestöä kurittaneet hallituksen joukot ja epäviralliset aseryhmät
syyllistyivät joukkomurhiin ja raiskauksiin.
Darfurin konfliktissa on kuollut ainakin 300 000 ihmistä.
Yli 2 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa.
Darfurin pakolaisia asuu Sudanin sisällä ja naapurimaissa.
Darfurin ristiriidat ja väkivalta jatkuvat vieläkin.
2011 Etelä-Sudan itsenäistyi.
Sudanin halkaisi uusi kahden valtion raja.
2018 elintarvikkeiden raju hinnankorotus synnytti suuria mielenosoituksia.
Niistä virisi kansanliike, joka vaati presidentti Bashirin eroa.
Armeija tuli kaduille suojelemaan mielenosoittajia.
Huhtikuussa 2019 armeijan vallankaappaus lopetti Bashirin
hallinnon.
Vallan otti sotilasneuvosto.
Kansanliike jatkui sotilashallinnon aikana.
Se vaati, että Sudaniin nimitettäisiin siviilihallitus valmistelemaan
vapaita vaaleja.
Elokuussa 2019 sotilashallitus ja kansanliike sopivat, että maata
hallitsisi siviilien ja sotilaiden väliaikaishallitus, jonka tehtävänä
olisi järjestää vaalit.
2021 armeija otti uudelleen vallan kenraali Abdel al-Burhanin
johdolla.
Kansanliike innosti kaduille valtavia mielenosoituksia kaappausta
vastaan.
YK käynnisti neuvotteluja sotilashallituksen ja kansanliikkeen välillä
siviilihallinnon palauttamiseksi.
Sovitun aikataulun mukaan Sudanissa pitäisi järjestää vaalit
viimeistään 2024.
2023 keväällä pääkaupungissa Khartoumissa puhkesi kovia taisteluja
Sudanin armeijan ja sitä aikaisemmin tukeneen RSF-asejoukon välillä.
Ekologinen jalanjälki: 0,7 maapalloa maassa Sudan
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus
kuin maan Sudan keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin
0,7 maapalloa.
Yhteiskunta ja politiikka
Keväällä 2023 Khartoumissa alkaneet taistelut Sudanin armeijan ja
'Mohamed Hamdan Dagalon RSF-asejoukon välillä ovat järkyttäneet
Sudania syvästi.
Sotilasjohtajien valtakamppailu on leimahtanut tuhoisaksi sodaksi
samaan aikaan, kun Sudania uhkaa vaikea ruokakriisi ja kiristynyt
kilpailu niukoista luonnonvaroista on lisännyt väestöryhmien välisiä
yhteenottoja eri puolilla maata.
Kun Omar al-Bashirin itsevaltainen hallitus kaatui 2019, Sudanissa heräsi
toivo demokratiasta.
Bashirin vastaiseen kansanliikkeeseen osallistui satoja tuhansia sudanilaisia.
2021 uusi sotilaskaappaus osoitti, että asevoimat eivät halua luopua vallasta.
Sudanin armeijalla on vahva ote yhteiskunnasta, politiikasta ja talouselämästä.
Armeijalla on omia yhtiöitä, jotka osallistuvat esimerkiksi hyvin tuottoisaan
kultakauppaan.
Aseryhmien johtajat ovat ottaneet haltuunsa kultakaivoksia ja rikastuneet
laittomilla liiketoimilla.
Armeijan korkein upseeristo ja aseryhmien johtajat pelkäävät saavansa
syytteet ihmisoikeuksien loukkauksista ja taloudellisista väärinkäytöksistä,
jos he menettävät valtansa.
Sudanin yhteiskuntakehitys on vaikeassa ja vaarallisessa vaiheessa.
Suda
(Ukraina, Gaza).
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Globalis-maaraportti "Sudan", tiivistelmä artikkelista, haettu 1.9.25
Viimeksi päivitetty: 15.05.2023
Sudanin armeijan ja yksityisten asejoukkojen välinen valtataistelu
on leimahtanut aseellisiksi yhteenotoiksi keskellä suurimpia
kaupunkeja.
Väkivalta on ajanut sadat tuhannet sudanilaiset pakolaisiksi.
Kilpailu luonnonvaroista on lisännyt yhteenottoja.
Kuivuus on horjuttanut ihmisten ruokaturvaa.
Aseryhmien johtajat vaurastuvat laittomalla kultakaupalla.
Keskeiset luvut ja tiedot
Pääkaupunki: Khartoum
Etniset ryhmät: Sudanilaiset arabit 70 %, muut 30 % (fur, beja, nubia, fallata)
Kieli: Arabia ja englanti (viralliset kielet), nubia, ta bedawie, fur
Uskonto: Muslimit 90 %, kristityt 5 %, muut ja uskonnottomat 5 %
Väkiluku: 48 109 006 (2022)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 1 861 484 km2
Valuutta: Sudanin punta
BKT per asukas: 4 216 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 1.1.
Maantiede
Punaisen meren rannalla Egyptin etelänaapurina.
Pohjoisosa Saharan aavikkoa.
Siellä laajoja kivikkojen kirjomia hiekkalakeuksia, välillä kuivia
joenuomia ja kituliasta pensastoa.
Niili jakaa aavikon kahtia.
Niilin länsipuolella leviävä seutu Libyan aavikko.
Idän puolella Nubian aavikko, sen laidalla juuri ennen
rantakaistaa Punaisen meren kukkulat.
Sudanin länsirajalla Marrahin vuoristo.
Etelässä Kordofanissa kohoavat Nuban kukkulat.
Sudanin eteläosa Sahelin aluetta, missä kuuma kuiva aavikko
muuttuu pensasaroksi sekä savanneiksi, joilla kasvaa
akasiapuita ja apinanleipäpuita (baobab).
Niilin varsilla on tulvamaita ja metsäkaistaleita.
Sudanin pääkaupunki Khartoum maan keskiosassa Niilin rannalla.
Valkoinen-Niili ja Sininen-Niili kohtaavat toisensa Khartoumissa ja
virtaavat siitä eteenpäin yhtenä jokena pohjoiseen Egyptiä kohti.
Niili ja Punainen meri ovat Sudanin valtimoita.
Niilin varrella hedelmällisiä tulvamaita.
Punainen meri keskeinen kauppareitti, jota pitkin kulttuurivaikutuksetkin
ovat levinneet maasta toiseen.
Sudanin Punaisen meren rannikolla tärkeitä satamakaupunkeja,
hienoja valkoisia hiekkarantoja, koralleja ja mangrovemetsiä.
Punainen meri on vieläkin maailman meriliikenteen valtaväyliä.
Monet valtiot kilpailevat sen hallinnasta.
Historia
Sudanissa asunut ihmisiä jo kivikaudella.
Ensimmäiset asukkaat metsästäjiä ja keräilijöitä.
Sudanin alueelle uusia kansanryhmiä nykyisestä Libyasta.
Maanviljely ja karjatalous keskittyivät Niilin varsille.
4000 vuotta sitten Sudanin aluetta hallitsi Kerman valtakunta.
3500 vuotta sitten Egypti alisti Kerman.
