21. Liikenne
Luvun sisällys
21.1 Maailman "kutistuminen"21.2 Liikennemuodot: mautosta faceen
21.3 Tieliikenne
21.4 Maailman tieverkosto
21.5 Suomen pisin maantietunneli on Tampereella
21.6 Raideliikenne: pikaisesti Pendoliinolla
21.7 Lisätietoa raideliikenteestä
21.8 Suomessa on yksi suuri lentokenttä
21.9 Lentoliikenne nyt!
21.10 Kaikki paitsi purjehdus on turhaa..
21.11 Muroleen kanava
21.12 Vanhenevat kuljettajat ja nuoret tiellä
21.1 Maailman "kutistuminen"
Liikenteen kehittyminen liittyy vahvasti Euroopan 1700-luvun loppupuolen teollistumiseen. Teollisuuden tarpeisiin täytyi saada raaka-aineita ja valmiit tuotteet piti kuljettaa käyttäjille. Raaka-aineita kuljetettiin laivoilla kaukaa siirtomaista ja yhä enemmän ihmisiä siirtyi maalta kaupunkeihin teollisuuden palvelukseen.
Rautatie- ja laivaliikenne kehittyivät erityisesti sen jälkeen, kun höyrykone keksittiin ja liikkuminen nopeutui tuon koneen ansiosta selvästi maalla ja merellä. Nykyään suurnopeusjunat kulkevat jo yli 250 kilometriä tunnissa Ja laivojenkin nopeudet ovat nousseet paljon.
Tultaessa 1900-luvulle lentoliikenteen kehitys otti ensimmäisiä askeliaan, kun Wrightin veljekset vuonna 1903 nousivat ensimmäisen kerran ilmaan omatekoisella lentokoneellaan. Lennot olivat tuolloin lyhyitä ja matkustajia ei vielä koneissa ollut. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen pommikoneista kehittyneet matkustajakoneet alkoivat vähitellen vallata ilmatilaa.
Matkustusajat lyhenivät merkittävästi, kun 1950-luvulla siirryttiin suihkukoneiden aikakauteen. Tämän jälkeen lentokoneet ovat olleet vallitsevin liikennemuoto pitkiä matkoja kuljettaessa. Ihmisten lähiympäristössä tapahtuva matkustaminen hoidetaan pääasiassa omilla autoilla tai julkista joukkoliikennettä käyttäen.
Ihmisten elintason noustessa myös autojen määrä talouksissa kasvaa. Monissa perheissä onkin nykyään yhden auton sijasta kaksi tai useampia autoja.
21.2 Liikennemuodot: mautosta faceen
Liikenne voidaan jakaa liikennemuodon perusteella maa-, vesi- ja ilmaliikenteeseen. Vesiliikennettä ovat sekä merellä että sisävesillä tapahtuva liikenne. Raide- ja tieliikenne sekä putkia pitkin tapahtuva kuljetus kuuluvat maaliikenteeseen. Eri kuljetusvälineet voivat kuljettaa tavaroita, ihmisiä ja informaatiota mutta myös nesteitä ja kaasuja. Esimerkiksi maakaasua ja öljyä kuljetetaan putkistoissa pitkiä matkoja valtioista toiseen.
Tietoverkkojen kehittyessä yhä paremmiksi informaatio siirtyy kuvien, tekstien ja äänen muodossa yhä useampien koteihin ja työpaikoille. Tietoliikenne onkin yksi nopeimmin kasvavia liikenteen muotoja.
Internetin kautta on yhä helpompaa tilata tavaroita, musiikkia, kuvia sekä varata matkoja ja majoitusta vaikka toiselta puolen maapalloa. Tietoverkkojen kautta voit myös maksaa laskusi, pelata pelejä tai olla reaaliaikaisessa yhteydessä ystäviisi. Maapallo on ikään kuin kutistunut, koska informaatio liikkuu niin nopeasti ja on hetkessä miljoonien ihmisten ulottuvissa. Toisaalta maailmassa on valtioita, joiden tietoliikenneverkot ovat hyvin kehittymättömiä tai säänneltyjä, joten yhteydet ulkomaille voivat olla heikkoja.
