Ryhmän merkitys oppimisessa (23.9. ja 7.10.)

ryhmän oppiminen (loppukoontia myös)

2 Palaa esim. tällä kurssilla tekemääsi alkukäsitykseen. Löytyykö sieltä tapahtumia/kokemuksia/tilanteita, joissa ryhmän merkitys oppimisessa on ollut suuri? Jäsennä pohdintaasi tänään läpi käytyjen asioiden avulla. Lisäksi lue Tiina Nikkolan artikkeli ”Miksi ryhmä ei ryhdy työhön” ja liitä tämän artikkelin antia pohdintaasi – Löydätkö artikkelissa esiteltyjä ilmiöitä omista kokemuksistasi? 

  • Mikä tekee ryhmästä oppimista edistävän? Mikä ryhmässä estää oppimista? 

Mielestäni tärkeintä oppimisen kannalta on ajatusten jakaminen, minkä olen oikeastaan huomannut vasta täällä yliopistossa. On aivan mahtavaa kuulla ihmisiltä heidän ajatuksiaan, sillä ne ovat sellaisia, mitä itselle ei olisi tullut mieleenkään. Tämä avartaa siis todella paljon ajatuksia. Toisaalta itselle on myös tärkeää oppia perusjutut ensin, ennen kuin niitä lähdetään soveltamaan. Minulla asiat menevät helposti sekaisin tai sitten muistan pelkän nimen “scaffolding”, mutta en muista, että mitä se tarkoittaa.  

Ryhmässä on vaikeaa oppia, jos motivaatio ei ole läsnä. Jos jäsenet eivät keskustele asiasta, on vaikea nähdä asiaa jostain muualta kuin omalta kantilta. Toisaalta myös, jos ryhmäläiset eivät ota ryhmään sisään kunnolla tai “eristäytyvät”, on vaikea saada antoisaa oppimiskokemusta siitä. Kuten Laajalahti artikkelissaan “Vuorovaikutusosaaminen ryhmässä: tietoa, taitoa ja asennetta” toteaa, että toimimattomat vuorovaikutussuhteet heikentävät ilmapiiriä ja kuormittaa. Kuten Tiina Nikkola toteaa artikkelissaan “Miksi ryhmä ei ryhdy työhön?” koulutuksessa päähuomio on oppimisen sijaan esimerkiksi suoriutumisessa tai arvosanoissa, suhde oppimiseen kieroutuu. Tällöin on siis vaikea edistää omaa tai edes muiden oppimista, jos oppiminen on vasta toissijainen prioriteetti. 

  • Mikä on ollut minun roolini erilaisissa ryhmissä? Millaisia ryhmäviestintätaitoja minulla on?

Riippuen ryhmästä, olen joko puheen vetäjä tai sivulle jättäytyjä. Uusien ihmisten seurassa jättäydyn useimmiten sivulle. Tuttujen kanssa voin olla keskustelun vetäjä tai johtaja. Pystyn kuunnella muiden mielipiteitä ja yritänkin saada tuotua kaikkien mielipiteet ilmi.  

  • Vaihtelevatko roolisi/taitosi eri ryhmissä? Jos vaihtelevat, mistä vaihtelu voisi johtua?

Rooliani vaihtelen ihan tarkoituksella eri ryhmissä, sillä aina en halua tuoda itseäni niin paljon aina esille. Joskus myös en saa vain tuotua omaa persoonaani esille. Minua ei siltikään haittaa jäädä taka-alalle. Vaihtelen roolia ja tyydytän perustarpeitani, kuten Nikkilä artikkelissaan toteaa: ryhmään kuulumista, valtaa ja vaikuttamista sekä hyväksytyksi tulemista. Artikkelin mukaan yksilöillä on tarve kokea itsensä kyvykkääksi, kunnioitetuksi ja vastuulliseksi. 

tavoite (7.10)

Tavoite vertaisryhmätoimintaan on löytää ja pitää yllä omaa motivaatiota ja sitä kautta tuoda oma panos esim. tenttiin tai lukupiiriin. Hoitaa asiat niin, että muutkin saavat irti jotain omasta työskentelystäni.

pohdintaa

1 Pohdi, millainen merkitys erilaisilla ryhmillä on ollut oppimisessasi:  

  • Sinulle merkityksellisimmät ryhmät & merkityksellisyyden perustelu. 

