Tehtäviä kpl 1
1. Perustutkimusta vai soveltavaa (kliinistä tutkimusta):
a. Ylimääräinen rasvakudos on riskitekijä luustolle - onko D-vitamiiinista apua?
b. Laajakirjoiset viruslääkkeet hantavirusinfektion hoitoon?
c. Antibioottien ja ympäristövaurioiden aiheuttamien kiillevaurioiden molekulaariset mekanismit
d. Kotona otettava näyte kohdunkaulasyöpää ehkäisevässä seulonnassa
e. Varhaiseen riippuvuuteen altistavien geenitekijöiden tunnistaminen ihmisen ja hänen parhaiden ystäviensä avulla
f. Kielellisen toiminnan järjestyminen ihmisaivoissa
2. Käyttäisitkö seuraavissa tutkimuksissa laadullista vai määrällistä tutkimusotetta? (Muista, että oikeassa tutkimuksessa voidaan käyttää molempia eli triangulaatiota!)
- Minkälainen on uskonnon merkitys ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille?
- Mitä muut sisarukset merkitsevät kaksosille?
- Vaikuttavatko ruoka-aineallergiat lasten ravitsemustilaan?
- Miten televisiomainokset kuvaavat vanhuksia?
- Tehoaako uusi lääke paremmin kuin lumelääke?
- Tyytyväisyyskysely Helsingin hammashuollossa.
3. Tehtävänäsi on tutkia diabetesta monitieteisesti. Muotoile mahdollisia tutkimuskysymyksiä liittyen seuraaviin titeenaloihin:
lääketiede, biologia, maantiede, psykologia, taloustiede. Käyttäisitkö laadullista vai määrällistä tutkimusotetta tutkimuskysymyksesi ratkaisemiseen?
4. YO K2015, t.9 ja S2017, t.8.
5. Mikä on tutkimusasetelma seuraavissa:
a. Kouluterveyskysely, joka täytetään kaikissa Suomen oppilaitoksissa joka toinen vuosi (5. luokkalaiset, 8. luokkalaiset, toisen asteen toisen vuoden opiskelijat)
b. Halutaan selvittää tupakoitsijoiden riski poskiontelotulehdukseen. Tutkimukseen otetaan tietty määrä tupakoitsijoita ja tietty määrä tupakoimattomia.
c. Seurataan vuonna 1966 syntyneitä pohjois-suomalaisia ihmisiä tutkimalla heitä noin 10 vuoden välein koko elämän ajan.
d. Kehitetään rokotetta. Jaetaan tutkittavat satunnaisesti kahteen joukkoon, joista toinen saa rokotetta ja toinen lume-rokotetta.
e. Pyritään parantamaan käsihygieniaa kouluissa. Asetetaan vessaan videokamera, jonka avulla tarkkaillaan kuinka moni pesee kätensä vessassa käynnin jälkeen. Pidetään luento käsihygienian merkityksestä. Toistetaan mittaus ja katsotaan onko luennolla ollut vaikutusta.
6. Lue artikkeli ja vastaa kysymyksiin.
Kaupunkielämä muuttaa sosiaaliseen stressiin liittyviä vasteita
http://www.duodecimlehti.fi/duo99717
- Kuka on artikkelin julkaisija? Onko lähde luotettava?
- Milloin se on julkaistu? Onko tieto ajankohtaista
- Kuka on artikkelin tekijä? Löydätkö hänestä googlaamalla tietoa?
- Artikkelissa viitataan kahteen tutkimukseen. Mikä on ensimmäisen päätulos ja missä se on julkaistu (ihmistutkimus).
- Mikä on toisen tutkimuksen päätulos ja missä se on julkaistu (hiiritutkimus)?
- Mitä mahdollisia sekoittavia seikkoja ihmistutkimuksessa oli pyritty poissulkemaan?
- Mikä ero ihmistutkimuksessa ja hiiritutkimuksessa on? Kumpaa voi kutsua kokeelliseksi tutkimukseksi?
- Ovatko tutkimukset empiirisiä vai teoreettisia?
- Ovatko ne laadullisia vai määrällisiä?
- Saisiko triangulaatiolla jotain lisäarvoa tutkimusaiheelle?
- Artikkelissa vihjataan, että tällä voisi olla arvoa soveltavalle tutkimukselle. Millaiselle?
- Vapaa-ajan liikunnan vaikutus painonhallintaan
- Yöunen pituuden vaikutus tyypin 2 diabetekseen
- Työstressin vaikutus kohonneeseen verenpaineeseen
8. a. Opiskelet 600 opiskelijan suuruisessa lukiossa, jossa halutaan tietoa opiskelijoiden nukkumistottumuksista. Laadi tutkimussuunnitelma. Käytä apunasi peda.netin ohjeistusta tutkimussuunnitelmaan (kpl 1). Myös kirjan s. 26 - 27 apuja!
b. Suunnittele kokeellinen tutkimusasetelma, jossa tutkitaan, miten huonosti tai liian vähän nukkuvien ihmisten nukkumista voitaisiin parantaa. Pohdi suunnitelmasi vahvuuksia ja heikkouksia.