Kushin kuningaskunta itsenäistyi Egyptistä 3000 vuotta sitten.
400-luvulla Kushin tilalle syntyi kolme kristittyjen valtiota: Nobatia, Makuria ja Alodia.
1400-luvulla Sudaniin asettui arabiväestöä.
Islam levisi alueelle 1500-luvulta alkaen.
1800-luvulla Sudanista tuli brittiläinen siirtomaa.
Nimellisesti maa oli brittiläisen ja egyptiläisen yhteishallinnon alaisuudessa.
1951 Egypti sanoutui irti yhteishallinnosta ja julisti, että Sudan kuului Egyptille.
Sitten valta vaihtui Egyptissä ja Gamal Abdel Nasser sopi Iso-Britannian kanssa,
että Sudan sai täyteen itsenäisyyteen johtavan kolmen vuoden itsehallinnon
1953.
1989 eversti Omar al-Bashir teki sotilaskaappauksen.
1996 vaaleissa Bashir oli ainoa ehdokas.
Sudanista tuli yksipuoluejärjestelmä.
Bashir oli vallassa 2019 saakka.
Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC nosti Bashiria vastaan syytteitä
sotarikoksista, kansanmurhasta sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Hänen aikanaan Länsi-Sudanissa kärjistyi Darfurin konflikti, missä
paikallisväestöä kurittaneet hallituksen joukot ja epäviralliset aseryhmät
syyllistyivät joukkomurhiin ja raiskauksiin.
Darfurin konfliktissa on kuollut ainakin 300 000 ihmistä.
Yli 2 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa.
Darfurin pakolaisia asuu Sudanin sisällä ja naapurimaissa.
Darfurin ristiriidat ja väkivalta jatkuvat vieläkin.
2011 Etelä-Sudan itsenäistyi.
Sudanin halkaisi uusi kahden valtion raja.
2018 elintarvikkeiden raju hinnankorotus synnytti suuria mielenosoituksia.
Niistä virisi kansanliike, joka vaati presidentti Bashirin eroa.
Armeija tuli kaduille suojelemaan mielenosoittajia.
Huhtikuussa 2019 armeijan vallankaappaus lopetti Bashirin
hallinnon.
Vallan otti sotilasneuvosto.
Kansanliike jatkui sotilashallinnon aikana.
Se vaati, että Sudaniin nimitettäisiin siviilihallitus valmistelemaan
vapaita vaaleja.
Elokuussa 2019 sotilashallitus ja kansanliike sopivat, että maata
hallitsisi siviilien ja sotilaiden väliaikaishallitus, jonka tehtävänä
olisi järjestää vaalit.
2021 armeija otti uudelleen vallan kenraali Abdel al-Burhanin
johdolla.
Kansanliike innosti kaduille valtavia mielenosoituksia kaappausta
vastaan.
YK käynnisti neuvotteluja sotilashallituksen ja kansanliikkeen välillä
siviilihallinnon palauttamiseksi.
Sovitun aikataulun mukaan Sudanissa pitäisi järjestää vaalit
viimeistään 2024.
2023 keväällä pääkaupungissa Khartoumissa puhkesi kovia taisteluja
Sudanin armeijan ja sitä aikaisemmin tukeneen RSF-asejoukon välillä.
Ekologinen jalanjälki: 0,7 maapalloa maassa Sudan
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus
kuin maan Sudan keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin
0,7 maapalloa.
Yhteiskunta ja politiikka
Keväällä 2023 Khartoumissa alkaneet taistelut Sudanin armeijan ja
'Mohamed Hamdan Dagalon RSF-asejoukon välillä ovat järkyttäneet
Sudania syvästi.
Sotilasjohtajien valtakamppailu on leimahtanut tuhoisaksi sodaksi
samaan aikaan, kun Sudania uhkaa vaikea ruokakriisi ja kiristynyt
kilpailu niukoista luonnonvaroista on lisännyt väestöryhmien välisiä
yhteenottoja eri puolilla maata.
Kun Omar al-Bashirin itsevaltainen hallitus kaatui 2019, Sudanissa heräsi
toivo demokratiasta.
Bashirin vastaiseen kansanliikkeeseen osallistui satoja tuhansia sudanilaisia.
2021 uusi sotilaskaappaus osoitti, että asevoimat eivät halua luopua vallasta.
Sudanin armeijalla on vahva ote yhteiskunnasta, politiikasta ja talouselämästä.
Armeijalla on omia yhtiöitä, jotka osallistuvat esimerkiksi hyvin tuottoisaan
kultakauppaan.
Aseryhmien johtajat ovat ottaneet haltuunsa kultakaivoksia ja rikastuneet
laittomilla liiketoimilla.
Armeijan korkein upseeristo ja aseryhmien johtajat pelkäävät saavansa
syytteet ihmisoikeuksien loukkauksista ja taloudellisista väärinkäytöksistä,
jos he menettävät valtansa.
Sudanin yhteiskuntakehitys on vaikeassa ja vaarallisessa vaiheessa.
Suda
Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.
Kiina
- Kiina pyrkinyt suurvalta-asemaan 1990-luvulta lähtien
- Mallia otettu USA:sta
- suurvaltakilpailu, poliittinen ja strateginen hyväksikäyttö (USA:n
heikkouksista hyötyminen varsinkin), yrityskumppanuudet ja
verkostoituminen eri tal. ja pol. tahoihin käyttäen innovatiivisuutta,
hi-tech -osaamista, T&K-yhteistyötä eli hienovaraista suurvallan
laajentamista vaivihkaa
- emulation, exploitation, entrepreneuship, entwinement
- maailman 2. suurin talous
- maailman suurin väkiluku, ainakin 1,5 mrd
- suurin tavaratuottaja
- valtava raaka-ainetarve ohjaa Kiinaa vahvistamaan asemaansa
- Kiina maailman maista eniten vienti-intensiivisiä maita
- Kiinan talousvaikeudet, esim. kiinteistösijoituskupla (aavekaupungit)
- Tiananmenin jälkeen selvää, ettei Kiinan johto (CCP) halua länsimaista
demokratiaa, mutta länsimaista markkinataloutta kylläkin
- Täten esim. Taiwan on poliittinen uhka CCP:lle
- Kiinan kansanarmeija (PLA) on modernisoitunut huikeasti konventio-
naalisesta maavoima-armeijasta high-tech ja laivastopainotteiseksi
- poliisivaltio
- valtiojohdon päättäväisyys luoda suurvalta-asemaa Kiinalle, tämä jo
ennen Xi Jinpingiä, oikeastaan jo 1980-luvulla Deng Xiaopingin aikana
- samalla muut suurvallat joko väsyneitä aiemmista operaatioistaan
tai epävarmoja tulevaisuudesta, resurssivaikeuksia
- Belt and Road Initiative: uusi idän silkkitien rakentaminen 2013 aloitettu
- The Silk Road Economic Belt: kauppatieverkosto Kiinasta Eurooppaan Keski-
Aasian kautta
- The 21st Century Maritime Silk Road: meritiet Kiinasta Kaakkois-Aasiaan, Etelä-
Aasiaan, Lähi-Itään ja Afrikkaan
- Global South -politiikka: Kiina tulkitsee käsitteen ei-länsimaalaisittain, eli
Kiina kokee olevansa globaalin etelän esitaistelija ja johtaja
- taloudellinen vaikuttaminen eritoten kehitysmaissa Afrikassa:
esim. köyhässä Zimbabwessa
- infrastruktuurin, koulutuksen, elintason rakentaminen näissä maissa
- aggressiivinen sotilaallinen toiminta lisääntynyt Taiwania vastaan
ja ylipäänsä Etelä-Kiinan merellä esim. Kaukoidän valtioiden
kauppalaivoja ja kalastustroolareita kohtaan
- Kiinalla kaikkialla rajoillaan kiistoja ja pyrkimystä laajentumiseen
(vrt. esim. Bhutan ja muu Intian-vastainen raja)
- kuitenkin Kiina tasapainoilee varovasti ja ovelasti ja esim. virallisissa
lausunnoissaan väittää olevansa sitoutumaton tai puolueeton, esim.