Kaverit, vaikka on ollut eri tasoisia oppijoita ja eri asioita tavoittelevia niin on silti autettu toisia 

Luokkaympäristö esim. Lukiossa, helppo mokata, kaikkia ei kiinnosta, tutut ihmiset 

Ei ole oikeastaan harrasteryhmiä, muutakuin penkkiurheilusakki. En kuitenkaan koe siellä mahdottoman vahvaa ryhmäänkuuluvuuden tunnetta siellä.

  • Millainen olet ryhmän jäsenenä?

Riippuu paljon, mutta sovitteleva ja vaihtoehtoja ilmoille heittävä. Riippuen kuitenkin ryhmästä, päätösten teko saattaa olla joskus vaikeaa (tutuissa porukoissa helppoa) 

  • Millaista on oma ryhmäviestintäosaamisesi (vahvuuksia ja kehittämiskohteita)?

-kuunnella loppuun 

-ei puhua päälle 

+ei tyrmää 

+yrittää osallistaa myös muita kyselemällä 

Ryhmän merkityksen pohdintaa (Nikkilä)

Mielestäni tärkeintä oppimisen kannalta on ajatusten jakaminen, minkä olen oikeastaan huomannut vasta täällä yliopistossa. On aivan mahtavaa kuulla ihmisiltä heidän ajatuksiaan, sillä ne ovat sellaisia, mitä itselle ei olisi tullut mieleenkään. Tämä avartaa siis todella paljon ajatuksia. Toisaalta itselle on myös tärkeää oppia perusjutut ensin, ennen kuin niitä lähdetään soveltamaan. Minulla asiat menevät helposti sekaisin tai sitten muistan pelkän nimen “scaffolding”, mutta en muista, että mitä se tarkoittaa.  
Ryhmässä on vaikeaa oppia, jos motivaatio ei ole läsnä. Jos jäsenet eivät keskustele asiasta, on vaikea nähdä asiaa jostain muualta kuin omalta kantilta. Toisaalta myös, jos ryhmäläiset eivät ota ryhmään sisään kunnolla tai “eristäytyvät”, on vaikea saada antoisaa oppimiskokemusta siitä. Kuten Laajalahti artikkelissaan “Vuorovaikutusosaaminen ryhmässä: tietoa, taitoa ja asennetta” toteaa, että toimimattomat vuorovaikutussuhteet heikentävät ilmapiiriä ja kuormittaa. Kuten Tiina Nikkola toteaa artikkelissaan “Miksi ryhmä ei ryhdy työhön?” koulutuksessa päähuomio on oppimisen sijaan esimerkiksi suoriutumisessa tai arvosanoissa, suhde oppimiseen kieroutuu. Tällöin on siis vaikea edistää omaa tai edes muiden oppimista, jos oppiminen on vasta toissijainen prioriteetti.
 Riippuen ryhmästä, olen joko puheen vetäjä tai sivulle jättäytyjä. Uusien ihmisten seurassa jättäydyn useimmiten sivulle. Tuttujen kanssa voin olla keskustelun vetäjä tai johtaja. Pystyn kuunnella muiden mielipiteitä ja yritänkin saada tuotua kaikkien mielipiteet ilmi.  
Rooliani vaihtelen ihan tarkoituksella eri ryhmissä, sillä aina en halua tuoda itseäni niin paljon aina esille. Joskus myös en saa vain tuotua omaa persoonaani esille. Minua ei siltikään haittaa jäädä taka-alalle. Vaihtelen roolia ja tyydytän perustarpeitani, kuten Nikkilä artikkelissaan toteaa: ryhmään kuulumista, valtaa ja vaikuttamista sekä hyväksytyksi tulemista. Artikkelin mukaan yksilöillä on tarve kokea itsensä kyvykkääksi, kunnioitetuksi ja vastuulliseksi.