Osaamisaluebloggaukset: 
Eettinen osaaminen: 

Opettajana tiedän, että minulle tulee olemaan vaikeita ristiriitatilanteet, joissa joudun toimimaan jotenkin omia arvojani vastaan tai edes pohtimaan, mikä on järkevintä oppilaan edun kannalta. Esimerkiksi tilanteet ja erimielisyyden vanhempien kanssa voi olla haastavia. Mielestäni olisi tärkeää toimia oppilaan etu edellä niin, että olemme me kaikki (lapsi, vanhemmat ja ope) vastaan ongelma. Kasvatus kuuluu kaikille (Tomperi ym., 2005). Opettajan on tarkoitus osaltaan kasvattaa lapsista yhteiskunnan jäseniä ja sivistyneitä kansalaisia. Sivistys tarkoittaa yleisellä tasolla monipuolista tieto-, arvostelu-, toiminta- ja empatiakyvyä (Moilanen, 2021). Eettistä osaamista tarvitsee esimerkiksi yksittäisen oppilaan oppimista ajatellessa: jos tehdään yksilöllistettyä opetussuunnitelmaa(esim. matikassa), mitä jättää suosiolla ulkopuolelle ja mitkä on välttämättömiä tietoja ja taitoja joita tarvitsee myöhemmin. Toisaalta myös esimerkiksi pareihin jakaminen ja ryhmätyöt vaativat osakseen eettistä ajattelua niin, että oppilaat oppisivat tulemaan toimeen toistensa kanssa. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n opettajan arvot ja eettiset periaatteet -lista (2024) koostuu ihmisarvosta, totuudellisuudesta, oikeellisuudesta sekä vastuusta ja vapaudesta, olen ihan samaa mieltä näistä. Opettaja tekee huomaamattaan paljon päätöksiä ja nopeita valintoja, joihin väistämättäkin oma etiikka ja moraali vaikuttavat. 


Tieteellinen osaaminen: 
Pyrin olemaan kasvatuksen ammattilainen ja haluan perustaa toiminnan ja ammatillisen kehittymisen tieteellisen ajattelun pohjalta. Toimintani perustuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on aktiivinen prosessi. Siinä luodaan uutta tietoa aiempien kokemusten ja uuden tiedon vuorovaikutuksessa. Toivon olevani sellainen opettaja, jolla on jokin teoria aina tarvittaessa, jolla voin perusteella valintojani. Valintojen perustelu on aiheellista esimerkiksi vanhemmille, mutta myös oppilaille on tärkeää sanallistaa joitain vaintoja ikätaso huomioon ottaen.
Pyrin yhdistämään teoriaa käytäntöön reflektion kautta, toivon että sille on aikaa. Esimerkiksi Vygotskyn (1978) lähikehityksen vyöhykkeen teorian mukaan heikompi oppilas pääsee toisten avulla eteenpäin ja oppii.
Tieteellinen osaaminen on tärkeää mielestäni kokonaisuudessaan, mutta muutaman nostaakseni esimerkiksi alakoulun ympäristöoppi ja äidinkieli ohjaavat kartuttamaan tiedonhankintataitoja ja kriittistä ajattelua. Tämä on nykypäivänä hyvin tärkeä taito. Opettajalla on hyvä olla tieteellistä osaamista esimerkiksi matematiikan oppimisvaikeuksista. Toisaalta myös uskonto/elämänkatsomustiedon opetuksessa on tärkeää niin edellinen eettinen osaaminen kuin tieteellinenkin. Opetussuunnitelmassa (2016) ei itsessään mainita tieteellistä osaamista, mutta se heijastuu kuitenkin oppimiseen ja opettajan toimintaan monin eri tavoin. Kriittinen ajattelu, tutkiva työskentely ja tiedon luotettavuuden arviointi ovat keskeisiä osia opetuksen tavoitteita. L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen on hyvä esimerkki tästä: opetellaan ongelmanratkaisua, kriittistä ajattelua ja tiedonlähteiden arviointia. 

