OKLV211 esseestä ja kurssista
Koontia opitusta
- vuorovaikutuksesta, omasta, muiden ja ryhmän
- esseen kirjoittaminen ja muita akateemisia tekstejä
- vuorovaikutuksen merkityksen korostus kasvatusalalla!
- vuorovaikutus niin lapsen kuin kollegan kanssa (myös koti)
tykkäsin ryhmätentistä paljon koska oli toimiva ryhmä, ilman sitä olisi ollut karmivaa.
esseen kirjoittaminen oli OK, kunhan siinä pääsi vain alkuun. Oli mielenkiintoista katsoa jotain ilmiötä tieteellisestä näkökulmasta.
demot olivat mielenkiintoisempia kuin luennot, sillä luennot jotkut luennot tuntuivat irrallisilta
Löytty "Tarvitaan vain idea!"
Tutuilta tuntuu:
Tuntuvatpa ajatukset aivoissa syntyessään kuinka kirkkailta ja selkeiltä tahansa, ne muuttuvat paperille kirjoitettaessa sekasotkuksi.
Helpoimmalta vaikuttava tehtävänanto ei ole aina paras ratkaisu, sillä se ei tarjoa kirjoittajalle tarpeeksi ajatuksellista vastusta.
Kohti:
Pitää vain päättää, mistä kannattaa lähteä liikkeelle ja mihin lopettaa, ja väliin jäävä osa muotoutuu sitten miltei itsestään alun ja lopun ehdoilla.
Kertojan yksinvalta ei tarkoita kuitenkaan yksiäänisyyttä vaan sitä, että kerronta pysyy tiiviisti kirjoittajan ohjauksessa.
Sisältöaineksia ei tietystikään lätkitä paperille sattumanvaraisessa järjestyksessä. a
4.11. Esseen kirjoitustehtävä - tunnelmat ja kokemukset
- Parasta oppimiselämäkertani tekstissäni on sen kerronnallisuus ja johdonmukaisuus.
- Vielä kohennettavaa löytyy näkökulmien keksimisessä, jotta tekstistä saisi laajemman ja monipuolisemman. Osittain myös tieteellisen tekstin teko (termien käyttö jne. opitut asiat).
- Haluisin oppia tieteellisen esseen laatimisesta viittausta, teksin ja oman ajatuksen vuoropuhelua ja kaikkea aika yleistä.
- Kirjoittajana olen vaihteleva, riippuen aiheesta. Välillä kirjoitussuoni alkaa sykkimään, jolloin tekstiä tulee. Tällöin vaarana on kuitenkin ollut sivuraiteille joutuminen ja aiheesta poikkeaminen. Koen, että olen hyvä kirjoittamaan - olen ainakin ollut.