Ukrainan sodassa tai ei väitä olevan mukana missään liitossa Venäjän,
Iranin, P-Korean kanssa
- yksi syy että Kiina on riippuvainen USA:n kaupasta
- kuin myös kaupankäynti EU:n kanssa, esim. Saksan
- Sekä heikentää USA:n valtaa Etelä-Koreaan ja Japaniin, jotka yrittävät
jossain määrin sietää Kiinan toimia ja politiikkaa (historiallisista syistä
johtuen)
- turkkilaisten Uiguurien kohtelu, ym. vähemmistöjen kohtelu
- Han-kiinalaisten ylivalta suurvalta-ajattelun voimistuttua 2000-luvulta
lähtien
- Tiibetin kysymys
- Pohjois-Korean tukeminen
- Oliko COVID Kiinan tahallaan levittämä?
- Kiinan vakoilu laajentunut (esim. mobiiliteknologiassa),
esim Temu, Samsung, Alibaba
- Kiinan vakoilupallot mm. USA:han
- Kaikessa yhteistyössä Kiinan kanssa Kiina todennäköisesti
vakoilee, esim. korkeakoulujen tiedeyhteistyö (mm. Suomessa
sinisilmäisiä, datakeskuksien rakentaminen)
- avoimesti tukee Venäjää Ukrainan sodassa taloudellisesti,
materiaalisesti ja aseellisesti, vaikka muka julkisesti väittää
olevansa puolueeton
- Kiinan tuki P-Korealle, Venäjälle, Iranille, yhteistyö Pakistanin
ja Intian kanssa
- vrt. kiinalaiset sotalaivat Itämerellä harjoituksissa ven. laivaston
kanssa
- Ns. "pahan akseli": epävirallinen sotilasliitto Kiinan, Pohjois-Korean,
Venäjän, Iranin välillä (mukana oli myös Assadin aikainen Syyria)
- Muistuttaa erehdyttävästi BRICS-maita?
- Kiinan ja USA:n keskinäiset suhteet
- USA:n velat Kiinalle noin 1,09 triljoonaa USD
- Suomen valtio aktiivisesti käy kauppaa Kiinan
kanssa ja ummistaa silmänsä Kiinan aggressioilta
ja ihmisoikeusrikoksilta
LÄHTEITÄ
Pitkänen &c 2023. Pitkänen, Ari-Joonas & Puranen, Matti &
Taskinen, Mika-Matti & Vartiainen, Niko (eds) Kiina Xi Jinpingin
aikakaudella. Helsinki: Teos, 2023.
Mastro, Oriana Skylar 2024. Upstart: How China Became A
Great Power. Oxford: Oxford University Press, 2024.
Mastro, Oriana Skylar 2023. "The Military Challenge of the
People's Republic of China", in: Defence Budgeting for a
Safer World: The Experts Say. Hoover Institution, November 1, 2023.
Mastro, Oriana Skylar 2024. "China’s Agents of Chaos: The Military
Logic of Beijing’s Growing Partnerships", Foreign Affairs, November
/ December 2024.
Antenet / Mastro 2024. Bertanu Anteneh & Oriana S. Mastro. "China’s
Agents of Chaos: The Military Logic of Beijing’s Growing Partnerships
(Oriana Skylar Mastro)". Society and Politics, October 25, 2024 by
Berhanu Anteneh. Www-sivu, haettu 26.8.2024.
Pesonen, Ari 2024. "Trump ja Kiina – Yhdysvallat taitaa yksinkertaisesti
olla vain liian myöhässä padottamaan Kiinan kasvavaa talousvaltaa."
Uusi Suomi 08.12.2024. www-sivu, haettu 26.8.2024.
Kawashima, Shin. "How China Defines the ‘Global South’ Beijing tries to
make the term its own." The Diplomat 11.1.2024. (www-sivu, haettu 27.8.25)
- Mallia otettu USA:sta
- suurvaltakilpailu, poliittinen ja strateginen hyväksikäyttö (USA:n
heikkouksista hyötyminen varsinkin), yrityskumppanuudet ja
verkostoituminen eri tal. ja pol. tahoihin käyttäen innovatiivisuutta,
hi-tech -osaamista, T&K-yhteistyötä eli hienovaraista suurvallan
laajentamista vaivihkaa
- emulation, exploitation, entrepreneuship, entwinement
- maailman 2. suurin talous
- maailman suurin väkiluku, ainakin 1,5 mrd
- suurin tavaratuottaja
- valtava raaka-ainetarve ohjaa Kiinaa vahvistamaan asemaansa
- Kiina maailman maista eniten vienti-intensiivisiä maita
- Kiinan talousvaikeudet, esim. kiinteistösijoituskupla (aavekaupungit)
- Tiananmenin jälkeen selvää, ettei Kiinan johto (CCP) halua länsimaista
demokratiaa, mutta länsimaista markkinataloutta kylläkin
- Täten esim. Taiwan on poliittinen uhka CCP:lle
- Kiinan kansanarmeija (PLA) on modernisoitunut huikeasti konventio-
naalisesta maavoima-armeijasta high-tech ja laivastopainotteiseksi
- poliisivaltio
- valtiojohdon päättäväisyys luoda suurvalta-asemaa Kiinalle, tämä jo
ennen Xi Jinpingiä, oikeastaan jo 1980-luvulla Deng Xiaopingin aikana
- samalla muut suurvallat joko väsyneitä aiemmista operaatioistaan
tai epävarmoja tulevaisuudesta, resurssivaikeuksia
- Belt and Road Initiative: uusi idän silkkitien rakentaminen 2013 aloitettu
- The Silk Road Economic Belt: kauppatieverkosto Kiinasta Eurooppaan Keski-
Aasian kautta
- The 21st Century Maritime Silk Road: meritiet Kiinasta Kaakkois-Aasiaan, Etelä-
Aasiaan, Lähi-Itään ja Afrikkaan
- Global South -politiikka: Kiina tulkitsee käsitteen ei-länsimaalaisittain, eli
Kiina kokee olevansa globaalin etelän esitaistelija ja johtaja
- taloudellinen vaikuttaminen eritoten kehitysmaissa Afrikassa:
esim. köyhässä Zimbabwessa
- infrastruktuurin, koulutuksen, elintason rakentaminen näissä maissa
- aggressiivinen sotilaallinen toiminta lisääntynyt Taiwania vastaan
ja ylipäänsä Etelä-Kiinan merellä esim. Kaukoidän valtioiden
kauppalaivoja ja kalastustroolareita kohtaan
- Kiinalla kaikkialla rajoillaan kiistoja ja pyrkimystä laajentumiseen
(vrt. esim. Bhutan ja muu Intian-vastainen raja)
- kuitenkin Kiina tasapainoilee varovasti ja ovelasti ja esim. virallisissa
lausunnoissaan väittää olevansa sitoutumaton tai puolueeton, esim.
