Muistakaa linkittää myös lähde.

Eettinen osaaminen

• a
• a
• a

Tieteellinen osaaminen

• a
• a
• a

Vuorovaikutusosaaminen ja moninaisuuteen liittyvä osaaminen

• a
• a
• a

Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen

https://docs.google.com/presentation/d/1cWFgEG_F65fqaMBjU-NRfpBXSIxEMpiOx7CaCX8QXdA/edit?usp=sharing


Maavertailu, mitä eri yhteiskunnat painottavat osana opetusta? 
https://www.oecd.org/en/data/datasets/pisa-2000-database.html

Temuri, Kanada
Maria, Tanska, Ruotsi

Jenna, Japani, Etelä-Korea

Korea ohitti suomen PISA-tuloksissa ensi kertaa 2000-luvun alussa, mutta jäi suomen taakse vuoden 2015 vertailussa (Niemi, 2023) ja on jälleen ohittanut suomen (onko siellä pärjätty paremmin vai onko meillä mennyt huonommin).

Tieteessä ja matematiikassa pistemäärässä pientä laskua vuodesta 2022, lukemisessa pudotusta on tapahtunut jopa 14 (OECD, 2026). 

Laskusta syytetään riippuvuutta älypuhelimiin ja digitaalisen sisällön levinneisyyttä siitä, että oppilaat eivät kyseenalaista sitä, mitä lukevat ja hyväksyvät puolueellisen tekstin. Ratkaisuna on, että oppilaille pitää opettaa digilukutaitoa ja opetussuunitelmaan liittyvää lukemisen opetusta vahvistetaan (Lee, 2026). Suomessa opetetaan jo digilukutaitoa ala-asteella (OPH, 2026).

Koreassa on kohtalaisen tasapuolinen oppimisympäristö, koska vanhempien ekonominen status tai koulutustaso ei vaikuta yhtä paljon verrattuna muihin maihin (Lee, 2026). 

Opetusministeriön budjetti on kuusinkertaisunut vuodesta 1990 (Asiasociety, 2026) joka osoittaa, että koulutukseen on panostettu jo ennen PISA-kyselyitä.

Asiasociety (2026) "South Korean Education Reforms" https://asiasociety.org/global-cities-education-network/south-korean-education-reforms
Lee, B. (9.9 2026) "Korea near top but lags behind China and Japan in reading, science and math, OECD study finds" Korea JoongAng Daily
https://www.koreajoongangdaily.com/korea/korea-near-top-but-lags-behind-china-and-japan-in-reading-science-and-math-oecd-study-finds/12866377
Niemi, M. (16.6.2025) "What is behind the PISA test results? Case Finland"
https://sites.tuni.fi/tamk-pub/tamkjournal/what-is-behind-the-pisa-test-results-case-finland-minna-niemi/
OECD (8.9.2026) "PISA 2025 Results (Volume I): Korea"
https://www.oecd.org/en/publications/pisa-2025-results-volume-i-country-notes_2d4ff9ea-en/korea-republic-of_e4448669-en.html
Opetushallitus (2026) Kriittistä digitaalista lukutaitoa opettamaan ja oppimaan https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/kriittista-digitaalista-lukutaitoa-opettamaan-ja-oppimaan

Japanilla oli eniten pisteitä vuonna 2000, Suomi oli kolmas. Suomi oli ensimmäinen vuosina 2003 ja 2006, ja edelleen Japanin edellä 2008, mutta Japani ohitti vuonna 2012 ollessaan viides, suomen ollessa seitsemännellä sijalla, yli 10:n pisteen erolla. Ero on siitä lähtien vain kasvanut (Educationbycountry, 2026).

Koreaan verrattuna viimeisimmissä tuloksissa on tapahtunut kaikissa aineissa noin 10 pistettä, lukemisessa 13, matematiikassa 9 ja tieteissä 11. (OECD, 2026).

Sijan laskusta syytettiin keskittymiskyvyn heikkenemistä johtuen generatiivisen tekoälyn ja sosiaalisen median leviämisestä. Japanilaisissa koululuokissa digityökaluja käytetään muiden vertailumaiden keskiarvoa vähemmän (The Japan News, 2026).

Japanilaisissa koululuokissa oppilaat siivoavat itse luokkahuoneensa, ja siitä puhutaan opetussuunnitelman ohjeissa (JNTO, 2025). Se kehittää monia arjen taitoja ja sillä osoitetaan arvostusta koulua kohtaan. Voisiko tämä käytäntö toimia Suomessa?

