Moduulit 1,2 ja 4

Moduulista 4 tehtävä 3

 

Tehtävä 3. Interventiotyöskentely (tuottamistaitojen pedagogiikka)  

Syvennä tietämystäsi teksti-interventiosta lukemalla alla oleva artikkeli. Suunnittele lukemaasi hyödyntäen tietylle luokka-asteelle sopiva teksti-interventio (tavoitteet, toiminta+sisällöt, arviointi). Intervention kohteena voi olla lasten maailmaan kuuluva autenttinen teksti. Perustele tekemäsi pedagogiset ratkaisut. 

 

Interventioharjoitus 4. luokkalaisille. 

Interventioharjoituksen tehtävänä on paitsi harjoittaa lukemista ja kirjoittamista, työstää omaa suhdettaan ja ymmärrystään tekstien osalta. Teksti-interventio on monipuolinen tapa käsitellä tekstiä ja siinä voi esimerkiksi eritellä, vertailla ja arvioida tekstiä eri näkökulmasta. 

Aktiivinen vuorovaikutus tekstin kanssa: pohjatekstin huolellinen lukeminen, sisältöjen analysointi ja kielen yksityiskohtainen kirjoittaminen omien valintojen pohjalta. 

Tämä tehtävä on suunniteltu opsin pohjalta seuraavia tavoitteita ja sisältöjä hyödyntäen: T2 omien kielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutus, T3 luovuuden käyttö ja itsensä monipuolinen ilmaisu, T10 ajatusten kielentäminen ja erilaisten tekstien kirjoittaminen, T13 kielitietoisuuden vahvistaminen, kielen ja sen eri varianttien tutkiminen ja tarkkaileminen. Sisältöalueista keskitytään S2 ja S3 tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen. 
Oppilaat ovat lukeneet kyseisen tekstin viime tunnilla läpi ja keskustelleet siitä apukysymyksien kautta, joten voidaan olettaa, että teksti on jokseenkin tuttu oppilaille. Oppilaat ovat saaneet keksiä myös itse kysymyksiä tekstistä sitä läpi käytäessä, jotta ymmärtävät tekstiä paremmin ja tarkemmin.

Oppilaat saavat kaikki saman tekstin (teksti 2 osassa liitteenä), mutta saavat tehdä siitä haluamansa intervention. Opettajana minulla on antaa 4 vaihtoehtoa tai viimeisenä vaihtoehtona oppilas saa keksiä sen itse ja hyväksyttää idean opettajalla. Osa tehtävistä on hieman lyhyempiä ja osa pitempiä, joten jos aikaa jää, voi tehdä toisen intervention. 

  1. Tee teksti, jossa kerrotaan todenmukainen kuvaus siitä, missä opettaja on. Eli kirjoita opettajan näkökulmasta ja käytä minäkertojaa. (Esimerkki. Olen tällä hetkellä opettajanhuoneessa...”) Kirjoita vähintään 6 virkkeellä.  
  2. Tee uutinen siitä, että opettaja on kadonnut. Sisällytä siihen haastattelu, jossa olet haastatellut luokkatovereitasi (Hanna, Pate, Pukari, Tuukka, Tiina) 
  3. Kirjoita sama tarina, mutta lyhyempänä versiona (5 tärkeintä kohtaa). Äänitä lopullinen versio ainakin 2 eri tyylillä (esim. kuin puhuisit slangilla tai uutislähetyksessä). 
  4. Kirjoita rap-lyriikka/runo opettajan katoamisesta. Tee siihen vähintään 6 virkettä. (voi tehdä pareittain esim. Hyödyntämällä aikakausilehtiä; leikkaa ja liimaa).
  5. Oma ehdotuksesi. 