Ukrainan sodassa tai ei väitä olevan mukana missään liitossa Venäjän,
Iranin, P-Korean kanssa
- yksi syy että Kiina on riippuvainen USA:n kaupasta
- kuin myös kaupankäynti EU:n kanssa, esim. Saksan
- Sekä heikentää USA:n valtaa Etelä-Koreaan ja Japaniin, jotka yrittävät
jossain määrin sietää Kiinan toimia ja politiikkaa (historiallisista syistä
johtuen)
- turkkilaisten Uiguurien kohtelu, ym. vähemmistöjen kohtelu
- Han-kiinalaisten ylivalta suurvalta-ajattelun voimistuttua 2000-luvulta
lähtien
- Tiibetin kysymys
- Pohjois-Korean tukeminen
- Oliko COVID Kiinan tahallaan levittämä?
- Kiinan vakoilu laajentunut (esim. mobiiliteknologiassa),
esim Temu, Samsung, Alibaba
- Kiinan vakoilupallot mm. USA:han
- Kaikessa yhteistyössä Kiinan kanssa Kiina todennäköisesti
vakoilee, esim. korkeakoulujen tiedeyhteistyö (mm. Suomessa
sinisilmäisiä, datakeskuksien rakentaminen)
- avoimesti tukee Venäjää Ukrainan sodassa taloudellisesti,
materiaalisesti ja aseellisesti, vaikka muka julkisesti väittää
olevansa puolueeton
- Kiinan tuki P-Korealle, Venäjälle, Iranille, yhteistyö Pakistanin
ja Intian kanssa
- vrt. kiinalaiset sotalaivat Itämerellä harjoituksissa ven. laivaston
kanssa
- Ns. "pahan akseli": epävirallinen sotilasliitto Kiinan, Pohjois-Korean,
Venäjän, Iranin välillä (mukana oli myös Assadin aikainen Syyria)
- Muistuttaa erehdyttävästi BRICS-maita?
- Kiinan ja USA:n keskinäiset suhteet
- USA:n velat Kiinalle noin 1,09 triljoonaa USD
- Suomen valtio aktiivisesti käy kauppaa Kiinan
kanssa ja ummistaa silmänsä Kiinan aggressioilta
ja ihmisoikeusrikoksilta
LÄHTEITÄ
Pitkänen &c 2023. Pitkänen, Ari-Joonas & Puranen, Matti &
Taskinen, Mika-Matti & Vartiainen, Niko (eds) Kiina Xi Jinpingin
aikakaudella. Helsinki: Teos, 2023.
Mastro, Oriana Skylar 2024. Upstart: How China Became A
Great Power. Oxford: Oxford University Press, 2024.
Mastro, Oriana Skylar 2023. "The Military Challenge of the
People's Republic of China", in: Defence Budgeting for a
Safer World: The Experts Say. Hoover Institution, November 1, 2023.
Mastro, Oriana Skylar 2024. "China’s Agents of Chaos: The Military
Logic of Beijing’s Growing Partnerships", Foreign Affairs, November
/ December 2024.
Antenet / Mastro 2024. Bertanu Anteneh & Oriana S. Mastro. "China’s
Agents of Chaos: The Military Logic of Beijing’s Growing Partnerships
(Oriana Skylar Mastro)". Society and Politics, October 25, 2024 by
Berhanu Anteneh. Www-sivu, haettu 26.8.2024.
Pesonen, Ari 2024. "Trump ja Kiina – Yhdysvallat taitaa yksinkertaisesti
olla vain liian myöhässä padottamaan Kiinan kasvavaa talousvaltaa."
Uusi Suomi 08.12.2024. www-sivu, haettu 26.8.2024.
Kawashima, Shin. "How China Defines the ‘Global South’ Beijing tries to
make the term its own." The Diplomat 11.1.2024. (www-sivu, haettu 27.8.25)
Kiina-tehtävä yhteiskirjoitus pe 29.8.
KIINA-POHDINTOJA
ARVIOINTI: ei riitä - täydennettävää - ok - hyvä
- Kirjoita tähän valitsemalla värilläsi plus etunimelläsi pohdintojasi Kiinan nykyisestä suurvaltapolitiikasta. Kerro esimerkiksi joihinkin seuraavista vastauksesi:
Mikä sinua hämmästyttää / yllättää?
Mistä haluaisit tietää enemmän Kiinasta?
Mitä seurauksia on ollut ja tulee olemaan Kiinan globaalista suurvalta-asemasta?
- Kommentoi tovereittesi kommentteja rakentavasti ja ystävällisesti.
Ohjeita HI8-kurssiin
Arviointikriteerit
- Arvioin suorituksia skaalalla: EI RIITÄ --- TÄYDENNETTÄVÄÄ --- OK --- HYVÄ
- Suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee saada kurssin tehtävistä yleisarvosanaksi joko OK tai HYVÄ
- Mittaan tarkkaan osallistumista keskusteluihin merkkaamalla istumajärjestykseen.
- Pedagoginen harkinta perustuu aiemmin mainitsemiini kriteereihin.
- Esitelmä ja opponointi painotetaan kumpikin kuusinkertaisina verrattuna normaaleihin tuntitehtäviin.
Tehtävien palautus Classroomissa. Tuntitehtävät voi lähettää myös emailina (jyrki.outinen@koulu.raasepori.fi) tai vihkossa tai joissain tehtävänannoissa Classroom-tehtävän yhteiskeskustelussa.
Tehtävien arviointikriteerit lyhyesti:
- Onko systeemistä monipuolista omaa pohdintaa? / Uutta tietoa?
- Onko riittävästi tietoja?
- Onko sovellettu tietoja (esim. vertailu, lähdekritiikki)?
- Onko osallistuttu keskusteluihin suullisesti ja kirjallisesti niissä tehtävissä, joissa vaadittu keskustelua?
- Esitelmät ja opponointi: Em. kriteerit sekä:
--- Onko opponointi monipuolista?
--- Onko opponointi asiallista ja tasapuolista?
--- Onko käyty keskustelu ollut rakentavaa ja uutta tietoa luovaa?
