Tieteen vallankumous uudella ajalla

HI4 esseen palautus

Palautus pdf
  • Palauta kuva tai muu tiedosto

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Noitatekstin tehtävät

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lue alla oleva teksti.

Vastaa seuraaviin kysymyksiin.

1. Minkälainen tekstityyppi on mielestäsi kyseessä?
2. Miksi noitavainot alkoivat juuri kyseiseen aikaan?
3. Millä alueilla noitavainoja käytiin?
4. Miksi ja milloin noitavainot loppuivat?

Kentän otsikko

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kpl9 tekstitehtävä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tehtävä: Selvitä tieteentekijät

Uuden ajan alkupuolella luonnontieteissä tapahtui vallankumous. Lue tekstikatkelmat A--C, jotka kuvaavat kolmen uuden ajan tieteentekijän ajatuksia.
1. Tunnista oppikirjaa apuna käyttäen, ketkä olisivat voineet kirjoittaa tekstikatkelmat.
2. Mitä yhteisiä ja mitä eroavia piirteitä kirjoittajien näkemyksissä on havaittavissa?


A
Uuden ajan alussa kehitin tutkimukseen uuden menetelmän. Voin tiivistää metodin näin:
Turvautukaamme otaksumiin, havaintoihin ja kokeisiin. Pelkästään kirjoja lukemalla ja
mietiskelemällä ei ole mahdollista saada tietoa todellisuudesta. Tiedot on hankittava tutkimalla Kentän otsikko maailmaa kokeellisesti ja tekemällä siitä havaintoja, kuten minä tein uuden näkölasin avulla. Otaksumilla tarkoitan niitä olettamuksia, joita ihmiset enemmän tai vähemmän vaistonvaraisesti ottavat lähtökohdikseen. Havainnoilla sitten todetaan, ovatko olettamukset sopusoinnussa
havaittujen seikkojen kanssa. Jos ne kestävät tämän ensimmäisen vertailun, jatketaan
ratkaisevaan vaiheeseen, kokeisiin.

B
Toisin kuin keskiaikana, jolloin luontoakin tutkittiin kirjoista, minä tähdennän havaintojen merkitystä tiedon lähteenä. Keskiajalla ei pyritty tekemään omia havaintoja vaan katsottiin, mitä Aristoteles tai joku muu auktoriteetti oli sanonut. Minä kannatan menetelmää, jossa yksittäisistä havainnoista edetään yleisiin lainalaisuuksiin. Lisäksi uskon, että luonnontieteiden päämäärä on luonnon hallitseminen. Tieto on valtaa!

C
Minun mielestäni totuuden kriteerinä ei voi olla se, että vedotaan Raamattuun, Tuomas
Akvinolaiseen tai paaviin. Korostan erityisesti järjen käytön merkitystä. Tieteellinen tieto vaatii ennen kaikkea varmuutta, eikä havaintotieto täytä varmuuden vaatimusta. Tieteellisen toiminnan yleisenä metodina pitää olla kaiken tiedon epäily ja alistaminen järjen kritiikkiin. Vain ehdottoman selvät oivallukset ja niistä johdetut päätelmät ovat tosia.


Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tiedon ja tieteellisen ajattelun vallankumous (Kpl 9 / NIM)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Miten kirjapainotaidon kehittäminen vaikutti tieteen vallankumoukseen?


2. Tieteellisen ajattelun pohjaksi muodostuivat empirismi ja rationalismi. Mitä niillä tarkoitettiin?


3. Mistä seuraavat tieteentekijät tunnetaan?
- Andreas Vesalius

- Francis Bacon

- Rene Descartes

- Nikolai Kopernikus

- Giordano Bruno

- Johan Kepler

- Galileo Galilei

- Isaac Newton



4. Avaa seuraavan lauseen sisältö: "Keskiajan maakeskeinen aristoteelinen maailmankuva korvautui uudella ajalla aurinkokeskeisellä luonnontieteellisellä ja mekanistisella maailmankuvalla."


