Kiina
- Kiina pyrkinyt suurvalta-asemaan 1990-luvulta lähtien
- Mallia otettu USA:sta
- suurvaltakilpailu, poliittinen ja strateginen hyväksikäyttö (USA:n
heikkouksista hyötyminen varsinkin), yrityskumppanuudet ja
verkostoituminen eri tal. ja pol. tahoihin käyttäen innovatiivisuutta,
hi-tech -osaamista, T&K-yhteistyötä eli hienovaraista suurvallan
laajentamista vaivihkaa
- emulation, exploitation, entrepreneuship, entwinement
- maailman 2. suurin talous
- maailman suurin väkiluku, ainakin 1,5 mrd
- suurin tavaratuottaja
- valtava raaka-ainetarve ohjaa Kiinaa vahvistamaan asemaansa
- Kiina maailman maista eniten vienti-intensiivisiä maita
- Kiinan talousvaikeudet, esim. kiinteistösijoituskupla (aavekaupungit)
- Tiananmenin jälkeen selvää, ettei Kiinan johto (CCP) halua länsimaista
demokratiaa, mutta länsimaista markkinataloutta kylläkin
- Täten esim. Taiwan on poliittinen uhka CCP:lle
- Kiinan kansanarmeija (PLA) on modernisoitunut huikeasti konventio-
naalisesta maavoima-armeijasta high-tech ja laivastopainotteiseksi
- poliisivaltio
- valtiojohdon päättäväisyys luoda suurvalta-asemaa Kiinalle, tämä jo
ennen Xi Jinpingiä, oikeastaan jo 1980-luvulla Deng Xiaopingin aikana
- samalla muut suurvallat joko väsyneitä aiemmista operaatioistaan
tai epävarmoja tulevaisuudesta, resurssivaikeuksia
- Belt and Road Initiative: uusi idän silkkitien rakentaminen 2013 aloitettu
- The Silk Road Economic Belt: kauppatieverkosto Kiinasta Eurooppaan Keski-
Aasian kautta
- The 21st Century Maritime Silk Road: meritiet Kiinasta Kaakkois-Aasiaan, Etelä-
Aasiaan, Lähi-Itään ja Afrikkaan
- Global South -politiikka: Kiina tulkitsee käsitteen ei-länsimaalaisittain, eli
Kiina kokee olevansa globaalin etelän esitaistelija ja johtaja
- taloudellinen vaikuttaminen eritoten kehitysmaissa Afrikassa:
esim. köyhässä Zimbabwessa
- infrastruktuurin, koulutuksen, elintason rakentaminen näissä maissa
- aggressiivinen sotilaallinen toiminta lisääntynyt Taiwania vastaan
ja ylipäänsä Etelä-Kiinan merellä esim. Kaukoidän valtioiden
kauppalaivoja ja kalastustroolareita kohtaan
- Kiinalla kaikkialla rajoillaan kiistoja ja pyrkimystä laajentumiseen
(vrt. esim. Bhutan ja muu Intian-vastainen raja)
- kuitenkin Kiina tasapainoilee varovasti ja ovelasti ja esim. virallisissa
lausunnoissaan väittää olevansa sitoutumaton tai puolueeton, esim.
Ukrainan sodassa tai ei väitä olevan mukana missään liitossa Venäjän,
Iranin, P-Korean kanssa
- yksi syy että Kiina on riippuvainen USA:n kaupasta
- kuin myös kaupankäynti EU:n kanssa, esim. Saksan
- Sekä heikentää USA:n valtaa Etelä-Koreaan ja Japaniin, jotka yrittävät
jossain määrin sietää Kiinan toimia ja politiikkaa (historiallisista syistä
johtuen)
- turkkilaisten Uiguurien kohtelu, ym. vähemmistöjen kohtelu
- Han-kiinalaisten ylivalta suurvalta-ajattelun voimistuttua 2000-luvulta
lähtien
- Tiibetin kysymys
- Pohjois-Korean tukeminen
- Oliko COVID Kiinan tahallaan levittämä?
- Kiinan vakoilu laajentunut (esim. mobiiliteknologiassa),
esim Temu, Samsung, Alibaba
- Kiinan vakoilupallot mm. USA:han
- Kaikessa yhteistyössä Kiinan kanssa Kiina todennäköisesti
vakoilee, esim. korkeakoulujen tiedeyhteistyö (mm. Suomessa
sinisilmäisiä, datakeskuksien rakentaminen)
- avoimesti tukee Venäjää Ukrainan sodassa taloudellisesti,
materiaalisesti ja aseellisesti, vaikka muka julkisesti väittää
olevansa puolueeton
- Kiinan tuki P-Korealle, Venäjälle, Iranille, yhteistyö Pakistanin
ja Intian kanssa
- vrt. kiinalaiset sotalaivat Itämerellä harjoituksissa ven. laivaston
kanssa
- Ns. "pahan akseli": epävirallinen sotilasliitto Kiinan, Pohjois-Korean,
Venäjän, Iranin välillä (mukana oli myös Assadin aikainen Syyria)
- Muistuttaa erehdyttävästi BRICS-maita?