Yhdenlainen ohje opiskeluun ja tutkimuksen tekoon (nostoja):
Esitelmästä
Opponoinnista
- Kesto 10-15 minuuttia, eli aikaa ei paljoa jää vaan tiivistettävä olennaiseen
- Opponoijien pitää perehtyä huolellisesti esitelmään ja sen aiheeseen
- Opponoinnissa arvioidaan ja kommentoidaan esitelmää, sen sisältöä ja esitystä
- Tarkastellaan käytettyä lähdemateriaalia ja lähdekritiikkiä
- Kysymyksenasettelua ja tutkimusemetodia
- Työhypoteeseja ja esitelmässä käytyä argumentaatiota
- Esitetään rakentavia parannusehdotuksia
- Opponoinnissa esitetään kommentteja ja kysymyksiä esitelmän pitäjille.
- Arvioin suorituksia skaalalla: EI RIITÄ --- TÄYDENNETTÄVÄÄ --- OK --- HYVÄ
- Suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee saada kurssin tehtävistä yleisarvosanaksi joko OK tai HYVÄ
- Mittaan tarkkaan osallistumista keskusteluihin merkkaamalla istumajärjestykseen.
- Pedagoginen harkinta perustuu aiemmin mainitsemiini kriteereihin.
- Esitelmä ja opponointi painotetaan kumpikin kuusinkertaisina verrattuna normaaleihin tuntitehtäviin.
Tehtävien palautus Classroomissa. Tuntitehtävät voi lähettää myös emailina (jyrki.outinen@koulu.raasepori.fi) tai vihkossa tai joissain tehtävänannoissa Classroom-tehtävän yhteiskeskustelussa.
Tehtävien arviointikriteerit lyhyesti:
- Onko systeemistä monipuolista omaa pohdintaa? / Uutta tietoa?
- Onko riittävästi tietoja?
- Onko sovellettu tietoja (esim. vertailu, lähdekritiikki)?
- Onko osallistuttu keskusteluihin suullisesti ja kirjallisesti niissä tehtävissä, joissa vaadittu keskustelua?
- Esitelmät ja opponointi: Em. kriteerit sekä:
--- Onko opponointi monipuolista?
--- Onko opponointi asiallista ja tasapuolista?
--- Onko käyty keskustelu ollut rakentavaa ja uutta tietoa luovaa?
Yhdenlainen ohje opiskeluun ja tutkimuksen tekoon (nostoja):
- Dispositio huolellisesti, tutkielman / esitelmän rakenne ohjaa tutkimista
- Kysymyksenasettelun rakentaminen disposition sisään
- Ideapaperi luonnosteluun ja alkulähtökohta
- Tematisointi, joiden sisälle kerää tietoja
- Tekoälyn käyttö plus lisättynä tiedon selektio ja oma ajattelu ja argumentointi
- Tietojen ja argumenttien työstäminen yksiyhteen valittujen teorioiden kanssa
- Toisenlaisten näkökulmien tuominen mukaan (ei kuitenkaan ympäripyöreäksi)
- Vältettävä erehtymästä seuraamaan sokeasti ontologista monismia ja essentialismia, kuten esim. toiseuttamista ja eurosentrisyyttä.
- Vertaisarviointi (mitä opponointi on) ennen työn jättämistä arvioitavaksi
- Oikoluku, kielenhuolto
- Visuaalisuus, ulkoasuun kannattaa satsata
- Esitelmän / seminaarikeskustelun kuivaharjoittelu ääneen
Esitelmästä
- yksi opiskelija puoli tuntia
- pari tai useamman opiskelijan ryhmis tunti
- jokainen osallistuu esitykseen
- oltava lähteet mainittu
- ajankohtaismateriaali tai dokumentti jota myös tarkastellaan ettei ole vain täytettä
- osallistava tehtävä yleisölle esimerkiksi keskustelutehtävä, Classroom, Kahoot
- ulkoasuun kannattaa satsata
Opponoinnista
- Kesto 10-15 minuuttia, eli aikaa ei paljoa jää vaan tiivistettävä olennaiseen
- Opponoijien pitää perehtyä huolellisesti esitelmään ja sen aiheeseen
- Opponoinnissa arvioidaan ja kommentoidaan esitelmää, sen sisältöä ja esitystä
- Tarkastellaan käytettyä lähdemateriaalia ja lähdekritiikkiä
- Kysymyksenasettelua ja tutkimusemetodia
- Työhypoteeseja ja esitelmässä käytyä argumentaatiota
- Esitetään rakentavia parannusehdotuksia
- Opponoinnissa esitetään kommentteja ja kysymyksiä esitelmän pitäjille.
Ukrainan sota (tilanne heinä-elokuu 2025)
Ukrainan sota
Aikajanaa
Taustatekijöitä
Keskeisiä havaintoja sodasta tilanteessa syyskuu 2025
Taloudellisia aspekteja
Merkitys kv. järjestelmälle
Taustatekijöitä
Keskeisiä havaintoja sodasta tilanteessa syyskuu 2025
Taloudellisia aspekteja
Merkitys kv. järjestelmälle
Lähteitä kansainvälisten suhteiden ja konfliktien tutkimiseen
Päivitetty to 23.8.25
Välttämätöntä lähdemateriaalia kv-suhteiden opiskeluun:
Ajatushautomot (Think tankit) esim.
CMI - Martti Ahtisaari Foundation
Council on Foreign Relations CFR
Brookings Institute
Chatham House
Jimmy Carter Foundation
Obama Foundation
Foreign Policy Research Institute
International Institute for Strategic Studies IISS
Nordic Crisis Management (Norway)
ACLED Clarity In Crisis, Conflict Watchlist
International Crisis Group
--- Esim. "10 Conflicts to Watch in 2025"
--- Esim. "ACLED Conflict Index"
Kv-suhteiden tutkimusinstituutiot eri yliopistoissa
SIPRI (Stockholm)
Tampereen yliopiston rauhan ja konfliktien tutkimuslaitos
Turun yliopisto, valtio-opin laitos
Carnegie Endowment
Kv suhteiden ja konfliktientutkimuksen (Conflict Management) tieteelliset julkaisut
The Ulkopolitist
Foreign Affairs
The New Statesman
Foreign Policy
International Organization
International Affairs
Visual Capitalist
--- Esim. "Mapped: Where are the World's Ongoing Conflicts Today?" (vuodelta 2021)
Kv järjestöt
YK
EU
NATO
Merkittävät arvovaltaiset sanomalehdet, esim.
The Washington Post
The Economist
Joukkotiedotusvälineet, esim.
YLE
--- Mm. ohjelmat "Uutispodcast", "Maailmanpolitiikan arkipäivää"
BBC
TV5 (Ranska)
Wikipedia
Huom. englanninkielinen, sillä suomenkielinen on suppea.
