Hellenistinen kulttuuri jakaantui Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen 300-200-luvuilla ennen ajanlaskun alkua makedonialaisten sotapäälliköiden hallitsemiin kuningaskuntiin. Hellenismi oli kaupunkikulttuuria yläluokan hoveissa n. 323-30 eKr., jolloin läntiset että itämaiset alueet saivat vaikutteita toisistaan. Kreikkalainen taide sai vaikutteita idästä ja hellenistisen kauden veistoksissa näkyi tunteikkuus, dramaattisuus ja liike. Myös filosofiaan muodostui uusia koulukuntia (epikurolaisuus, stolalaisuus, skeptisismi) ja luonnontieteissä tapahtui kehitystä (mm. syrakusalainen Arkhimedes keksi nostetta koskevan lainalaisuuden eli Akrhimedeen lain, Aleksandriassa elänyt Ptolemaios loi maakeskeisen tähtitieteen mallin ja aleksandrialainen Eukleides kokosi geometrian tietämyksen teokseen Alkeet). (ANP)