- Kiinan ja USA:n keskinäiset suhteet
- USA:n velat Kiinalle noin 1,09 triljoonaa USD
- Suomen valtio aktiivisesti käy kauppaa Kiinan
kanssa ja ummistaa silmänsä Kiinan aggressioilta
ja ihmisoikeusrikoksilta
LÄHTEITÄ
Pitkänen &c 2023. Pitkänen, Ari-Joonas & Puranen, Matti &
Taskinen, Mika-Matti & Vartiainen, Niko (eds) Kiina Xi Jinpingin
aikakaudella. Helsinki: Teos, 2023.
Mastro, Oriana Skylar 2024. Upstart: How China Became A
Great Power. Oxford: Oxford University Press, 2024.
Mastro, Oriana Skylar 2023. "The Military Challenge of the
People's Republic of China", in: Defence Budgeting for a
Safer World: The Experts Say. Hoover Institution, November 1, 2023.
Mastro, Oriana Skylar 2024. "China’s Agents of Chaos: The Military
Logic of Beijing’s Growing Partnerships", Foreign Affairs, November
/ December 2024.
Antenet / Mastro 2024. Bertanu Anteneh & Oriana S. Mastro. "China’s
Agents of Chaos: The Military Logic of Beijing’s Growing Partnerships
(Oriana Skylar Mastro)". Society and Politics, October 25, 2024 by
Berhanu Anteneh. Www-sivu, haettu 26.8.2024.
Pesonen, Ari 2024. "Trump ja Kiina – Yhdysvallat taitaa yksinkertaisesti
olla vain liian myöhässä padottamaan Kiinan kasvavaa talousvaltaa."
Uusi Suomi 08.12.2024. www-sivu, haettu 26.8.2024.
Kawashima, Shin. "How China Defines the ‘Global South’ Beijing tries to
make the term its own." The Diplomat 11.1.2024. (www-sivu, haettu 27.8.25)
- Mallia otettu USA:sta
- suurvaltakilpailu, poliittinen ja strateginen hyväksikäyttö (USA:n
heikkouksista hyötyminen varsinkin), yrityskumppanuudet ja
verkostoituminen eri tal. ja pol. tahoihin käyttäen innovatiivisuutta,
hi-tech -osaamista, T&K-yhteistyötä eli hienovaraista suurvallan
laajentamista vaivihkaa
- emulation, exploitation, entrepreneuship, entwinement
- maailman 2. suurin talous
- maailman suurin väkiluku, ainakin 1,5 mrd
- suurin tavaratuottaja
- valtava raaka-ainetarve ohjaa Kiinaa vahvistamaan asemaansa
- Kiina maailman maista eniten vienti-intensiivisiä maita
- Kiinan talousvaikeudet, esim. kiinteistösijoituskupla (aavekaupungit)
- Tiananmenin jälkeen selvää, ettei Kiinan johto (CCP) halua länsimaista
demokratiaa, mutta länsimaista markkinataloutta kylläkin
- Täten esim. Taiwan on poliittinen uhka CCP:lle
- Kiinan kansanarmeija (PLA) on modernisoitunut huikeasti konventio-
naalisesta maavoima-armeijasta high-tech ja laivastopainotteiseksi
- poliisivaltio
- valtiojohdon päättäväisyys luoda suurvalta-asemaa Kiinalle, tämä jo
ennen Xi Jinpingiä, oikeastaan jo 1980-luvulla Deng Xiaopingin aikana
- samalla muut suurvallat joko väsyneitä aiemmista operaatioistaan
tai epävarmoja tulevaisuudesta, resurssivaikeuksia
- Belt and Road Initiative: uusi idän silkkitien rakentaminen 2013 aloitettu
- The Silk Road Economic Belt: kauppatieverkosto Kiinasta Eurooppaan Keski-
Aasian kautta
- The 21st Century Maritime Silk Road: meritiet Kiinasta Kaakkois-Aasiaan, Etelä-
Aasiaan, Lähi-Itään ja Afrikkaan
- Global South -politiikka: Kiina tulkitsee käsitteen ei-länsimaalaisittain, eli
Kiina kokee olevansa globaalin etelän esitaistelija ja johtaja
- taloudellinen vaikuttaminen eritoten kehitysmaissa Afrikassa:
esim. köyhässä Zimbabwessa
- infrastruktuurin, koulutuksen, elintason rakentaminen näissä maissa
- aggressiivinen sotilaallinen toiminta lisääntynyt Taiwania vastaan
ja ylipäänsä Etelä-Kiinan merellä esim. Kaukoidän valtioiden
kauppalaivoja ja kalastustroolareita kohtaan
- Kiinalla kaikkialla rajoillaan kiistoja ja pyrkimystä laajentumiseen
(vrt. esim. Bhutan ja muu Intian-vastainen raja)
- kuitenkin Kiina tasapainoilee varovasti ja ovelasti ja esim. virallisissa
lausunnoissaan väittää olevansa sitoutumaton tai puolueeton, esim.
