Suomen ollessa Ruotsin vallan alla suoritettiin koko valtakunnassa vuonna 1749 ensimmäinen väestönlaskenta, jonka mukaan Suomessa oli tuolloin 410 400 asukasta. Suomen väkimäärä on noista päivistä lähtien kasvanut melko tasaisesti. Ensimmäinen miljoona meni rikki vuonna 1811 ja viimeisimmän viiden miljoonan raja ylitettiin vuonna 1991. Suomalaisissa perheissä oli 1700-luvulla keskimäärin 5-6 lasta naista kohden. Vaikka syntyvyysluvut olivat tuolloin Suomessa korkeita, väkiluku kasvoi hitaasti, koska myös kuolleisuus oli suurta. Katovuodet koettelivat usein tuoden mukanaan nälänhätää. Heikossa kunnossa olevat ihmiset sairastuivat helposti ja tartuntataudit levisivät nopeasti likaisissa ja ahtaissa tiloissa.

Kun elinolosuhteet paranivat, kuolleisuusluvut laskivat syntyvyyden pysyessä yhä korkealla. Lapsia siis tehtiin edelleen paljon, mutta nyt yhä useampi lapsista selvisi aikuisikään, koska ravintoa oli paremmin saatavilla ja hygienia sekä terveydenhuolto paranivat. Tämä johti siihen, että Suomen väkiluku alkoi merkittävästi kasvaa. Suomalaisten elinikä siis alkoi pidentyä olosuhteiden parantuessa. Erityisesti suurien nälkävuosien 1867 ja 1868 jälkeen elinajat alkoivat pidetä. Syntyvyys oli laskenut 1930- luvulle tullessa ja lasten keskimäärä perheessä oli hieman yli kaksi lasta. Sotavuosien aikana lapsia syntyi vähän, mutta heti sotien jälkeisinä vuosina tehtiin paljon lapsia. Näitä heti sodan jälkeen syntyneitä ikäluokkia kutsutaan suuriksi ikäluokiksi. Vielä 1800-luvun loppupuolella naisten ja miesten elinajat olivat lähellä toisiaan, mutta 1900-luvulle tultaessa naisten ja miesten elinaikojen ero alkoi kasvaa. Vuonna 2012 syntyneen poikalapsen eliniäksi lasketaan 77,5 vuotta ja tytön 83,4 vuotta. Kolmessa vuodessa (2015 syntyneet) vastasyntyneen pojan elinajanodote on noussut vuodella (78,5 vuotta) ja tytöllä vajaalla vuodella (84,1).

Koska syntyvyys ja kuolleisuus ovat nykyään lähes samalla alhaisella tasolla, Suomen väkiluku ei juuri kasva. Elintason noustessa opiskeluajat pitenevät ja siirtyminen työelämään tapahtuu myöhemmin kuin ennen. Samalla lapsientekoa lykätään eteenpäin. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut jo 28,8 vuoteen ja kaikkien synnyttäjien keski-ikä 30,6 vuoteen. Koska äidiksi tullaan yhä vanhempina, lapsia ei keritä tekemään kovin montaa. Vuonna 2015 nainen synnytti Suomessa keskimäärin 1,65 lasta, kun vastaava lukema edellisvuonna oli 1,71.

Jos maahanmuuttoa Suomeen ei lisätä, tuloksena on todennäköisesti väkiluvun väheneminen muutaman vuosikymmenen kuluttua. Äidinkieleltään vieraskielisten määrä on jo suurempi kuin ruotsinkielisten määrä. Vieraskielisten osuus koko väestöstämme on nykyisin kuusi prosenttia. Vuoden 2015 lopussa suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäläiset, virolaiset ja somalit. Suomen väestön vanhentuessa ja työikäisten määrän vähentyessä maamme voi joutua tilanteeseen, jossa palveluiden tuottaminen vanhenevalle väestölle vaarantuu.

Suomen väestö (mm. ikäpyramidi) Wikipediassa