 

Mielestäni on tärkeää, että pyrittäisiin jokaisen työn arvostamiseen. Jotkut tuotokset voidaan tuoda ilmi nimettöminä, mutta tavoitteena pidän sitä, että jokainen voisi tuoda rohkeasti oman teoksensa esille omalla nimellä varustettuna. Mielestäni näistä teksti-interventioista voitaisiin tehdä pienimuotoinen näyttely esimerkiksi omaan luokkaan, jossa kierrettäisiin toisten töitä läpi ja voitaisiin pohtia seuraavia kysymyksiä esimerkiksi töiden lomassa olevien QR-koodien avulla läpi: Mihin interventio kohdistui? Millä tavalla interventio eroaa pohjatekstistä? Mitä sinulle tulee mieleen interventiotekstistä? (missä, milloin, miksi, kenelle?). Lopuksi voitaisiin kokoontua vielä yhteisesti koko luokan kanssa näiden töiden ääreen ja mahdollisesti vertailla samankaltaisia interventioita tai tehdä eroja näkyviksi tekstien välillä. Opettajana havainnoin oppilaan toimintaa intervention parissa, mahdollista ponnistelua ja ohjeiden noudattamista peilaten niitä opetussuunnitelman tavoitteisiin. 

Liitteet:

Ella ja kaverit 2
Ella ja kaverit

Moduulista 2 tehtävä 2

Tehtävä 2. Lukemisen merkitys 

Ytimessä – kirja kaiken oppimisen keskiöön -hankkeessa (https://ytimessa-kirja.webnode.fi/ ) selvitettiin oppilaiden käsityksiä lukemisen merkityksestä. Oppilaat vastasivat kyselyyn, joissa oli valmiita perusteluja lukemisen hyödyistä. Listasta piti valita omaa käsitystä vastaavat perustelut. Kyselyyn vastasi noin 80 neljäsluokkalaista ja reilut 80 yläkoululaista. Ks. piirakkakuviot neljäsluokkalaisten ja yläkoulun aineistoista. 

 

 Tarkastele yllä mainittuja kuvioita ja pohdi oppilaiden näkemyksiä lukemisen merkityksestä oheisiin lähteisiin nojaten:  

  1. Miksi lukeminen on tärkeää alakoulun ja yläkoulun oppilaiden mielestä?  

Alakoulun oppilaiden mielestä lukeminen on tärkeää, koska se kehittää lukutaitoa (34%) ja oppii uusia asioita (23%). Muita hyötyjä lukemisesta oli myös aivoille, mielikuvitukselle ja keskittymiselle. Melkein joka kymmenes lukee sen takia, koska lukeminen on hauskaa tai kivaa. 

Nämä samat teemat nousivat myös esiin kirjallisuudessa. Merisuo-Storm & Soininen (2015) toivat ilmi sanavaraston kasvamisen ja sanojen merkitysten tajuamisen kontekstin avulla.  

Yläkouluun tultaessa sanavaraston kasvattaminen on suurimmassa roolissa (28%). Muita tärkeitä syitä lukemiselle on tiedon saaminen (14%) ja lukutaidon kehitys (10%) ja hyödyt tulevaisuuden työelämässä ja aivoihin liittyvät hyödyt.  

Tiedon hankkiminen ja faktoihin tutustuminen syinä lukemiselle tulevat ilmi esimerkiksi Kauppisen ja Aerilan (2019) artikkelissa. 

 

 2. Miten neljäsluokkalaisten ja yläkoululaisten näkemykset eroavat toisistaan?

4.luokkalaiset pitivät tärkeimpänä lukutaidon kehitystä, mutta yläkoulussa tärkeimpänä koettiin sanavaraston kasvaminen. Nämä liittyvät toisiinsa, mutta koska lukemisen, kirjoittamisen ja kaikenlaisen ilmaisun taidot kehittyvät koko ajan (Kauppinen & Aerila, 2019). Tämä on järkeenkäypää, koska lukutaito kuitenkin pitää sisällään sanavaraston kasvun. 

Yläkoulussa tuli ilmi suomen kielen oppimisen merkityksen lukemisessa, mitä ei vielä 4. luokalla ollut ollenkaan. Jos tässä tarkoitetaan S2-oppilaita, niin riippuen toki oppilaista, mutta lukeminen voi vielä neljännellä luokalla olla aika alkeellista. Suomen kielen oppiminen tulee ajankohtaisemmaksi sitten, kun lukeminen on sujuvampaa ja lukemaansa alkaa ymmärtämään paremmin. Sitten voi ymmärtää esimerkiksi vaikeampia lauserakenteita tai merkityksiä paremmin.  