| Kuljetustapa | Osuus |
|---|---|
| Tie | 48 % |
| Vesi | 43 % |
| Juna | 7 % |
| Putki | 3 % |
| Ilma | 0,1 % |
Eri kuljetusmuotoja voidaan vertailla toisiinsa esimerkiksi turvallisuuden, tehokkuuden sekä nopeuden suhteen. Isot rahtilaivat voivat kuljettaa kerralla suuria raskaita lasteja mantereelta toiselle, kun taas lentokoneet kulkevat saman matkan kevyemmässä lastissa huomattavasti nopeammin. Molemmat näistä ovat hyvin turvallisia kuljetusmuotoja, mutta samaa ei voi sanoa tieliikenteen turvallisuudesta. Teillä tapahtuu paljon onnettomuuksia, jotka johtavat valitettavan usein ihmishenkien menetyksiin ja vammautumisiin. Tieliikenne on kuitenkin hyvin joustavaa ja poikkeaminen suunnitellulta reitiltä on helppoa. Autolla, moottoripyörällä, mopolla tai mopoautolla pääsee yleensä lähelle kohdetta tiheän tieverkoston avulla, joten tieliikenteen etuna voidaan pitää hyvää saavutettavuutta.
Raideliikenne on puolestaan ympäristön kannalta melko hyvä vaihtoehto, koska se kuormittaa vähän luontoa. Suurten kaupunkien sisällä voi olla raitiovaunuliikennettä sekä metroliikennettä. Yleensä ainakin suurimpien kaupunkien välille on rakennettu junayhteydet, jotka kehittyneissä maissa ovat laajentuneet kattavaksi rautatieverkostoksi.
21.3 Tieliikenne
Suomen tieverkon pituus on 454 000 kilometriä, josta moottoriteitä on noin 900 kilometriä. Suuri osa suomalaisista asuu Etelä-Suomessa, jossa siellä tieverkon täytyy olla tiheä, jotta suuret tavara- ja työmatkavirrat pystyttäisiin hoitamaan. Pohjois-Suomen tieverkko ei ole kovin tiheä, koska maamme pohjoiset osat ovat hyvin harvaan asuttuja ja suuria väestökeskittymiä on vähän.
Teiden rakentaminen ja ylläpito on Suomessa kallista, koska sääolot vaihtelevat talvella paljon ja välimatkat ovat pitkät. Lumien auraaminen, teiden suolaus ja hiekoitus sekä routavaurioiden korjaaminen nostavat tienhoidon kustannuksia. Kasvava autokanta aiheuttaa myös teille ruuhkia sekä lisää onnettomuusriskiä.
Ensimmäiset autot ilmestyivät Suomen teille vuonna 1900. Autot yleistyivät nopeasti, ja 1920-luvun alkupuolella autoja oli jo parituhatta. Autokantamme romahti toisen maailmansodan aikana, mutta sodan jälkeen autojen määrä alkoi jälleen nousta. Suomen autokanta on kasvanut erityisen voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana. Henkilöautojen määrä Suomessa oli 1960-luvulla noin 180 000 eli tuhatta suomalaista kohden oli tuolloin 41 autoa. Vuonna 2015 henkilöautokantamme oli jo yli 2,6 miljoonaa ja kaikkien liikenteessä olevien ajoneuvojen määrä ylitti jo viisi miljoonaa. Näin voimakas liikenteen kasvu vaikuttaa myös ympäristön tilaan.
21.4 Maailman tieverkosto
21.5 Suomen pisin maantietunneli on Tampereella
21.6 Raideliikenne: pikaisesti Pendoliinolla
Nykyään Suomen rautatieverkon pituus on noin 6 000 kilometriä, josta noin puolet on sähköistettyä rataa. Yhä useammat suomalaiset tekevät työmatkansa junalla, koska junamatkan aikana voi rentoutua, nukkua tai tehdä töitä. Usein junissa näkeekin ihmisiä, jotka näpräävät älypuhelimiaan, tablettejaan tai tietokoneitaan. Lisäksi junien nopeudet ovat nousseet niin paljon, että kaupunkien väliset matka-ajat ovat lyhentyneet merkittävästi.
Suurimpien kaupunkien välillä liikkuvien Pendolino-junien nopeudet voivat nousta lähitulevaisuudessa jopa 220 kilometriin tunnissa. Tämä voi johtaa siihen, että yhä useammat pääkaupunkiseudulla töissä käyvät ihmiset voivat asua kauempana työpaikastaan ja ruuhkat maanteillä vähenevät. Nopeat Allegro-junat kuljettavat Helsingin ja Venäjän Pietarin välillä satoja tuhansia turisteja vuosittain. Matkustusaika tällä välillä on pudonnut kolmeen ja puoleen tuntiin aikaisemman viiden ja puolen tunnin sijaan. Nuorisolle ja vähän vanhemmillekin junamatkaajille on kehitetty lähes koko Euroopan kattava InterRail-kortti, jolla voi matkustaa monessa eri Euroopan valtiossa kuukauden ajan.
