Uskonto

USKONTO VUOSILUOKILLA 1–2

Oppiaineen tehtävä

Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen. Se tutustuttaa uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa. Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa. Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja auttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua. Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista. Opetuksessa pohditaan uskon ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä. Uskonnon opetus antaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.

Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. Opetus antaa oppilaalle aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin. Uskonnon opetus tukee oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi.

Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähän opetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteiden tunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään, kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti.

Uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa

S1, S2, S3

L2, L4

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

S1

L1

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon, juhliin ja tapoihin

S1

L2, L7

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristön uskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

S2

L2, L3, L7

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan

S1, S3

L2, L6, L7

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisen asemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumusta sekä ihmisoikeuksia

S1, S2, S3

L2, L6, L7

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitä tarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

S3

L3, L7

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistä ja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja ymmärtämistä

S1, S3

L1, L5, L6, L7

Uskonnon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttamista. Sisältöjen valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Oppilaiden kokemusmaailma huomioidaan sisältöjen valinnassa ja niiden tarkemmassa käsittelyssä.

S1 Suhde omaan uskontoon: Opetus aloitetaan tutustumalla oppilaan perheeseen: suku, historia, uskonto tai katsomus sekä erilaiset perheet. Tärkeitä opetuksen sisältöjä ovat oman uskonnon juhlat ja pyhät ajat sekä erilaisten juhlien sisältö, merkitys ja viettotavat. Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia, perinteitä ja tapoja. Tarkastellaan oman uskonnon keskeisiä käsitteitä ja symboleita sekä uskonnon monimuotoisuutta.

S2 Uskontojen maailma: Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaan kouluyhteisön sekä lähiympäristön uskonnot ja niiden keskeiset tavat ja juhlat. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon myös uskonnottomuus.

S3 Hyvä elämä: Opetuksessa tarkastellaan ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä elämänkysymyksiä sekä elämän kunnioittamista. Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, vastuu toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta sekä toisen asemaan eläytyminen, ihmisarvo ja yksilöllisyys. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja merkitykseen. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sisällöt tukevat oppilaan tunnetaitojen kehittymistä.

Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Opetuksessa pyritään kiireettömyyteen ja avoimen, luottamuksellisen keskusteluilmapiirin luomiseen. Opetuksessa on tärkeää, että jokainen oppilas tulee kuulluksi omine havaintoineen ja kokemuksineen. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukselliseen oppimiseen, keskusteluun ja omien mielipiteiden perusteluun sekä erilaisuuden hyväksymiseen. Opetuksessa keskeistä on oppilaslähtöisyys ja oppilaan oman kokemusmaailman kunnioittaminen etenkin eettisiä kysymyksiä tarkasteltaessa. Luovat, toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät, projektit ja keskustelut tukevat oppilasta kokonaisvaltaisena, kaikkia aistejaan oppimisessa hyödyntävänä vuorovaikutustaitoisena ja aktiivisena oppijana. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti ja vuorovaikutteisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa sekä vierailijoita ja vierailuja eri kohteisiin käytetään tukemaan monipuolista työskentelyä ja oppimisen iloa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa vuosiluokilla 1-2

Uskonnon eri oppimäärien opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustat kuten kielitaito ja kulttuuritausta. Keskeisiä käsitteitä pohditaan ja avataan niin, että niiden ymmärtäminen on mahdollista kaikille oppilaille. Käytettävät työtavat sovitetaan ikäkauteen. Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi uskonnossa vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolinen palaute rakentuu osaksi työskentelyä ja yhteisiä keskusteluja. Palaute ohjaa oppilaita yhteistyötaidoissa ja rohkaisee ilmaisemaan ajatuksiaan. Opetuksessa annetaan tilaa ja oppilaita kannustetaan ihmettelyyn, kysymiseen sekä omien mielipiteiden perusteluun ja toisten näkemysten kuunteluun. Monipuoliset työtavat luovat oppilaille mahdollisuuksia osoittaa ja itse huomata edistymistään ja osaamistaan.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita uskonnossa ovat:

- edistyminen lähiympäristön katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamisessa ja nimeämisessä

- edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa

- edistymien ajatusten ilmaisemisessa ja toisten kuuntelemisessa.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 1-2

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto tai elämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisen yhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineen yhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan oman uskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteisten tavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvauksen perustalle.

S1 Suhde omaan uskontoon: Opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaan perheen ja suvun historiasta, uskonnoista ja katsomuksista. Opetuksessa huomioidaan erilaiset perhemuodot. Tutustutaan kirkkovuoden keskeisiin juhliin jouluun ja pääsiäiseen sekä niihin liittyviin Raamatun kertomuksiin ja perinteisiin. Opetuksessa käsitellään myös kristilliseen elämänkaareen liittyviä juhlia, niiden sisältöä ja merkitystä. Tarkastellaan perheiden erilaisia tapoja viettää vuodenkiertoon ja elämänkaareen liittyviä juhlia. Opiskellaan kirkkovuoteen ja lapsuuteen liittyviä virsiä ja musiikkia. Tutustutaan kristinuskoon ja seurakuntaan liittyviin keskeisiin käsitteisiin ja symboleihin. Tutustutaan kristilliseen jumalakäsitykseen ja kirkkorakennukseen.