Yläkoulussa ilmi tuli myös empatiakyvyn parantuminen, joka tulee ilmi myös useammassa kirjallisuudessa. Muun muassa Kauppinen & Aerila (2019) tuovat ilmi fiktiivisen kirjallisuuden merkityksen yksilön kehittymiseen – niin tunne-elämään kuin eettiseen ja esteettiseen kasvuunkin.  

Lukemista pidettiin tärkeänä sen hauskuuden/kivuuden takia vain vähän. Tämä on mielestäni hieman ristiriidassa sen kanssa, että PISA-tutkimuksen mukaan 41% piti lukemista harrastuksena, joten voisi olettaa että “hauskaa/kivaa”-osio olisi suurempi. Uskon kuitenkin, että oppiminenkin ja mielikuvituksen kehittäminen ovat myös oivallisia syitä pitää lukemista harrastuksena. 

 

 

3. Keiden tai minkä tahojen ääni lukemisen tärkeydestä oppilaiden vastausten taustalla kaikuu (ks. artikkelia lukemiseen liittyvästä hyötypuheesta Kauppinen & Aerila 2019)? 

Oppilaiden taustalla vaikuttavat opettajat ja vanhemmat. Opettajat pyrkivät tuomaan esille lukemisen hyötyjä, kuten keskittymisen, mielikuvituksen, muistin ja ylipäätään hyödyt aivoille. Nämä kaikki tulevat pienillä prosenteilla ilmi diagrammeista.  

Ilmi tulee kuitenkin myös se, että 4. luokalla 11% oppilaista kokee, että lukemisesta ei ole hyötyä. Yläkoulussa luku on kasvanut 14 prosenttiin. Nämä kielteiset asenteet voivat syntyä sen takia, että lukeminen olisi hankalaa tai sen takia, että kotona ei lueta. Kotona lukemisen tärkeys korostuu jo varhaiskasvatuksessa. Lukeva vanhempi tai muu läheinen on innostaja lukuharrastukselle tai ylipäätään lukemaan oppimiselle. Parhaimmassa tapauksessa opettajat voivat tukea myös vanhempia kirjallisuuskasvattajina, niin varhaiskasvatuksessa kuin peruskoulussakin. (Kauppinen & Aerila, 2019.)  

Isossa roolissa (23% ja 14%) on myös tiedon saaminen ja oppiminen, joka voi tulla puhtaasti oppilaan omasta mielenkiinnosta. Syitä lukemiselle ja lukijatyyppejä jaoteltiin eri kategorioihin Yle Uutisten artikkelissa “Oletko suorittaja, samaistuja vai keskeyttäjä? Kun tunnistat lukijatyyppisi, voit unohtaa hutilainaukset ja löydät sinulle sopivat kirjat”, joka on julkaistu 8.2.2019 verkossa. Oppilaistakin löytyy eri syistä lukevia ja eri asioista kiinnostuneita lukijoita, joten oppilaantuntemus on tämänkin takia tärkeää. 

 

 

  1. Pohdi, miten voit opettajana kannustaa monentyyppisiä lukijoita kirjojen pariin ja saada oppilaiden lukemiseen omakohtaista merkityksellisyyttä

Opettajalla on oltava ammattitaitoa kirjallisuuden parissa. (Kauppinen & Aerila, 2019).  

Luokanopettajat tuntevat lastenkirjallisuutta ja tästä on hyötyä oppilaille, kun etsivät luettavaa. Oppilaan kiinnostuksen pitäisi olla keskeinen tekijä, kun valitaan oppilaille lukemista (Merisuo-Storm, 2006). Paras tulos saadaan, kun mennään oppilaan kiinnostus edellä, opettajan ammattitaitoa hyödyntäen. Tällöin tästä tilanteesta hyötyy niin oppilas kuin opettajakin. 
Mielestäni opettajan täytyy tuoda esiin lukemisen hyviä puolia ja luotava kirjalle myönteinen ilmapiiri ja innostus lukemiseen (Kauppinen & Aerila, 2019). Oppilaille on tuotava ilmi lukemisen hyödyt niin vapaa-ajalle kuin ylipäätään elämässä suoriutumiseen ja lukemisen mahdollisuuksiin. Kirjoja tai lukemisstrategioita valitessa opettajan on hyvä pitää mielessä muun muassa seuraavat hyödyt: merkityksien tajuaminen, sanavaraston kasvu, empatiakyky ja pitkäjänteisyys (Merisuo-Storm & Soininen, 2015).  
 