Educationbycountry (13.9.2026) "PISA Rankings by Country (2000–2026 Full Analysis)" https://educationbycountry.org/pisa-rankings-by-country/
Japan National Tourism Organization (5.11.2025) "Cleaning Time at Japanese Schools"
https://education.jnto.go.jp/en/school-in-japan/school-life-in-japan/cleaning-time-at-japanese-schools/
The Japan News (9.9.2026) "Japan Tops OECD in Reading, Science and Math, But Average Reading Score Declines on PISA Assessment Test" Yomiuri Shimbun
https://japannews.yomiuri.co.jp/society/general-news/20260909-347901/
OECD (8.9.2026) "PISA 2025 Results (Volume I): Japan"
https://www.oecd.org/en/publications/pisa-2025-results-volume-i-country-notes_2d4ff9ea-en/japan_cf203dac-en.html

Oliver, Viro
Tarkastellaan Viron yhteiskunnallisia päätöksiä koulujen suhteen

-Virossa selkeämpi opetussuunnitelma, opettajilla selkeät sisällöt eikä tulkinnanvaraa. Lehden tulkinnassa liiallinen OPS tappaa luovuuden. Omasta mielestäni suppeampi pakollinen OPS jättäisi vielä enemmän varaa luovuuteen oppituntien sisältöjen tekemisessä. Toisaalta rajauksessa jäisi mielestäni pakosta pois joitain aihekokonaisuuksia tai kokonaisuudet olisivat niin laajoja, että jotkut sisällöt olisivat opettajista riippuvaisia. Toisaalta taitopohjaisessa OPS:ssa tämä voisi olla hyväkin muutos.
https://www.verkkouutiset.fi/a/professori-tassa-viron-opetussuunnitelma-on-suomea-parempi/#7c7023e8

-Kuri on tarkempaa Viron kouluissa lähteiden mukaan, mutta toisaalta kyseessä ilmeisesti on myös kulttuurillinen pohja koulussa käyntiin. Omasta historian opiskelijan näkökulmasta mielenkiintoista on, että Suomen PISA tulokset olivat korkeampia selkeämmän kurin aikana kouluissa. Itse pohdin, onko Suomen opiskelijoiden toimijuus edellä kuitenkin hieman vähemmän tuottelias ratkaisu, kuin opettajajohtoinen kurissa pitäminen. Samalla pitäisikö Suomessa lähteä jo myös esiopetuksesta alkaen mennä kuitenkin opettajajohtoisesti, koska tällä on saatu varmoja tuloksia oppimisessa. Vertailu toki vaikeaa, koska sisällöistä taitoihin siirtyminen ei välttämättä korreloidu tutkivasta oppimisesta opettajajohtoiseen. 
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/335e8b85-0b7f-4352-a7ac-c4e00eafedd2
https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/uusi-selvitys-suomen-ja-viron-koulumenestyksen-eroista

Samalla esimerkiksi tässä lähteessä viitataan siihen, että itseohjautuvuus voi olla monelle lapselle vaativaa. Omasta mielestäni tämän vuoksi, jos itseohjautuvuutta painotetaan, pitäisi mittarina olla iän sijaan henkinen kypsyys, joka ei välttämättä korreloi iän kanssa. Tämän mittaamiseen ei ole itsellä ratkaisua. 

Muita lähteitä: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012257920.html

• a
• a

Pedagoginen osaaminen monialaiset projekti-ideat

Keksitään ilmiölähtöisen oppimisen kautta monea oppiainetta koskettava kokonaisuus 
Männistö, P., Rautiainen, M., Vanhanen-Nuutinen, L., ym. (2017). Hyvän lähteillä: Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetustyössä. [Jyväskylä]: Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55851/9789513971113.pdf
https://moniviestin.jyu.fi/fi/ohjelmat/pomm1002-johdanto-monialaisiin-opintoihin-2026/luento-5-2.2026



-luokka-aste perusopetuksen yläaste
-tarkastellaan demokratiaa, ihmisoikeuksia esimerkiksi tekoälyn kautta
-Oppiaineet äidinkieli, matematiikka, yhteiskuntaoppi, liikunta, terveystieto,
-Liikuntarata, pieni liikunnallinen suorite työpajojen välissä
-Työpajoilla pareittain väittely ja argumentointi pelkästään kysymysten kautta tulevien omien ajatusten kautta, toiselle puolesta ja toiselle vastaan (demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava keskustelu), pari tekee keskinäisesti päätöksen kumpaa puolta lähtevät ajamaan ja muut parit n. 10 henkilöä per ryhmä 5 paria muodostavat uuden keskustelun ja lopulta äänestyksen demokratia-malli. s.48-49 Männistö P 