Vuorovaikutusosaaminen ja moninaisuuteen liittyvä osaaminen: Ylipäätään vuorovaikutusosaaminen ja moninaisuuteen liittyvä osaaminen ovat opettajuuden kulmakiviä. Nämä näkyvät ennenkaikkea jokapäiväisessä kohtaamisessa oppilaiden ja huoltajien kanssa. Edellämainittu uskonnon ja elämänkatsomuksen opettaminen on tässäkin keskiössä mielestäni. Toisaalta myös äidinkielen opetus on tärkeää, jotta opitaan kohtaamaan toiset empaattisesti, kuuntelemaan sekä haastamaan omaa ja toisen ajattelua. Opetussuunnitelmassa (2016) tuodaan ilmi osallisuus ja erilaisuuden arvostaminen sekä monta muuta hyvää pointtia. Moninaisuuden ymmärtäminen on opettajalle tärkeää, jotta hän osaa tuoda kaikkien parhaimmat potentiaalit esiin. Opettajan täytyy olla suvaitsevainen ja pyrkiä ennakkoluulottomuuteen. Kuten Monikielisen oppijan matkassa -sivuston (2019) mukaan selviää monikielisen oppijan tukemisesta oppilasta arvostavalla asenteella ja omalla kielitajullasi. Opettajana voin vaikuttaa niin moneen asiaan, joten toivon pystyväni olemaan hyvä esimerkki oppilaille.


Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen: 

Koulu ei ole vain tila, vaan se rakentuu tietynlaisten arvojen, normien ja käytänteiden myötä. Näitä määrittelee vahvasti koulun toimijat, kuten rehtori ja opettajayhteisö, mutta myös resurssit. Mielestäni on tärkeää sopivissa määrin edistää koulun yhteisöllisyyttä, jossa jokaisella oppilaalla on tunne osallisuudesta. Ymmärrän erilaiset haasteet yhteiskunnallisesta näkökulmasta, jotka voivat vaikeuttaa oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen koulun rakentumista. Esimerkiksi sosioekonominen tausta ja poliittiset päätökset voivat heikentää tätä. Toisaalta poliittiset päätökset ovat sellaisia, joihin on vaikea yksittäisenä ihmisenä vaikuttaa. Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen näkyy jokapäiväisessä arjessa, mutta etenkin myös ympäristöopin (myöhemmin yhteiskuntaopin) näkökulmasta. Toki useammassakin tilanteessa tarvitaan kriittisyyttä. Toisaalta myös sivistys liittyy yhteiskunnalliseen osaamiseen. Sivistykseen liittyy kyky itsenäiseen ajatteluun ja moraaliseen päätöksentekoon (Moilanen, 2021). Näitä harjoitellaan myös koulussa. Opetussuunnitelmassa nämä ilmenevät etenkin L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen -tavoitteessa. Tomperi ym. (2005) tuo ilmi kriittisen kasvatusajattelun eettistä imperatiivia: "älä koskaan arvioi kasvatusta vain välineiden vaan aina myös päämäärien näkökulmasta.". Hyvä lause muistaa...

Pedagoginen osaaminen: 

Pyrin asettamaan oppimiselle selkeät tavoitteet, jotka pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Ajattelen niin, että tavoitteet eivät ole irrallisia ohjeita tai päämääriä, vaan pyrin siihen, että ne ohjaavat kaikkea pedagogista toimintaa ja myöskin arviointia. On vaikea sanoa yksittäistä ainetta, jossa pedagoginen osaaminen olisi erittäin tärkeää, koska se näkyy jokaisessa oppiaineessa opettajan tekeminä valintoina ja päätöksinä. On tärkeää luoda merkitys oppimiselle. Se usein tulee monipuolisia menetelmiä hyödyntämällä ja oppilaita ravistelemalla "mikä on oikeasti tärkeää?". Erilaiset valinnat, kuten eriyttämiseen tai arviointiin liittyvät ongelmat näkyvät jokaisessa oppiaineessa. Aron ja Lerkkasen (2019) mukaan tukivastemallissa opettaja suunnittelee ja toteuttaa oppimisen tukea nojautuen joko tukittuihin keinoihin tai hyvin perusteltuihin oletuksiin toimivista tukikeinoista. Opettaja tunnistaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa tukea tarvitsevan oppijan ja kohdentaa tuen tarpeen sekä valitsee konkreettiset tavoitteet, joiden saavuttamista voidaan seurata. 
Tässä pedagogisessa osaamisessa näkyy myös monialainen osaaminen ja se, kuinka taitavasti ja huomaamattomasti oppiaineita mahdollisesti yhdistelee. Monialainen osaaminen ei ole vain aineiden yhdistämistä ja päälle liimaamista, vaan ennen kaikkea tietojen, taitojen sekä ilmiöiden tarkastelua eri näkökulmista. Monialaisten ilmiöiden avulla oppilas oppii hahmottamaan paremmin kokonaisuuksia ja tällöin oppiaineiden sisältöjä on helpompi kytkeä oppilaan omaan elämään. 