Ks. esim. "List of ongoing armed conflicts"
Policy Commons
Tubettajat kv. kriiseistä
Perun
Caspian Report
James Kerr-Lindsay
Asianometry
Terra Bellum
Kraut
William Spaniel
Anders Puck Nielsen
The Armchair Historian
Veli-Pekka Leivo (Kajaanin Lyseon lukio)
--- Esim. playlistit nimeltään
-------- Turvallisuuspolitiikka, Kylmä sota
-------- Kylmän sodan unohdetut vaiheet
-------- HI6
-------- Kylmän sodan kriisit
-------- Iran / Persia
-------- Iran
-------- Sotahistoriaa
-------- Ilmasto-olojen vaikutus historiaan
-------- Historiaa lyhyesti
Tanu Kontkanen (Isokyrön lukio)
Yksittäinen nettitiedonhakutulos:
Understanding International Conflict Management - Routledge
Routledge
Understanding International Conflict | Conflux Center
Conflux Center
ripeness and readiness theories in international conflict resolution
Ripeness Theory
Maynooth University
Key Theories of International Relations - Norwich University - Online
Norwich University
What Are 5 Conflict Resolution Strategies? | UAGC
UAGC
9.2 Conflict Management Strategies – Psychology of Human Relations
Pressbooks.pub
Theories of International Relations: A Definitive Guide – The Blog
O.P. Jindal Global University
9.2: Theories of International Relations - Social Sci LibreTexts
Fiveable
https://library.fiveable.me
Theories of Int'l Conflict: Major Perspectives | International ...
https://library.fiveable.me
Theories of Int'l Conflict: Major Perspectives | International ... - Fiveable
Conflict management and resolution: An introduction
Jeong
International Conflict Resolution 2nd Ed.
Hauss
Beyond Intractability
https://www.beyondintractability.org
Summary of "International Conflict Resolution: Theory and Practice"
International Conflict Resolution: Theory and Practice discusses alternative
approach to the realist view of international relations.
George Mason University
https://www3.gmu.edu
the structure of international conflict management:an analysis of the effects ...
kirjoittanut J Bercovitch
taylorfrancis.com
https://www.taylorfrancis.com
Key theories of international conflict management | 2 | Understanding
kirjoittanut MC Hallward 2019
University of Kufa
https://journal.uokufa.edu.iq
The most important theories of international conflict management
ResearchGate
https://www.researchgate.net
understanding international conflicts theories, types and management
International Journal Corner
https://www.internationaljournalcorner.com
Theories, Dimensions and Causes of Conflict
Institut za uporedno pravo
PEACEBUILDING AND THE CONFLICT RESOLUTION THEORIES1
kirjoittanut MV Matijević 2015
Conflux Center
https://www.confluxcenter.org
Understanding International Conflict
Oxford Bibliographies
https://www.oxfordbibliographies.com
International Conflict Management - Political Science
Välttämätöntä lähdemateriaalia kv-suhteiden opiskeluun:
Baylis, John & Smith, Steve & Owens, Patricia (eds.) The Globalization of World Politics:
An Introduction to International Relations.
Bull, Hedley. The Anarchical Society: A Study of Order in World Politics.
Doshi, Rush. The Long Game: China's Grand Strategy to Displace American Order.
Keohane, Robert. After Hegemony
Mearsheimer, John. The Tragedy of Great Power Politics.
Mingst, Karen A. & McKibben, Heather Elko (eds.) Essentials of International Relations
Prashad, Vijay. The Darker Nations: A People's History of the Third World.
Waltz, Kenneth. Man, the State, and War.
An Introduction to International Relations.
Bull, Hedley. The Anarchical Society: A Study of Order in World Politics.
Doshi, Rush. The Long Game: China's Grand Strategy to Displace American Order.
Keohane, Robert. After Hegemony
Mearsheimer, John. The Tragedy of Great Power Politics.
Mingst, Karen A. & McKibben, Heather Elko (eds.) Essentials of International Relations
Prashad, Vijay. The Darker Nations: A People's History of the Third World.
Waltz, Kenneth. Man, the State, and War.
Ajatushautomot (Think tankit) esim.
CMI - Martti Ahtisaari Foundation
Council on Foreign Relations CFR
Brookings Institute
Chatham House
Jimmy Carter Foundation
Obama Foundation
Foreign Policy Research Institute
International Institute for Strategic Studies IISS
Nordic Crisis Management (Norway)
ACLED Clarity In Crisis, Conflict Watchlist
International Crisis Group
--- Esim. "10 Conflicts to Watch in 2025"
--- Esim. "ACLED Conflict Index"
Kv-suhteiden tutkimusinstituutiot eri yliopistoissa
SIPRI (Stockholm)
Tampereen yliopiston rauhan ja konfliktien tutkimuslaitos
Turun yliopisto, valtio-opin laitos
Carnegie Endowment
Kv suhteiden ja konfliktientutkimuksen (Conflict Management) tieteelliset julkaisut
The Ulkopolitist
Foreign Affairs
The New Statesman
Foreign Policy
International Organization
International Affairs
Visual Capitalist
--- Esim. "Mapped: Where are the World's Ongoing Conflicts Today?" (vuodelta 2021)
Kv järjestöt
YK
EU
NATO
Merkittävät arvovaltaiset sanomalehdet, esim.
The Washington Post
The Economist
Joukkotiedotusvälineet, esim.
YLE
--- Mm. ohjelmat "Uutispodcast", "Maailmanpolitiikan arkipäivää"
BBC
TV5 (Ranska)
Wikipedia
Huom. englanninkielinen, sillä suomenkielinen on suppea.
Ks. esim. "List of ongoing armed conflicts"
Policy Commons
Tubettajat kv. kriiseistä
Perun
Caspian Report
James Kerr-Lindsay
Asianometry
Terra Bellum
Kraut
William Spaniel
Anders Puck Nielsen
The Armchair Historian
Veli-Pekka Leivo (Kajaanin Lyseon lukio)
--- Esim. playlistit nimeltään
-------- Turvallisuuspolitiikka, Kylmä sota
-------- Kylmän sodan unohdetut vaiheet
-------- HI6
-------- Kylmän sodan kriisit
-------- Iran / Persia
-------- Iran
-------- Sotahistoriaa
-------- Ilmasto-olojen vaikutus historiaan
-------- Historiaa lyhyesti
Tanu Kontkanen (Isokyrön lukio)
Yksittäinen nettitiedonhakutulos:
Understanding International Conflict Management - Routledge
Routledge
Understanding International Conflict | Conflux Center
Conflux Center
ripeness and readiness theories in international conflict resolution
Ripeness Theory
Maynooth University
Key Theories of International Relations - Norwich University - Online
Norwich University
What Are 5 Conflict Resolution Strategies? | UAGC
UAGC
9.2 Conflict Management Strategies – Psychology of Human Relations
Pressbooks.pub
Theories of International Relations: A Definitive Guide – The Blog
O.P. Jindal Global University
9.2: Theories of International Relations - Social Sci LibreTexts
Fiveable
https://library.fiveable.me
Theories of Int'l Conflict: Major Perspectives | International ...
https://library.fiveable.me
Theories of Int'l Conflict: Major Perspectives | International ... - Fiveable
Conflict management and resolution: An introduction
Jeong
International Conflict Resolution 2nd Ed.
Hauss
Beyond Intractability
https://www.beyondintractability.org
Summary of "International Conflict Resolution: Theory and Practice"
International Conflict Resolution: Theory and Practice discusses alternative
approach to the realist view of international relations.