Lähteet:  

Kauppinen, M. & Aerila, J.-A. 2019. Luokanopettajat kirjallisuuskasvattajina. Teoksessa M. Murto (toim.) Kiinni fiktioon: kirjallisuuden tutkimuksesta ja opetuksesta. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto, 11–30. 

Merisuo-Storm, T. (2006). Girls and Boys Like to Read and Write Different Texts. Scandinavian Journal Of Educational Research, 50(2), 111–125. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00313830600576039 aukeaa yliopiston verkossa tai vpn-yhteydellä 

Merisuo-Storm, T. & Soininen, M. (2015). Alkuopetusikäisten oppilaiden itsetunnon, lukemisen taitojen ja lukemisasenteiden väliset yhteydet. Kielikukko 1–2, 30–34. Saatavilla: https://finrainfo.fi/wp-content/uploads/2020/02/Kielikukko_2015-1-2_nettiversio.pdf 

Oletko suorittaja, samaistuja vai keskeyttäjä? https://yle.fi/uutiset/3-10637769  

 

Moduulista 1 tehtävä 3

 

Tehtävä 3. Merkitys, muoto ja käyttö - kielen rakenteiden erottamaton kolmikko 

Listaa 10 erityyppistä adjektiivia ja tutki niitä alla olevien kysymysten avulla. Lue tehtävän taustaksi Käyttökieliopista sivut 55 - 61. Mitä huomaat?  
 

Merkitys 

  • Mitä merkityksiä rakenteella ilmaistaan? 
  • Millä muilla kielen keinoilla ilmaistaan samoja merkityksiä? 

Muoto 

  • Millainen muoto rakenteella on? 
  • Miten muoto muuttuu esim. sanoja taivutettaessa? 
  • Mistä rakenteen tunnistaa? 
  • Miten sitä nimetään? 

Käyttö (miten rakennetta käytetään) 

  • Millaisissa tilanteissa ja teksteissä? 
  • Millaisissa lauseissa? 
  • Millaisten sanojen ja muiden rakenteiden kanssa 
  • Missä tehtävissä se on lauseessa? 
  • Missä sitä ei käytetä? 
  • Kuka sitä käyttää/ei käytä? 


Alho, I. & Kauppinen, A. 2008. Käyttökielioppi. Helsinki: SKS. 
 

Iso 

  • Merkitys 
    • Ilmaistaan asian tai kappaleen kokoa niin itsekseen kuin verrattuna johonkin muuhun. Synonyymejä eli samaa tarkoittavia sanoja voi olla esimerkiksi laaja, suuri, massiivinen, valtava, kookas. Näillä jokaisella on kuitenkin omat käyttöyhteytensä, joihin ne sopivat.  
  • käyttö 
    • sanan “iso” ja sen perään tulee erilaisia liitteitä.  
    • Vaikka sanana iso ei ole absoluuttinen adjektiivi, sitä voidaan käyttää absoluuttisena parina “pieni”-sanan kanssa. Ei kuitenkaan voida sanoa kuinka paljon isompi tai pienempi toinen on toista. Selvät erot nähdään kuitenkin esim. Pingispallon ja jalkapallon välillä. 


Kaksipyöräinen 

  • Merkitys 
    • Tarkoittaa sitä, että jossain esineessä tai asiassa on kaksi pyörää, esimerkiksi polkupyörässä tai matkalaukussa. Painotetaan pyörien määrää verrattuna muihin esineisiin, joissa on enemmän/vähemmän renkaita.  
  • Käyttö:  
    • absoluuttinen adjektiivi, eli ei voi olla komparatiivia tai superlatiivia, koska merkitsevä asia tässä on se, että on juuri kaksi pyörää. Puheessa voidaan käyttää adjektiivia substantiivin tapaan, viitaten moottoripyörään.  
    • Absoluuttisilla adjektiiveilla ilmaistaan yleensä mitattavia ominaisuuksia. 
    • Ei ole kuitenkaan kovin arkipäiväisessä käytössä, koska harvoin tarvitsee tuoda ilmi jonkun asian kaksipyöräisyyttä. Sama ilmaisu voidaan tuoda ilmi myös virkkeellä esimerkiksi “Polkupyörässä on kaksi pyörää.” 

