ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN TOIMINTAMALLI

Laukaan hyvinvointisuunnitelma (HYVIS) kokoaa lasten ja nuorten tuen järjestämisen ja eri viranhaltijoiden yhteistyön. Suunnitelma hyväksytään Laukaan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.

Laukaassa oppilas- ja opiskeluhuollon työtä ohjaa monialainen sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteinen ohjausryhmä, joka vastaa oppilas- ja opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjausryhmä kokoaa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman oppilashuolto-osuuden sekä toimeenpanee ja toteuttaa päätettyjä suunnitelmia. Ryhmän kutsuu koolle sivistystoimenjohtaja.

Kouluissa oppilashuoltoryhmät työskentelevät hyvän, yhteisöllinen arjen toimintakulttuurin luomiseksi. Hyvä arki edistää oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä huolehtii opiskeluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Opettajat, koulunkäynnin ohjaajat, kouluterveydenhoitaja, -kuraattori ja -psykologi sekä muu koulun henkilökunta ovat vastuussa koko kouluyhteisön hyvinvoinnista. Nämä yhteisöllisen oppilashuollon (eli hyvän arjen toimintakulttuurin) tavoitteet ja konkreetit toimintakäytänteet kirjataan koulujen oppilashuoltosuunnitelmiin. Niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain.

Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä kunnan muiden lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Laukaassa lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön toimijoita ovat koulujen ja oppilashuollon toimijoiden lisäksi mm. seurakunnan nuoriso- ja koulutyö, perheneuvola, seututerveyskeskuksen terveys- ja kuntoutuspalvelut, sosiaalityö, vapaa-aikatoimen nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö. Oppilashuollon tavoitteena on hälventää raja-aitoja lasta ja nuorta tukevien tahojen ja eri toimijoiden välillä, jotta apua tarvitseva lapsi saisi tarkoituksenmukaisen tuen mahdollisimman nopeasti ja kätevästi.

VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI (Muutettu, Sivistyslautakunta 17.12.2019 § 113)

Kouluissa toimitaan tiiviissä arjen yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi varhaisen puuttumisen kautta. Kun huoli oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnistä herää, luokanopettaja/-ohjaaja keskustelee asiasta ensin koulun laaja-alaisen erityisopettajan kanssa miettien koulun tukitoimien tehostamista. Huolesta ollaan yhteydessä myös oppilaan huoltajiin kodin tuen vahvistamiseksi. Koulun ja kodin tiiviillä arjen yhteistyöllä oppilasta lähdetään tukemaan yhdessä.

Varhainen puuttuminen on

• Varhaista ja oikea-aikaista puuttumista: tukea tarjotaan mahdollisimman varhain - heti, kun vaikeuksia havaitaan.
• Oppilaan tuen tarpeeseen reagoidaan ensin yleisen tuen keinoin. ​
• Joustavasti, suunnitelmallisesti ja oppilaan tarpeen mukaan tarjotaan asteittain vahvistuvaa tukea. Tuen jatkumo huomioidaan oppimisen polun nivelvaiheissa.

Oppilashuollon palveluilla - kouluterveydenhoidon, koulupsykologin ja -kuraattorin palveluilla sekä
monialaisen asiantuntijaryhmän tuella - voidaan ennaltaehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia.
Niillä voidaan myös täydentää oppilaalle annettavaa yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Kun huoli oppilaan hyvinvoinnista herää, opettaja/erityisopettaja voi varhaisessa vaiheessa konsultoida oppilashuollon henkilökuntaa. Konsultaatio voi tapahtua työntekijöiden kesken. Tarvittaessa oppilashuollon työntekijöitä voidaan pyytää myös yhteispalaveriin oppilaan ja huoltajien kanssa, jolloin tukitoimia voidaan suunnitella yhdessä.

Konsultaatiossa/palaverissa oppilashuollon henkilökunnan kanssa voidaan miettiä seuraavia asioita:

• Millaisia havaintoja oppilaan eri opettajilla / huoltajilla on; ja onko erityisopettaja tehnyt selvityksiä?
• Mitä tukitoimia huolen havaitsemisen jälkeen on sovittu/tehty?
• Onko tarvetta saada tarkempaa tietoa selvityksillä/tutkimuksilla vai löytyykö riittävä oppilaan tuki jo kodin ja koulun arkea tehostamalla?
• Onko aiemmin tehty tutkimuksia tai selvityksiä (esim. toimintaterapeutti, puheterapeutti)?

Kaikki oppilashuollon työntekijät voivat osallistua oppilaan tukitoimien suunnitteluun. Jos heitä pyydetään mukaan koulun ja kodin yhteiseen palaveriin, asia perustellaan huoltajille. Tehostettua tai erityistä tukea saavalle oppilaalle voi olla tarpeen tehdä psykologinen tutkimus. Koulupsykologi arvio oppilaan tutkimustarpeen yhteistyössä kodin ja koulun väen kanssa. Jos oppilas ohjautuu esim. erikoissairaanhoidon tai Lastentutkimusklinikan kuntoutusarvioon, on koulupsykologin tutkimus edellytys lähetteelle.

Oppilashuollon palvelut perustuvat vapaaehtoisuuteen ja edellyttävät oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta.