Vuosiluokka 5

Vuosiluokka 5

Vuosiluokka 5 

TUNTIMÄÄRÄ: 2 VUOSIVIIKKOTUNTIA 

Sisältöalue ja yksityiskohtaiset sisällöt 

Oppimisen tavoitteet 

S1: Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty: 

Mitä historia on? 

Kivikauden ihminen 

Korkeakulttuurit 

T1: Oppilas kiinnostuu historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena tutustumalla esim. oman perheen tai suvun historiaan sekä korostamalla historian kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä. 

T2: Oppilas harjaantuu tunnistamaan erilaisia historian lähteitä (esim. esinelöydöt ja kirjalliset lähteet ). 

T3: Oppilas harjaantuu havaitsemaan, että historiallinen tieto on tulkinnanvaraista käyttämällä monipuolisia ja kiinnostavia esimerkkejä opiskeltavilta aikakausilta. 

T4: Oppilas harjaantuu hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin, kuten esihistoriallinen aika ja historiallinen aika, sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä (esim. arkeologia, kirjoitustaito) 

T5: Oppilas harjaantuu ymmärtämään ihmisten toiminnan motiiveja niin esihistorian aikana kuin tunnetuimmissa korkeakulttuureissakin liittyen esimerkiksi ruuan hankintaan, maanviljelyksen syntyyn tai kirjoitustaidon kehittymiseen. 

T6: Oppilas harjaantuu hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia esim. korkeakulttuureiden synnylle (niiden ajalliset ja paikalliset edellytykset). 

T7: Oppilas harjaantuu tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa (esim. suku, koulu, kaupunki). 

S2: Vanha aika ja antiikin perintö: 

Antiikin Kreikka 

Antiikin Rooma 

Pohjolan esihistoriallinen aika: kivi-, pronssi- ja rautakausi ja viikinkiaika 

T1: Oppilas kiinnostuu historiasta tiedonalana tarjoamalla mahdollisuuksia monipuolisiin ja elämyksellisiin työtapoihin. 

T2 ja T3: Tavoitteena on, että oppilas tunnistaa erilaisia historian lähteitä Pohjolan esihistorialliselta ajalta sekä antiikin ajalta ja havaitsee tiedon tulkinnallisuuden. Lähteiden valinnassa huomioidaan oppilaan ikätaso sekä oppimisvalmiudet. 

T4: Tavoitteena on, että oppilas hahmottaa erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja osaa käyttää niihin liittyviä historiallisia käsitteitä (kivikausi, pronssikausi, rautakausi, antiikki, viikinkiaika). 

T5 ja T6: Oppilas harjaantuu ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja sekä hahmottamaan ilmiöiden ja tapahtumien syy-seuraussuhteita Pohjolan esihistoriassa sekä antiikin Kreikassa ja Roomassa (esim. uskomukset, poliittiset muutokset, demokratia) 

T8: Oppilas harjaantuu hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa huomaamalla, että samat lainalaisuudet toistuvat aikakausien vaihtuessa ja etteivät aikakausien rajat ole jyrkkiä. 

T9: Oppilas harjoittelee etsimään syitä muutoksille. Pohditaan miksi kivikaudesta siirryttiin pronssikauden kautta rautakauteen ja mikä loi pohjan viikinkiajalle. Etsitään tekijöitä, jotka johtivat antiikin korkeakulttuureiden syntyyn ja päättymiseen. 

T10: Oppilas harjaantuu selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä. Hyödynnetään aikakausille sopivia aineistoja ja lähdemateriaaleja. 

T11: Oppilas harjaantuu selittämään ihmisen toimintaa esihistoriallisella ajalla ja antiikin aikakausina tutustumalla ihmisten arkielämäänasumiseentapoihin ja uskomuksiin. 

S3: Keskiaika 

Euroopan keskiaika 

Suomen keskiaika 

 

T1: Oppilas kiinnostuu historiasta tiedonalana tarjoamalla mahdollisuuksia monipuolisiin ja elämyksellisiin työtapoihin 

T1, T2, T3: Oppilas harjoittelee etsimään tietoa keskiajasta erilaisista lähteistä ja tulkitsemaan niitä. 

T4, T6: Oppilas ymmärtää erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttää niihin liittyviä historiallisia käsitteitä. Oppilas harjaantuu tunnistamaan keskiajan erityispiirteet suhteessa antiikin kulttuureihin, sekä kehityskulut, jotka johtivat antiikista keskiaikaan. 

T6, T8: Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että keskiaika on vain eurooppalainen käsite. Oppilas harjaantuu tekemään rinnastuksia keskiajan Euroopan ja muiden kulttuurien ja kulttuurialueiden kesken. 

T6, T8: Oppilas harjaantuu hahmottamaan jatkuvuuksia antiikin, keskiajan, uuden ajan ja uusimman ajan kesken mm. kulttuurin, tieteen ja taiteen, sekä uskonnon näkökulmasta. Suomen keskiaikaa tarkastellaan kiinteänä osana Euroopan keskiaikaa. 

T9, T10, T11: Oppilas harjaantuu etsimään syitä, miksi tieteiden kehitys pysähtyi ja kirjallinen sivistys romahti antiikin loputtua sekä miten rahatalouden taantumien vaihtotaloudeksi vaikutti keskiajan ihmisten arkielämää ja yhteiskuntajärjestelmää. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia löytää keskiajasta kehityksestä myös positiivisia piirteitä, jotka johtivat renessanssiin ja uuden ajan murrokseen.