 

 

Mielenkiintoinen 

  • Merkitys 
    • Tarkoittaa jotakin asiaa, joka herättää kiinnostuksen ihmisessä. Se on yksilöllistä ja mielenkiintoiset asiat eivät ole kaikille samoja.  
  • Käyttö 
    • Suhteellinen eli asteikollinen adjektiivi, koska adjektiivin eri muotoja voidaan vertailla (positiivi, komparatiivi ja superlatiivi) lähinnä ihmisen omien kokemuksien mukaan. Mielenkiinnon suuruus on henkilökohtaista ja jokaisella on omat mielenkiinnon kohteet.  
    • Ei voida vertailla ihmisten välistä mielenkiintoa, vaikkakin voidaan huomata eroja mielenkiinnon suuruudessa jotakin asiaa kohtaan. Mielenkiinto tulee ilmi tekoina, sanoina ja olemuksena, jota ei voida kovin järjestelmällisesti mitata ainakaan arjessa. 

 

Kiltti 

  • Merkitys 
    • Merkitsee jonkin elävän asian luonnetta ja persoonallisuutta. Yleensä puhutaan ihmisistä, mutta voidaan käyttää myös eläimistä. Tarkoittaa hyvätahtoista, lempeää ja muut huomioonottavaa.  
  • Käyttö 
    • Käytetään ihan arkipäiväisissä tilanteissa kertomaan jonkun asian hyvyyttä. Tulee ilmi positiivisissa tilanteissa.  
    • Tulee ilmi etenkin ihmisistä ja eläimistä puhuttaessa, eli jostain millä on luonteenpiirteitä. Esimerkiksi kivestä ei voi sanoa sen olevan kiltti, koska se ei elä. 

+ menin googlettamaan kiltin ja tuloksena tuli hame 

 

 

nauravainen 

  • Merkitys 
    • Tarkoittaa subjektia, joka nauraa paljon. Nauru kuvastaa iloisuutta, positiivisuutta ja se tulee ilmi nauramalla. 
  • Käyttö 
    • Voidaan käyttää, kun kerrotaan jostain henkilöstä, yleensä positiivisessa ilmapiirissä. “Se tyttö oli niin nauravainen.” 
    • (Edeltävästä lauseesta tuli mieleen, että voidaan lyhentää myös sanaksi naurava), koen, että nauravainen sopii paremmin, kun kerrotaan jostain ihmisestä, kenet on joskus tavannut. Naurava on parempi tilanteeseen, jossa nauraminen tapahtuu juuri sillä hetkellä. Kyseessä partisiippimuoto
    • Toisaalta tämä sana voisi olla sekä absoluuttinen sekä suhteellinen. Voi olla, että ihminen nauraa tai ei naura ollenkaan (absoluuttinen) tai nauraa jonkin verran, mutta ei voida sanoa, että kuinka paljon (=jonkin verran, suhteellinen). Joidenkin mielestä hän voi nauraa loputtomasti ja katketakseen, mutta joidenkin näkökulmasta se on vasta alkua.  

 

Sininen 

  • Merkitys 
    • Merkitsee väriä 
  • Käyttö 
    • Sanana aika yleinen ja tulee arkisissa yhteyksissä esiin ja kuka tahansa voi sitä käyttää. Sanaa voidaan käyttää yläkategoriana sinisen sävyisille objekteille ja se voi pitää sisällään esim. Turkoosin ja petroolin.  
    • Käytetään lauseessa merkitsemään objektin väriä ja ei voi käyttää yksikseen. Joissain lauseissa voidaan käyttää esim. “Joo, se sininen.” - esimerkkinä, jos puhutaan jostain tutusta ja juuri tietystä asiasta, tällöin kuitenkin tiedetään objekti, josta puhutaan. 
    • Tässä adjektiivissa hieman sama kuin edellisessä. Joku asia voi olla sininen esimerkiksi verrattuna punaiseen väriin, mutta toisaalta ei voida sanoa kumpi on enemmän sininen, petrooli vai turkoosi.  