Ukrainan sodassa tai ei väitä olevan mukana missään liitossa Venäjän,
Iranin, P-Korean kanssa
- yksi syy että Kiina on riippuvainen USA:n kaupasta
- kuin myös kaupankäynti EU:n kanssa, esim. Saksan
- Sekä heikentää USA:n valtaa Etelä-Koreaan ja Japaniin, jotka yrittävät
jossain määrin sietää Kiinan toimia ja politiikkaa (historiallisista syistä
johtuen)
- turkkilaisten Uiguurien kohtelu, ym. vähemmistöjen kohtelu
- Han-kiinalaisten ylivalta suurvalta-ajattelun voimistuttua 2000-luvulta
lähtien
- Tiibetin kysymys
- Pohjois-Korean tukeminen
- Oliko COVID Kiinan tahallaan levittämä?
- Kiinan vakoilu laajentunut (esim. mobiiliteknologiassa),
esim Temu, Samsung, Alibaba
- Kiinan vakoilupallot mm. USA:han
- Kaikessa yhteistyössä Kiinan kanssa Kiina todennäköisesti
vakoilee, esim. korkeakoulujen tiedeyhteistyö (mm. Suomessa
sinisilmäisiä, datakeskuksien rakentaminen)
- avoimesti tukee Venäjää Ukrainan sodassa taloudellisesti,
materiaalisesti ja aseellisesti, vaikka muka julkisesti väittää
olevansa puolueeton
- Kiinan tuki P-Korealle, Venäjälle, Iranille, yhteistyö Pakistanin
ja Intian kanssa
- vrt. kiinalaiset sotalaivat Itämerellä harjoituksissa ven. laivaston
kanssa
- Ns. "pahan akseli": epävirallinen sotilasliitto Kiinan, Pohjois-Korean,
Venäjän, Iranin välillä (mukana oli myös Assadin aikainen Syyria)
- Muistuttaa erehdyttävästi BRICS-maita?
- Kiinan ja USA:n keskinäiset suhteet
- USA:n velat Kiinalle noin 1,09 triljoonaa USD
- Suomen valtio aktiivisesti käy kauppaa Kiinan
kanssa ja ummistaa silmänsä Kiinan aggressioilta
ja ihmisoikeusrikoksilta
LÄHTEITÄ
Pitkänen &c 2023. Pitkänen, Ari-Joonas & Puranen, Matti &
Taskinen, Mika-Matti & Vartiainen, Niko (eds) Kiina Xi Jinpingin
aikakaudella. Helsinki: Teos, 2023.
Mastro, Oriana Skylar 2024. Upstart: How China Became A
Great Power. Oxford: Oxford University Press, 2024.
Mastro, Oriana Skylar 2023. "The Military Challenge of the
People's Republic of China", in: Defence Budgeting for a
Safer World: The Experts Say. Hoover Institution, November 1, 2023.
Mastro, Oriana Skylar 2024. "China’s Agents of Chaos: The Military
Logic of Beijing’s Growing Partnerships", Foreign Affairs, November
/ December 2024.
Antenet / Mastro 2024. Bertanu Anteneh & Oriana S. Mastro. "China’s
Agents of Chaos: The Military Logic of Beijing’s Growing Partnerships
(Oriana Skylar Mastro)". Society and Politics, October 25, 2024 by
Berhanu Anteneh. Www-sivu, haettu 26.8.2024.
Pesonen, Ari 2024. "Trump ja Kiina – Yhdysvallat taitaa yksinkertaisesti
olla vain liian myöhässä padottamaan Kiinan kasvavaa talousvaltaa."
Uusi Suomi 08.12.2024. www-sivu, haettu 26.8.2024.
Kawashima, Shin. "How China Defines the ‘Global South’ Beijing tries to
make the term its own." The Diplomat 11.1.2024. (www-sivu, haettu 27.8.25)