Helsingissä on raitiovaunuverkosto ja yksi metrolinja. Metro laajenee lähivuosina Espooseen. Päätös raitiovaunuverkoston rakentamisesta Tampereelle tehtiin vuonna 2016 ja ratikan kyytiin tamperelaiset pääsevät vuonna 2021.
Helsingin metro
Tampereen raitiotie
21.7 Lisätietoa raideliikenteestä
Museoveturiseura ry:n vuosikymmenien urakan tuloksena tavaraveturi Jumbo liikkui ensimmäisen kerran 44 vuoteen oman höyrynsä turvin syksyllä 2013 Toijalan veturitallilla. Jumbo on todennäköisesti maailman suurin käyttökuntoinen haloilla toimiva höyryveturi. Katso video Jumbon ensiaskelista.
Oheisista linkeistä löydät ohjeet VR:n ylläpitämään Junat kartalla -palveluun, jonka avulla voit seurata reaaliaikaisesti valitsemasi junan liikkeitä. Paikannus perustuu GPS- seurantajärjestelmään.
Omistatko lemmikin? Oheisessa linkissä on ohjeita lemmikin kuljettamiseen junassa. Miten teet koiraystäväsi junamatkasta miellyttävän kokemuksen?
Oheisen linkin takana on Helsingin metron historiaa.
21.8 Suomessa on yksi suuri lentokenttä
Tutki seuraavien linkkien ja diagrammien avulla Suomen suurimpien lentokenttien matkustajaliikennettä. Finavian tilasto
Lentokenttien matkustajamäärät
- Mitkä ovat matkustajamääriltään viisi suurinta lentoasemaa Suomessa?
- Mitkä viisi kenttää on tärkeimmät ulkomaanliikenteen kannalta?
- Tarkastele vielä matkustajaliikennemääriä kotimaanliikenteen kannalta. Minkä kaupunkien lentokentät ovat kotimaanliikenteen solmukohtia?
- Pohdi miksi tiettyjen kaupunkien lentokenttien kautta kulkee paljon kotimaan liikennettä.
21.9 Lentoliikenne nyt!
Oheisesta linkistä pääset seuraamaan reaaliajassa maailman lentoliikennettä. Voit napauttaa haluamaasi konetta, jolloin saat lisätietoa lennosta. Kokeile!
21.10 Kaikki paitsi purjehdus on turhaa..
Laivaliikenne on Suomen vientiteollisuuden elinehto. Suuria laivoja käytetään niin raaka-aineiden kuin valmiiden tuotteiden kuljettamiseen. Tavarat on pakattu yleensä kontteihin, joita on helppo siirtää laivaan ja sieltä edelleen juniin tai rekkoihin.Reaaliaikainen laivaliikenne
Suomessa myös vapaa-ajan veneilyllä on suuri merkitys. Oheisen linkin kautta pääset tutustumaan Suomen veneilykohteisiin. Muuta kartan kokoa tarvittaessa, jotta pääset tutustumaan koko Suomen kohteisiin.
Veneilykohteita
Hae jokin mielestäsi mielenkiintoinen veneilykohde tarkentamalla karttaa ja valitsemalla ankkuri-merkki.
- Millaista tietoa saat kyseisestä paikasta?
- Millaiset veneilykohteet vetävät veneilijöitä puoleensa?
- Millaisia palveluita sinä arvostaisit yöpyessäsi vierassatamassa?
21.11 Muroleen kanava
Alla on kuvaa Ruoveden Murolen kanavasta.
21.12 Vanhenevat kuljettajat ja nuoret tiellä
Vaikka Suomen teillä kuljettajat vanhenevat, se ei välttämättä ole kuitenkaan suuri ongelma. Usein vanhemmilla kuljettajilla on vuosien ajorutiinin tuomaa harkintakykyä sekä kokemusta, mikä näkyy usein ennakoivana ajotyylinä liikenteessä.
Tutkimusten mukaan nuorten ajotyyli poikkeaa selvästi ikäihmisten vastaavasta. Nuoret ottavat liikenteessä usein tarpeettomia riskejä, jotka näkyvät sitten yliedustuksena onnettomuustilastoissa. Näihin nuorten onnettomuuksiin liittyvät usein seuraavat tekijät: kokematon kuljettaja, kova vauhti, kesäilta, alkoholi ja tieltä suistuminen. Valitettavan usein näihin onnettomuuksiin liittyy myös se, että turvavyöt ovat kiinnittämättä.