5. Miten katolinen kirkko suhtautui ja vastasi uusiin käsityksiin?


6. Mitkä tekijät

johtivat uuden ajan alun noitavainoihin?
vaikuttivat niiden päättymiseen 1700-luvun alkupuoliskolla?

7. Mistä syistä käsitys Euroopasta ja eurooppalaisuudesta muodostui uudella ajalla?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kpl 9: Noitavainot (pakollinen tehtävä)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a. Mistä johtuivat uudella ajalla yleistyneet noitavainot?


b. Kuinka paljon ihmisiä tuomittiin noituudesta?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kpl 9: Tiedon vallankumous (pakollinen tehtävä)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Katso video ja vastaa.
Kuka oli Nikolaus Kopernikus ja mitkä olivat hänen tieteelliset saavutukset?


2. Vastaa kirjan kpl 9 avulla.
a. Miten kirjapainotaidon kehittäminen vaikutti tieteen vallankumoukseen?


b. Mistä seuraavat tieteentekijät tunnetaan?
- Andreas Vesalius

- Francis Bacon

- Rene Descartes

- Galileo Galilei

- Isaac Newton

- Gerhardus Mercator

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tuntitehtävä kpl 9. Tiedon vallankumous ja uusi maailmankuva

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Millä perusteella myös noituus ja taikausko kukoistivat uudella ajalla?


2. Mistä syystä käsitys Euroopasta ja eurooppalaisuudesta syntyi uudella ajalla?


3. Valitse kolme henkilöä, jotka vaikuttivat mielestäsi erityisen paljon luonnontieteellisen
maailmankuvan syntymiseen. Perustele valintasi.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa, kevät, n. 1723 (Barokki)



Italialainen Antonio Lucio Vivaldi (1678-1741) oli yksi kuuluisimmista barokkisäveltäjistä. Vivaldi oli erittäin tuottelias (mm. 500 konserttoa). Hänen kuuluisin sävellyksensä oli viulukonserttosarja Neljä vuodenaikaa. Se kuvaa nimensä mukaisesti vuodenaikojen vaihtelua. Kevät-osassa kevät herää, linnut laulavat ja purot solisevat. Mukaan mahtuu ukkosenilmakin. Tunnelma on iloinen. (ANP)

Rembrandt: Tohtori Tulpin anatomian luento, 1632 (Barokki)

Hollantilaisen Rembrandtin kuuluisa maalaus edustaa barokkia. Se on öljymaalaus, jossa Amsterdamin kirurgikilta on kokoontunut tohtori Tulpin johdolla ruumiin ympärille tutkimaan käden anatomiaa. Oikeassa reunassa näkyy anatomian teos. Tohtori Tulp on teoksen keskellä ja killan jäsenet on aseteltu epäsymmetrisesti ruumiin äärelle. Teoksessa ilmenee voimakas valon ja varjon vaihtelu. Teos on pääosin tummasävyinen, mutta ruumiiseen heijastuu voimakas valo. Teos on Rembrandtille tyypillinen ryhmämuotokuva. Ruumis kuului rikolliselle nimeltä Aris Kindt, joka tuomittiin hirtettäväksi ryöstöstä. Ruumiin kasvot ovat "kuoleman varjossa", puolittain varjon peitossa. (ANP)

Kuvan lähde: http://employees.oneonta.edu/farberas/arth/arth200/artist/leonardo.htm

Dokumenttitehtävä: yo-koe, kevät 2013.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Alla on kaksi lainausta, joissa käsitellään eri valtiomuotojen paremmuutta.
Jumalallinen ja inhimillinen sekä luonnollinen ja poliittinen järki todistavat, että kaikissa asioissa
on aina turvauduttava yhteen johtajaan ja että johtajien ja ruhtinaiden monilukuisuus
on turmiollista. Tämän näkee myös niiden monarkkisten valtioiden esimerkistä, jotka ovat kestäneet
pidempään kuin yksikään aristokratia tai demokratia tai kansanvalta. – – Ne ovat myös
olleet rauhallisempia, ja niissä on tapahtunut vähemmän muutoksia ja esiintynyt vähemmän
kansalaisten välisiä erimielisyyksiä. (käännös: YTL)
Humanisti Claude de Seyssel: La grande monarchie de France (n.1515)