Hyvinvointia vahvistava osaaminen: 

Tätä hyvinvointia vahvistavaa osaamista en ole kovinkaan paljoa opinnoissa ajatellut. Laaja-alaisena tavoitteena hyvinvoinnin vahvistaminen tulee esiin monessa eri kontekstissa. Opetussuunnitelmassa (2016) L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot ovat yksi laaja-alaisista osaamisista. Positiivinen oppiminen -sivuston (ei pvm.) mukaan laaja-alaisten hyvinvointitaitojen sisältöihin kuuluvat selkeät opetussisällöt ja harjoitukset, mitkä lisäävät positiivista oppimista. Hyvinvointitaitojen sisällöt ovat tärkeässä roolissa ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä. Ensimmäisenä ajatuksena on toki liikunta ja liikunnan opetus. Variointi ja eriyttäminen ovat tärkeitä mahdollisuuksia liikunnan opetuksessa. Oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia on tärkeä tukea, joka osakseen onnistuu esimerkiksi oppilaalle tärkeiden aiheiden tai harrastusten kautta. Jos tykkää käsitöistä, niin pitää olla silmää mahdollistaa ylöspäin eriyttäminen. Sama koskee myös musiikkia ja kuvista. Hyvinvoinnin vahvistuminen on monen tekijän summa, jolloin siihen ei ainoastaan ope voi vaikuttaa. Malli hyvinvointiin lähtee kotoa, mutta tarvittaessa sitä tukemassa on moniammatillinen piiri.


Esteettinen osaaminen: 
Mielestäni estetiikkaa voi liittää moneen eri asiaan ja toisille se onkin tärkeämpää kuin toisille. Tämä oli toisaalta haastavin kategoria reflektoida itseään. Siihen liittyy oppilaan ymmärrys itsestään kehollisenä, kokevana ja luovana olentona. Ensimmäisenä toki tulee mieleen kaikki oppiaineet, joissa itseään voi ilmaista eri tavoin: kuvis, musiikki, käsityöt ja liikunta. Toki erilaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien myötä oppilaalla voi olla parempi mahdollisuus toteuttaa itseään ja sitä kautta kokea estetiikkaa. Opetussuunnitelmassa (2016) esteettinen osaaminen nousee esille niin oppiaineissa kuin laaja-alaisessa tavoitteessa L2 - kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Estetiikka voi olla tietylle oppilaalle oppimisen mahdollistaja, etenkin myöhemmässä vaiheessa (yläkoulussa ja lukiossa). Oppilas ei välttämättä opi, jos ei kerkeä tehdä muistiinpanoistaan esteettisesti oman näköisiään. Koen, että esteettinen osaaminen/luovuus on polarisoitunut. Osaa kiinnostaa todella paljon ja osaa ei ollenkaan, jaosta on tullut entistä selkeämpi. Osittain samaa tulee ilmi myös Rissasen (2016) Taitamisen tiede - tietämisen taide -väitöskirjassa, kun taito- ja taideaineita vähennetään, samalla päättäjät ovat huolissaan suomalasiten luovuuden tyrehtymisestä. Tähän lisänä vielä tekoäly, joka vie viimeisetkin luovuuden rippeet.



Lähteet:

Aalto, E., Mustonen, S., Järvenoja, M. & Saario, J. (2019). Monikielisen oppijan matkassa. Verkkosivusto opettajankoulutukseen. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos.

Aro, M. & Lerkkanen, M.-K. (2019). Lukutaidon kehitys ja lukemisvaikeudet. Teoksessa Ahonen T., Aro, M., Lerkkanen, M.-K. & Siiskonen, T. (toim.) Oppimisen vaikeudet. Niilo Mäki Instituutti.

Kiilakoski, T., Tomperi, T., Vuorikoski, M. (toim.). (2005). Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Vastapaino.

Moilanen, A. (2021). Kuinka sivistys tulisi tänä päivänä ymmärtää? Sitra. Oulun yliopisto.

Opettajan arvot ja eettiset periaatteet (2024).Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. /https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/opetustyon-eettiset-periaatteet2/opettajan-arvot-ja-eettiset-periaatteet/

Perusopetuksen opetussunnitelman perusteet (2016). Opetushallitus.

Positiivinen oppiminen -sivusto. (luettu 21.5.2025).

Rissanen, M. (2016). Taitamisen tiede - tietämisen taide. Taidon oppimisen arkkitehtuuri. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja.