Aineenhallinta ajan tasalle - Asiantuntijatietoa biologian opettajille -verkkoluentosarja kehittää biologian opettajien oppiainekohtaista osaamista ja välittää ajantasaista tutkimustietoa toivotuista teemoista. Luentosarjassa on viisi huippuasiantuntijoiden verkkoluentoa oheismateriaaleineen.

Biologian verkkoluentosarjassa luentojen aiheina ja asiantuntijoina ovat:

1. Geenitekniikan menetelmiä ja sovelluksia opettajille, Kirmo Wartiovaara
2. Biotekniikan sovellukset, Jussi Jäntti
3. Epigenetiikka, Nina Kaminen-Ahola
4. Metsien rooli ekologisessa kriisissä, Otto Bruun
5. Evoluutiotutkimus nyt, Heikki Helanterä

Luentojen tarkemmat esittelyt löytyvät alta.

Verkkoluentosarjoihin osallistuminen on maksutonta. Mukaan voivat ilmoittautua perusopetuksen, lukion, ammatillisen opetuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opettajat. Koulutukseen osallistujan ei tarvitse olla BMOL ry:n jäsen.

Osallistujat katsovat verkkoluennot omaan tahtiinsa verkko-oppimisympäristössä. Ilmoittautuessaan verkkoluentosarjaan osallistuja sitoutuu katsomaan kaikki viisi sarjaan kuuluvaa luentoa.

Suoritusaikaa on 30.11.2024 saakka. Verkkoluentosarjan laajuus opintopisteinä on yksi. Suorittamisesta saa todistuksen.

Ilmoittaudu mukaan linkistä aukeavalla lomakkeella!

Biologian lisäksi omat verkkoluentosarjat löytyvät maantieteestä ja terveystiedosta. Osallistua voi vaikka kaikkiin kolmeen verkkoluentosarjaan.

Hankkeen toteuttaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. Tätä opettajien täydennyskoulutushanketta rahoittaa Opetushallitus.

Lisätietoja: toimisto (a_t) bmol.fi, p. 050 573 1472.

Luentojen tarkemmat esittelyt:

Geenitekniikan menetelmiä ja sovelluksia opettajille
Kirmo Wartiovaara, dosentti, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, Helsingin yliopisto

Luennossa käsitellään geenitekniikan, etenkin geenimuokkauksen menetelmien taustaa ja sovelluksia. Luennoitsija on perinnöllisyyslääkäri ja kantasolututkija, ja esimerkit ovat suureksi osaksi sovelluksista, joilla on merkitystä ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Vaikka sovellusten tavoitteena olisikin ihmisen hyvinvoinnin parantaminen, itse geeniteknologian kohde voi olla jokin muu eliö. Esiteltäviä tekniikoita ja sovelluksia ovat mm. erilaiset geneettiset tutkimukset, siirtogeenipohjainen geeniterapia ja lähinnä CRISPR-Cas9 -välitteinen geenimuokkaus.

Biotekniikan sovellukset
Jussi Jäntti, johtava tutkija, teollinen biotekniikka, Teknologian tutkimuskeskus VTT

Bioteknologia jaetaan tyypillisesti neljään eri alaluokkaan: Lääketieteellinen biotekniikka, kasvibiotekniikka, ympäristöbiotekniikka ja teollinen biotekniikka. Luennossa keskitytään kuvaamaan erityisesti teollisen biotekniikan sovelluksia kuten muovien tai voiteluaineiden rakennekomponenttien tuotantoa hiivassa tai ruokaproteiinien tuottamista filamenttihomeella. Teollinen biotekniikka nähdään keskeisenä teknologiana pyrittäessä kestävän kehityksen mukaisiin valmistusteknologioihin ja bioekonomian kasvuun.

Epigenetiikka
Nina Kaminen-Ahola, epigenetiikan dosentti, Helsingin yliopisto

Epigenetiikan luento koostuu kolmesta osasta: aloitetaan epigenetiikan perusteista, josta jatketaan ympäristöepigenetiikkaan. Lopuksi kerrotaan raskaudenaikaisesta alkoholialtistuksesta ja tutkimuksesta sen parissa. Luennossa selviää mitä epigenetiikka on, mitkä ovat parhaiten tunnetut epigeneettiset merkit ja mikä merkitys epigenomilla on yksilönkehityksessä ja jokapäiväisessä elämässämme. Nina Kaminen-Ahola tutkii, miten ympäristö vaikuttaa yksilönkehitykseen, erityisen kiinnostunut hän on epigenomista ja sen roolista ympäristön vaikutusten välittäjänä geenien toimintaan.


Kuva: Pentti Vähätalo

Metsien rooli ekologisessa kriisissä
Otto Bruun, nuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

Ekologinen kriisi on luonnontieteellisen tiedon valossa tosiasia, kuten esimerkiksi luontokadosta ja ilmastokriisistä käytävä keskustelu osoittaa. Metsien roolista ekologisessa kriisissä esitetään myös suomalaisessa julkisessa keskustelussa useita, ja usein keskenään ristiriitaisia väitteitä ja toiveita. Luento ja materiaalit syventävät ja selkeyttävät käsitystä siitä, millä tavoin metsät kytkeytyvät keskeisiin ympäristökysymyksiin ja miten monimutkainen ja myös kiistelty luontoa koskeva tieteellinen tieto kytkeytyy metsien tulevaisuutta koskeviin väitteisiin ja huolenaiheisiin.

Kuva: Krista Mäkinen

Evoluutiotutkimus nyt
Heikki Helanterä, evoluutiobiologian ja genomiikan professori, ekologian ja genetiikan yksikkö, Oulun Yliopisto

Luonnonvalinnan teoria 1800-luvulta on yhä evoluutiotutkimuksen kivijalka, joka auttaa meitä ymmärtämään eliökunnan monimuotoisuutta ja sen syntyä. Tämä luento kertoo, miten evoluutiota tutkitaan nykyisellä genomisekvenssien aikakaudella, käyttäen esimerkkejä suomalaisesta ja kansainvälisestä ekologian, genetiikan ja eläinten käyttäytymisen tutkimuksesta.