9. Mikä on tutkimusasetelma seuraavissa:
a. Kouluterveyskysely, joka täytetään kaikissa Suomen oppilaitoksissa joka toinen vuosi (5. luokkalaiset, 8. luokkalaiset, toisen asteen toisen vuoden opiskelijat)
b. Halutaan selvittää tupakoitsijoiden riski poskiontelotulehdukseen. Tutkimukseen otetaan tietty määrä tupakoitsijoita ja tietty määrä tupakoimattomia ja selvitetään kuinka monta kertaa he tutkimusaikana sairastavat poskiontelontulehdusta.
c. Seurataan vuonna 1966 syntyneitä pohjois-suomalaisia ihmisiä tutkimalla heitä noin 10 vuoden välein koko elämän ajan.
d. Kehitetään rokotetta. Jaetaan tutkittavat satunnaisesti kahteen joukkoon, joista toinen saa rokotetta ja toinen lume-rokotetta.
e. Pyritään parantamaan käsihygieniaa kouluissa. Asetetaan vessaan videokamera, jonka avulla tarkkaillaan kuinka moni pesee kätensä vessassa käynnin jälkeen. Pidetään luento käsihygienian merkityksestä. Toistetaan mittaus ja katsotaan onko luennolla ollut vaikutusta.
10. Analysoi oheisen tutkimuksen luotettavuutta.
Tutkimustiivistelmä
Draamamenetelmiä käytetään yleisesti lasten terveyden edistämisen ohjelmissa. Kuitenkin näytöt menetelmien vaikuttavuudesta ovat vähäiset. Tässä artikkelissa kuvataan koulussa toteutetun draamaohjelman vaikutuksia 4.–5.-luokkalaisten (keski-ikä 10,4 vuotta) sosiaalisiin suhteisiin ja koulukiusaamiskokemuksiin.
Oppilaat (n = 190) valittiin kahdesta samankaltaisesta yhtenäiskoulusta, joista toisessa draamaohjelma toteutettiin (ohjelmakoulu). Toinen kouluista oli vertailukoulu. Kummastakin koulusta tutkimukseen osallistuivat kaikki neljännet ja viidennet luokat.
Draamaohjelma toteutettiin lukuvuonna 2007–2008. Ohjelma sisälsi suurimmaksi osaksi luokkahuonedraamatilanteita, joita opettajat ja kouluterveydenhoitaja ohjasivat. Lisäksi oppilaille oli kotiharjoituksia.
Tutkimuksessa oli myös vanhempainiltoja. Aineisto kerättiin syksyllä ennen draamaohjelman alkua ja kevätlukukauden lopulla ohjelman toteuttamisen jälkeen kyselylomakkeilla (n = 134), johon oppilaat vastasivat. Vastausosuus oli 71 %. Korvauksena tutkimukseen osallistumisesta oppilaat ja vanhemmat saivat elokuvalipun tai seitsemän euron lahjakortin kirjakauppaan.
Tutkimuksen tulosten mukaan sosiaaliset suhteet paranivat ja kiusatuksi tulemisen kokemukset vähenivät ohjelmakoulussa draamamenetelmiä hyödyntävään opetukseen osallistuneiden ryhmässä.
Lähde: Joronen K, Konu A, Rankin S & Åstedt-Kurki P. (2013). Draamaohjelman vaikutus oppilaiden sosiaalisiin suhteisiin ja kiusaamiskokemuksiin alakoulussa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 50, 139–149.
11. Terveystiedon luotettavuus
Terveyteen liittyvä huuhaa leviää netissä. Tarkastele seuraavia artikkeleita, joissa on otettu kriittisesti kantaa epäilyttävään terveysviestintään.
https://www.vastalaake.fi/vl_artikkelit/ovatko-pandemrix-rokotteen-haitat-sen-hyotyja-suuremmat/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/27/hoitokeinona-markkinoitu-hopeavesi-vaarallista-suun-kautta-nautittuna-annetaan
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/26/valheenpaljastaja-miksi-salaliittoteoreetikot-liittavat-yhteen-5g-verkon-ja
a. Tee jokaisesta artikkelista lyhyt yhteenveto (noin 10 - 20 lausetta): mistä on kyse?
b. Mikä aiheista vetoaa sinuun eniten ja miksi? Mitä sinun olisi helppo uskoa? Olisiko esimerkiksi helppoa uskoa, että rokotteissa on haittavaikutuksia tai lääketeollisuuden ulkopuoliset valmisteet tuntuvat turvallisemmilta käyttää jne.?
c. Jos ylläolevat artikkelit eivät vaikuta uskottavilta tai tuntuu, että niissä olisi jotain epäilyksen sijaa, löydätkö luotettavaa, päinvastaista tietoa, jolle perustat epäilyksesi.
12. Onko seuraavissa otoksen valintatavoissa ongelmia? Mitä?
- Tutkimuksen perusjoukko on muhoslaiset. Tutkimus suoritetaan seisomalla Valtakadulla ja valitsemalla joka kymmenes vastaantulija kolmen tunnin ajan.
- Laitetaan terveystiedon opettajien facebook-ryhmään ilmoitus, että etsitään haastateltavia tutkimukseen, joka käsittelee terveystiedon opettamisen kehittämistä.
- Perusjoukko on suomalaiset. Kyselytutkimukseen arvotaan 10 suomalaista.
- Alkoholiliikkeen asiakastutkimus suoritetaan ma-pe lounasaikaan.
- Oppimista käsittelevä tutkimus suoritetaan arvotuissa suomalaisissa kouluissa. Rehtori valitsee tutkittavan luokan.
- Pullotuskoneessa on 10 suutinta ja kone pullottaa 10 pulloa kerralla. Laaduntarkkailussa tarkastetaan joka kymmenes.