George Mason University
https://www3.gmu.edu
the structure of international conflict management:an analysis of the effects ...
kirjoittanut J Bercovitch
taylorfrancis.com
https://www.taylorfrancis.com
Key theories of international conflict management | 2 | Understanding
kirjoittanut MC Hallward 2019
University of Kufa
https://journal.uokufa.edu.iq
The most important theories of international conflict management
ResearchGate
https://www.researchgate.net
understanding international conflicts theories, types and management
International Journal Corner
https://www.internationaljournalcorner.com
Theories, Dimensions and Causes of Conflict
Institut za uporedno pravo
PEACEBUILDING AND THE CONFLICT RESOLUTION THEORIES1
kirjoittanut MV Matijević 2015
Conflux Center
https://www.confluxcenter.org
Understanding International Conflict
Oxford Bibliographies
https://www.oxfordbibliographies.com
International Conflict Management - Political Science
Kansainväliset suhteet 1990-2030
Näkökulmat
- Peliteoreettinen näkökulma
- Liberaalidemokraattinen
näkökulma
- Maailmantalouden näkökulma
- Feministinen näkökulma
- Jälkikolonialistinen näkökulma (Orientalismikritiikki)
- Ekologinen näkökulma, mm.
ilmastonmuutos kv konfliktien
aiheuttajana tai pahentajana
- Keskinäisriippuvuuksien näkökulma
- Henkilökeskeisyyden näkökulma
- Hegemonioiden näkökulma
- Sivilisaatioiden törmäysteoria
(esim Huntington)
- Ideologioiden ja diskurssien
hahmottaminen kv kriisien
tarkastelussa
- Mikä on kv. konflikti?
- Tutkimusinstituutiot, esim. SIPRI, CMI, Carter Foundation, ajatushautomot (think tankit)
- Kv. konfliktit polarisoituvat, että onko pro-Venäjä ym. totalitaariset vai onko pro-USA ym länsi
- Onko globalisaatio syypää kv konflikteihin vai haittaako kv konfliktit globalisaatiota?
- Globalisaatio, markkinatalous järsii valtioiden
suvereniteettia
- Toisaalta suurvallat ja veroparatiisit pyörittävät
globaalia maailmantaloutta
Iso kuva
- Yksinapaisuudesta monenkeskisyyteen
- globaali etelä
- Pax Americana? New World Order?
- Informaation määrän kasvu
- Tekoäly pyörittää kv suhteita ja konflikteja
- Sytyttääkö tekoäly maailmansodan
- koko maailma täynnä pienempiä ja isompia
alueellisesti rajattuja sotia
- Globalisaatio valtioiden suvereniteetin haastajana
- Demokratian kriisi, diktatuurien yleistyminen
- pakolaisuus kv kriiseissä ja globaalina muutos-
voimana
- Voimapolitiikan paluu ydinaseiden olemassaolosta riippumatta
- Uusi kylmä sota noin 2010-luvulta lähtien
- Kiinan nousu
- BRICS-maat
- Ydinaseiden leviäminen ns rosvovaltioihin
- Terrorismi, myös kyber
- USA:n ja lännen sota terrorismia vastaan 1990-luvulta lähtien, mutta eritoten 2001 WTC jälkeen
- Lännen taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen valta (tai "imperialismi") haastettu
- Venäjän imperialistinen voimapolitiikka (Ukraina ym)
- Lähi-idän kriisi (Israel vs. arabimaat)
- Kaukoidän konfliktit
- Etelä-Amerikan demokratiakriisit
- Afrikan kehitysongelmat ja potentiaalit
- EU:n laajaneminen ja kriisiytyminen
- NATO:n laajeneminen ja kriisiytyminen
- Alueelliset kansallisuuksien väliset etniset
konfliktit lukkiutuneita koston kierteessä
ja taustalla pitkäkestoisia mentaliteetteja ja
rakenteita
- demokraattisten kansalaisyhteiskuntien väheneminen, yhä useampi valtio on diktatuuri
tai autoritaarinen mafiavaltio
- Kansalaisten muutosvoima vain ajoittaista, esim kylmän sodan lopussa tai arabikevät
Teorioita
Main theories of international conflict management include major International Relations (IR) paradigms like
Realism, which emphasizes power and self-interest in a conflict-prone world;
Liberalism, which promotes cooperation and institutions to manage conflict; and
Constructivism, which focuses on shared ideas and norms.
Specific approaches to management include
William Zartman's Ripeness Theory, stressing the importance of timing and the nature of proposals for resolution, and conflict
resolution frameworks that outline strategies like negotiation, mediation, peacekeeping, and peacebuilding.
Realism:
This theory views the international system as inherently anarchic
and competitive, where states prioritize their own security and power.
Conflict is a natural outcome of this system, and management often
relies on balancing power.
Liberalism:
In contrast to realism, liberalism suggests that conflict can be managed
through international cooperation, institutions, and collective security.
Constructivism:
This perspective highlights the role of ideas, identities, and social norms
in shaping state behavior and international relations.
It emphasizes that shared beliefs and understandings can influence
whether conflict emerges or is managed.
Ripeness Theory:
Developed by William Zartman, this theory asserts that successful resolution
of international conflicts through negotiation or mediation is dependent on
both the substance of proposals and the appropriate timing for their presentation.
Conflict Resolution Strategies (Thomas-Kilmann Model):
This model identifies five styles of managing conflict: competing, avoiding,
accommodating, compromising, and collaborating, each based on an
individual's assertiveness and cooperativeness.
Beyond theoretical frameworks, practical approaches to management
are crucial:
Negotiation: Direct communication between conflicting parties to reach
an agreement.
Mediation: The involvement of a neutral third party to facilitate
communication and settlement.
Peacekeeping: The deployment of international forces to
maintain ceasefires and prevent violence.
Peacebuilding: Efforts to address the root causes of conflict and build
sustainable peace in post-conflict societies.
- Peliteoreettinen näkökulma
- Liberaalidemokraattinen
näkökulma
- Maailmantalouden näkökulma
- Feministinen näkökulma
- Jälkikolonialistinen näkökulma (Orientalismikritiikki)
- Ekologinen näkökulma, mm.
ilmastonmuutos kv konfliktien
aiheuttajana tai pahentajana
- Keskinäisriippuvuuksien näkökulma
- Henkilökeskeisyyden näkökulma
- Hegemonioiden näkökulma
- Sivilisaatioiden törmäysteoria
(esim Huntington)
- Ideologioiden ja diskurssien
hahmottaminen kv kriisien
tarkastelussa
- Mikä on kv. konflikti?
- Tutkimusinstituutiot, esim. SIPRI, CMI, Carter Foundation, ajatushautomot (think tankit)
- Kv. konfliktit polarisoituvat, että onko pro-Venäjä ym. totalitaariset vai onko pro-USA ym länsi
- Onko globalisaatio syypää kv konflikteihin vai haittaako kv konfliktit globalisaatiota?
- Globalisaatio, markkinatalous järsii valtioiden
suvereniteettia
- Toisaalta suurvallat ja veroparatiisit pyörittävät
globaalia maailmantaloutta
Iso kuva
- Yksinapaisuudesta monenkeskisyyteen
- globaali etelä
- Pax Americana? New World Order?