Englannin valtakunnan korkein ja kiistattomin valta on parlamentin käsissä. – – Englannin
parlamentilla on hallussaan valta, joka koskee koko valtakuntaa, sekä sen päätä että ruumista.
Tarkoitus nimittäin on, että jokainen englantilainen on siellä läsnä, joko henkilökohtaisesti
tai valtuuttamansa henkilön tai asiamiehen kautta; olkoon hän minkä arvoinen tai minkälainen
ihminen tahansa, aina ruhtinaasta – oli hän sitten kuningas tai kuningatar – Englannin
vähäisimpään ihmiseen. Ja parlamentin yksimielisyyttä pidetään jokaisen ihmisen yksimielisyytenä. (käännös: YTL)
Diplomaatti Thomas Smith: De republica anglorum (1565)

a) Vertaile sitaattien esittämiä perusteita sille, miksi parlamentarismi ja monarkia ovat par-
haimpia hallitusmuotoja. (2 p.)
b) Miten sitaateissa esitetyt näkemykset toteutuivat valistusajan Euroopassa? (4 p.)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Dokumenttitehtävä: yo-koekysymys (syksy 2010)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Alla on kaksi lainausta italialaiselta tiedemieheltä Galileo Galileilta (1564–1642).

a) Vertaile oheisia lainauksia ja pohdi, miksi ne eroavat toisistaan. (2 p.)
b) Miten näkemykset maailmankaikkeuden rakenteesta ovat pääpiirteissään muuttuneet län-
simaissa antiikin ajoista nykyaikaan asti? (4 p.)

”Uudet tosiasiat, joita havaintoni ovat paljastaneet, johtavat välttämättömiin uudistuksiin tähtitaivaan
liikkeistä, ja ne tulevat voimallisesti nostamaan astronomisessa tieteessä pinnalle
jotain aivan uutta ja tuntematonta.” (käännös)
Galilei kirjeessään Belisario Vintalle 15.1.1611

”Minä, Galileo Galilei (…) vannon aina uskoneeni ja uskovani siihen, mitä Pyhä Katolinen ja
Apostolinen kirkko pitää totena, opettaa ja saarnaa (…) valan vannottamana vakain sydämin
ja vilpittömässä uskossa kiroan ja inhoan aiempia virheitäni ja harhaoppejani (…) ja vannon,
että tulevaisuudessa en tule sanomaan tai väittämään suullisesti tai kirjallisesti mitään, mikä
loisi ylleni tämänkaltaisen epäilyksen varjon.” (käännös)
Galilei lausunnossaan Santa Maria sopra Minervan kirkossa Roomassa 22.6.1633

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Yo-koekysymys, kevät 2014.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Millä perusteilla 1600-lukua on kutsuttu tieteen vallankumouksen ajaksi?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Versaillesin palatsi, rakennettu n. 1624-1688 (Barokki)

Versailles oli Ranskan kuninkaiden palatsi. Sen rakentamisen metsästysmajaksi aloitti Ludvig XIII v. 1624. Aurinkokuningas Ludvig XIV:n aikana se sai lopullisen muotonsa. Palatsi toimi Ranskan kuninkaiden hovina aina vallankumousvuoteen 1789. Se on hieno esimerkki barokin suureellisuudesta, koristeellisuudesta, mahtavuudesta ja geometrisistä muodoista. Linnan kuuluisin huone on 70 metriä pitkä peilisali. Palatsia ympäröivät loputtomat puistoalueet ja suihkulähteet. Vuonna 1789 kolmas sääty valtasi lokakuun 6. päivä Versaillesin ja kuningas Ludvig XVI vangittiin. Versailles oli pitkään hylättynä. Preussin kuningas kruunautti itsensä siellä 1871 Saksan yhdistyessä. Myös ensimmäisen maailmansodan rauhansopimus allekirjoitettiin Versaillesin peilisalissa. (ANP)

Kuvan lähde: touc angraphics.net