 

Pinoutuva 

  • Merkitys 
    • Tarkoittaa jonkun tuotteen/tavaran ominaisuutta. Usein tarkoituksella tehty, syynä voi olla esimerkiksi tilan säästäminen. 
  • Käyttö 
    • Ei ole mielestäni kovin arkipäiväistä puhetta, voi tulla esille esimerkiksi jossain tuolin myynti-ilmoituksessa. Arjessa sanotaan ennemmin, että “pinoutuu hyvin” tai muuten verbillä.  
    • Mielestäni absoluuttinen adjektiivi, koska voidaan kokeilla, pinoutuuko jokin asia vai ei. Pinoutuvuus voi olla tehty ominaisuus, esimerkiksi joitain jakkaroita voi pinota, mutta penkkejä ei. Toisaalta kuitenkin melkein mitä tahansa voi pinota, jolloin se voi olla mielipiteellinen asia, voiko kottikärryjä pinota vai ei. Miellän pinoutuvuuden kuitenkin tehdyksi ominaisuudeksi. 

 

pehmoinen 

  • Merkitys 
    • Liittyy yleensä tuntoaistiin. Materiaaliltaan ja tuntumaltaan miellyttävän tuntuinen.  
  • Käyttö 
    • Arkipäiväinen sana, joka ei tule kuitenkaan paljoa esille. Voidaan tuoda ilmi myös “tuntuu ihanalta” tai muulla tuntemiseen ja miellyttävyyteen liittyvillä sanoilla.  
    • Yleensä absoluuttinen adjektiivi, koska voidaan verrata pehmoista ja karheaa. Ei voida kuitenkaan sanoa, kuinka paljon toinen on toistaan pehmoisempi, joten se on myös kokemuspohjaista ja suhteellista. 

 

Järeä 

  • Merkitys 
    • Tarkoittaa suurta tai ylivoimaista, massasta erottuvaa. 
  • Käyttö 
    • Mielestäni ei ole kovin yleinen sana, mutta käytetään kun halutaan tuoda esille korostaen jonkun asian tai esineen suuruutta ja jykevyyttä.  
    • Tässäkin on omat puolensa, voidaan vertailla järeää ja hentoa, mutta toisaalta sitä ei voida kuitenkaan mitata.  

 

kumulatiivinen 

  • Merkitys 
    • Asia, joka kertyy tai kasaantuu niin, että aiemmasta kertyneestä on hyötyä 
  • Käyttö 
    • Mielestäni aika virallinen sana, jota harvoin käytetään. Yleensä käytetään virallisemmissa tilanteissa ja yhteyksissä. Esimerkiksi liikan pom –kurssilla tullut monesti ilmi, että tieto ja osaaminen on kumulatiivista. Ei käytetä arjessa. 
    • Mielestäni ehkä enemmän kuitenkin absoluuttinen, koska se on selkeää, milloin jokin asia kumuloituu tai ei kumuloidu. 

 

Muodot: (jako ei ole kiveenhakattu, vaan ensimmäisen fiiliksen pohjalta tehty jaottelu)

Sanoja luokiteltu muodon perusteella 

Huomioita 

Kaksipyöräinen 

Mielenkiintoinen 

Pehmoinen 

Kumulatiivinen 

Sininen 

Ovat johdettu pääsanasta ja lopusta –inen. Lähes kaikki ovat sanoja myös ilman inen-päätettä (pl. Kaksipyörä) 

 

Iso 

Kiltti 

Järeä 

(sininen) 

Semanttisia adjektiiveja, eli luonnehtivat asioita. 

Lyhyehköjä sanoja, joista ei voi erottaa alku- tai loppupäätteitä. 

Naurava 

pinoutuva 

Sanat on johdettu verbeistä “nauraa” ja “pinota”, kun jotkin asiat/esineet ovat tällaisia.