- Informaation määrän kasvu
- Tekoäly pyörittää kv suhteita ja konflikteja
- Sytyttääkö tekoäly maailmansodan
- koko maailma täynnä pienempiä ja isompia
alueellisesti rajattuja sotia
- Globalisaatio valtioiden suvereniteetin haastajana
- Demokratian kriisi, diktatuurien yleistyminen
- pakolaisuus kv kriiseissä ja globaalina muutos-
voimana
- Voimapolitiikan paluu ydinaseiden olemassaolosta riippumatta
- Uusi kylmä sota noin 2010-luvulta lähtien
- Kiinan nousu
- BRICS-maat
- Ydinaseiden leviäminen ns rosvovaltioihin
- Terrorismi, myös kyber
- USA:n ja lännen sota terrorismia vastaan 1990-luvulta lähtien, mutta eritoten 2001 WTC jälkeen
- Lännen taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen valta (tai "imperialismi") haastettu
- Venäjän imperialistinen voimapolitiikka (Ukraina ym)
- Lähi-idän kriisi (Israel vs. arabimaat)
- Kaukoidän konfliktit
- Etelä-Amerikan demokratiakriisit
- Afrikan kehitysongelmat ja potentiaalit
- EU:n laajaneminen ja kriisiytyminen
- NATO:n laajeneminen ja kriisiytyminen
- Alueelliset kansallisuuksien väliset etniset
konfliktit lukkiutuneita koston kierteessä
ja taustalla pitkäkestoisia mentaliteetteja ja
rakenteita
- demokraattisten kansalaisyhteiskuntien väheneminen, yhä useampi valtio on diktatuuri
tai autoritaarinen mafiavaltio
- Kansalaisten muutosvoima vain ajoittaista, esim kylmän sodan lopussa tai arabikevät
Teorioita
Main theories of international conflict management include major International Relations (IR) paradigms like
Realism, which emphasizes power and self-interest in a conflict-prone world;
Liberalism, which promotes cooperation and institutions to manage conflict; and
Constructivism, which focuses on shared ideas and norms.
Specific approaches to management include
William Zartman's Ripeness Theory, stressing the importance of timing and the nature of proposals for resolution, and conflict
resolution frameworks that outline strategies like negotiation, mediation, peacekeeping, and peacebuilding.
Realism:
This theory views the international system as inherently anarchic
and competitive, where states prioritize their own security and power.
Conflict is a natural outcome of this system, and management often
relies on balancing power.
Liberalism:
In contrast to realism, liberalism suggests that conflict can be managed
through international cooperation, institutions, and collective security.
Constructivism:
This perspective highlights the role of ideas, identities, and social norms
in shaping state behavior and international relations.
It emphasizes that shared beliefs and understandings can influence
whether conflict emerges or is managed.
Ripeness Theory:
Developed by William Zartman, this theory asserts that successful resolution
of international conflicts through negotiation or mediation is dependent on
both the substance of proposals and the appropriate timing for their presentation.
Conflict Resolution Strategies (Thomas-Kilmann Model):
This model identifies five styles of managing conflict: competing, avoiding,
accommodating, compromising, and collaborating, each based on an
individual's assertiveness and cooperativeness.
Beyond theoretical frameworks, practical approaches to management
are crucial:
Negotiation: Direct communication between conflicting parties to reach
an agreement.
Mediation: The involvement of a neutral third party to facilitate
communication and settlement.
Peacekeeping: The deployment of international forces to
maintain ceasefires and prevent violence.
Peacebuilding: Efforts to address the root causes of conflict and build
sustainable peace in post-conflict societies.
Ohjelma
MENNYT... Ti 12.8. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915
MENNYT... Ke 13.8. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia
MENNYT... Pe 15.8. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415
MENNYT... Ti 19.8. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää 0900-0915
MENNYT... Ke 20.8. klo 1130-1245: esitelmien aiheiden jakaminen opiskelijoille ja ohjausta tutkimustyöhön (EME)
Pe 22.8. klo 1300-1400: esitelmien aiheiden jakaminen ja esitysajankohdista päättäminen ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415 (Diplomatian pelisäännöt ja niiden toteutuminen)
Ti 26.8. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915
Ke 27.8. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia
Pe 29.8. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415
Ti 2.9. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915
Ke 3.9. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia
Pe 5.9. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415
Ti 9.9. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915
Ke 10.9. klo 1145-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia
Pe 12.9. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415
Ti 15.9. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915
Ke 16.9. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtäävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia
Pe 19.9. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415
Ti 23.9. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915
Ke 24.9. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan 15 minuuttia
To 25.9. PÄÄTTÖVIIKKOPÄIVÄ, klo 0830-0900 pohjustus ja klo 0900-1130 itsenäinen loppuessee ja itsearviointipohdiskelu
Tehtävien palautus Classroomissa.
Tehtävien arviointikriteerit lyhyesti:
- Onko systeemistä monipuolista omaa pohdintaa? / Uutta tietoa?
- Onko riittävästi tietoja?
- Onko sovellettu tietoja (esim. vertailu, lähdekritiikki)?
- Onko osallistuttu keskusteluihin suullisesti ja kirjallisesti niissä tehtävissä, joissa vaadittu keskustelua?
- Esitelmät ja opponointi: Em. kriteerit sekä:
--- Onko opponointi monipuolista?
--- Onko opponointi asiallista ja tasapuolista?
--- Onko käyty keskustelu ollut rakentavaa ja uutta tietoa luovaa?
MENNYT... Ke 13.8. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia
MENNYT... Pe 15.8. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415
MENNYT... Ti 19.8. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää 0900-0915
MENNYT... Ke 20.8. klo 1130-1245: esitelmien aiheiden jakaminen opiskelijoille ja ohjausta tutkimustyöhön (EME)
Pe 22.8. klo 1300-1400: esitelmien aiheiden jakaminen ja esitysajankohdista päättäminen ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415 (Diplomatian pelisäännöt ja niiden toteutuminen)
Ti 26.8. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915
Ke 27.8. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia
Pe 29.8. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415
Ti 2.9. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915
Ke 3.9. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia
Pe 5.9. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415
Ti 9.9. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915
Ke 10.9. klo 1145-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia
Pe 12.9. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415
Ti 15.9. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915
Ke 16.9. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtäävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia
Pe 19.9. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415
Ti 23.9. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915
Ke 24.9. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan 15 minuuttia
To 25.9. PÄÄTTÖVIIKKOPÄIVÄ, klo 0830-0900 pohjustus ja klo 0900-1130 itsenäinen loppuessee ja itsearviointipohdiskelu
Tehtävien palautus Classroomissa.
Tehtävien arviointikriteerit lyhyesti:
- Onko systeemistä monipuolista omaa pohdintaa? / Uutta tietoa?
- Onko riittävästi tietoja?
- Onko sovellettu tietoja (esim. vertailu, lähdekritiikki)?
- Onko osallistuttu keskusteluihin suullisesti ja kirjallisesti niissä tehtävissä, joissa vaadittu keskustelua?
- Esitelmät ja opponointi: Em. kriteerit sekä:
--- Onko opponointi monipuolista?
--- Onko opponointi asiallista ja tasapuolista?
--- Onko käyty keskustelu ollut rakentavaa ja uutta tietoa luovaa?