-kysymyksiä esim. 
Onko tekoälyn tuottamalla tekstillä ihmisoikeudet ja vertaillaan tekoälyn ja ihmisen tuottamaa tekstiä äidinkielen keinoin? 
Pitääkö tekoälylle antaa valtaa?
Annetaan erilaisia tilastoja tulkittavaksi matematiikan kautta
Lasketaan esimerkiksi sähkönkulutusta ja verrataan ympäristön tarpeisiin.
Monialainen kokonaisuus demokratian taitojen ja lähteiden ymmärryksen kautta
Kriittinen ajattelu korostuu myös 


Luokka-aste: Perusopetus, 5–6
Oppiaineet: Kuvataide, historia, ympäristöoppi, biologia ja maantieto
Oppimistavoitteet: Oppilaat ymmärtävät, kuinka ympäristö on muuttunut ihmisten toimesta, ja mitkä syyt siihen ovat johtaneet. Oppilaat osaavat arvioida ovatko tietyt muutokset hyviä vai pahoja luonnolle, eläimille, ihmisille.
Ympäristöopissa puhutaan siitä, kuinka tuotetaan energiaa, jolloin esim. tuulivoimaloiden rakentamisen syyt tulevat tutuksi. Biologiassa ja maantiedossa käsitellään eri alueiden (metsä, kaupunki) eroja ja koostumusta ja verrataan niitä. Historiassa nähdään, millaista oli ennen. Kuvataiteessa ideoidaan itse, miltä jokin alue tulevaisuudessa näyttää. Tässä tulee esille kulttuurinen moninaisuus (Opetushallitus).

-Katsotaan jotain sellaista (opettajan valitsemaa) paikkaa, jossa Google Mapsilla on dataa eri vuosilta, ja joissa on tapahtunut näkyvä muutos, esim. purettu tai rakennettu uutta rakennusta, muutettu tietä yms. Oppilaat voivat liikkua alueella tableteilla pienissä ryhmissä ja löytää mielenkiintoisia asioita.
-Keskustellaan jostain alueesta, jossa on lähiaikoina tapahtunut muutos (esim. Voionmaankadulla koulun pihassa tai Laajiksen edessä). Onko se vaikuttanut oppilaiden arkeen? Kuinka?
-Verrataan valokuvia tai vanhaa maalausta ym. nykyhetkeen. Mikä on muuttunut ja miksi? Kehen tai mihin se on vaikuttanut? (Puita kaadettu, missä oravat asuvat? Kallis kerrostalo rakennettu, keitä siellä voisi asua (hypoteettisesti, ei kirjaimellisesti)?)
-Oppilas valitsee jonkin opettajan tarjoaman kuvasarja vaihtoehdon, jossa näkyy menneisyys ja nykyisyys, ja piirtävät itse, miltä haluaisivat sen tulevaisuudessa näyttävän. Miksi?

Arki laajenee globaalille tasolle (Opetushallinto) jos tarkastellaan paikkoja muualla, kuin suomessa. Pitää ottaa luokka huomioon siinä, mitä heille voi näyttää (ei esim. alue ennen ja jälkeen sodan). 
Ei arvoteta tai stressata liikaa, mutta pohditaan, miksi ihminen saa kaataa metsää tai muokata rantaviivaa. Saako? Onko sillä väliä, että se vaikuttaa eläimiin, tai voi olla haitallista tuleville sukupolville? Mitä oppilas voi itse tehdä? Käsitellään pintapuolisesti eri ihmisryhmien tilanteita (“miksi saa sellaisen kuvan, että rikkaat saa rakentaa hienon talon minne vaan”, “nämä ryhmät ovat muuttaneet pois, koska eivät voi asua siellä enää, koska…”). Tässä tulee esille ihmisoikeuksia (Männistö). 

Männistö, P., Rautiainen, M., Vanhanen-Nuutinen, L., ym. (2017). Hyvän lähteillä: Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetustyössä. [Jyväskylä]: Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55851/9789513971113.pdf

Opetushallitus (2026) Ilmiömäinen ilmiömäistä ilmiömäisesti
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ilmiomainen-ilmiomaista-ilmiomaisesti



Hyvinvointia vahvistava osaaminen

• a
• a
• a

Esteettinen osaaminen

• a
• a
• a