S2 Uskontojen maailma: Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin, niiden keskeisiin juhliin ja tapoihin. Otetaan huomioon myös kristinuskon monimuotoisuus sekä uskonnottomuus.

S3 Hyvä elämä: Opetuksessa käsitellään elämän kunnioittamisen, ihmisarvon ja lasten oikeuksien merkitystä. Opetuksessa aloitetaan oppilaan elämänkysymysten pohdinta ja avataan kristillistä näkökulmaa niihin. Keskeisiä sisältöjä ovat eettinen pohdinta, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja Kultainen sääntö. Pohditaan oppilaiden arjesta nousevia kysymyksiä ja yhdistetään niitä valittuihin Raamatun kertomuksiin. Rohkaistaan oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan sekä eläytymään toisen asemaan ja hyväksymään erilaisuutta. Pohditaan omia tekoja ja niiden seurauksia sekä vastuuta toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta.

Pomarkun kunta

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät erityispiirteet:

Työtavoissa korostuvat havainnollisuus, toiminnallisuus, leikki ja pelillisyys sekä mielikuvitus ja tarinallisuus. Oppilaiden omatoimisuutta, yhdessä tekemisen taitoja ja asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä edistetään. Opetustilanteessa pyritään kiireettömyyteen ja avoimeen, keskustelevaan ilmapiiriin. Oppilasta rohkaistaan vuorovaikutukselliseen oppimiseen, omien mielipiteiden perusteluun ja erilaisuuden hyväksymiseen. Oppimisessa käytetään apuna kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa ja projekteja, joissa on mahdollista hyödyntää kaikkia aisteja. Erilaiset vierailukäynnit ovat suositeltavia tilanteen mukaan, esimerkiksi lähiseurakunnan rakennuksiin, hautausmaalle ja niin edelleen.

Oppiaineen ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen liittyvät erityispiirteet:

Oppimisen ohjauksessa ja eriyttämisessä korostuvat eri kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden erilaiset tarpeet, kielitaito, valmiudet keskustelevaan oppimiseen ja muut ominaisuudet suhteessa opettajan auktoriteettiin sekä opiskelutovereita koskevaan huomioonottamiseen ja yhteistyöhön. Keskeisten käsitteiden osaaminen ja ymmärtäminen tulee varmistaa jokaisen oppilaan kohdalla. Tavoitteena on antaa kokemus avoimesta oppimistilanteesta, jossa saa olla eri mieltä ja väitelläkin, ja jossa kaikki osanottajat kunnioittavat toisiaan.

VUOSILUOKKA: 1

TUNTIMÄÄRÄ: 1 VUOSIVIIKKOTUNTI

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen keskeiset sisältöalueet

Opetuksen yksityiskohtaisempia sisältöjä

T1, T2, T5

S1 Suhde omaan uskontoon

- oma seurakunta

- kirkko, mitä kirkossa tehdään

- oman perheen tavat

- keskeisiä uskonnollisia symboleja, kuten risti

- kirkkorakennus, alttarimaalaus, alttari, saarnatuoli, virsitaulu

- keskeiset uskonnolliset henkilöt ja yliluonnolliset olennot (Jeesus vauvana, Jeesus aikuisena, Joosef, Maria, enkeli, kyyhkynen Pyhän Hengen merkkinä)

T2, T4, T6, T7, T8

S2 Uskontojen maailma

- lähiympäristön uskontoperinteet

- tyypillisimmät tavat ja tottumukset

- pyhän käsite

T5, T6, T7, T8

S3 Hyvä elämä

- miten uskonnollisissa tilaisuuksissa käyttäydytään

- oppilastoverien mielipiteiden kuunteleminen ja kunnioittaminen

- mitä mieltä itse olen ja miten näkemykseni esitän

- erilaisuuden hyväksyminen, kulttuurieron, etnisen taustan ja uskonnollisen erilaisuuden tunnistaminen ja kunnioittaminen

VUOSILUOKKA: 2

TUNTIMÄÄRÄ: 1 VUOSIVIIKKOTUNTI

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen keskeiset sisältöalueet

Opetuksen yksityiskohtaisempia sisältöjä

T1, T2, T3, T4, T6

S1 Suhde omaan uskontoon

- oman uskontoperinteen vuodenkierto, merkittävimmät juhlapyhät ja niiden viettäminen, kristillisten perhejuhlien merkitys ja tapakulttuuri

T1, T2, T3, T4, T5, T6, T7, T8

S2 Uskontojen maailma

- pohditaan uskonnottomuutta, mitä se tarkoittaa

- keskustellaan Suomen uskonnollisesta kentästä ja sen monimuotoisuudesta

- voidaan keskustella muista uskontoperinteistä tarpeen mukaan ja uskontojen välisistä eroista ja yhteneväisyyksistä

- keskitytään oman mielipiteen asialliseen esittämiseen ja muiden kuuntelemiseen

T5, T6, T7, T8

S3 Hyvä elämä

- ihmisoikeuksien perusperiaate ikäkauteen sopivalla tavalla

- Lapsen oikeuksien sopimus ja sen merkitys oppilaan arjessa

- omien tekojen seuraukset ja niiden vaikutukset

- eri tilanteet ja niissä eettisen pohdinnan merkitys, kuten ympäristön roskaaminen, ystävän kiusaaminen, näpistys kaupassa ja niin edelleen

Laaja-alainen osaaminen:

Uskonnon opetuksessa korostuvat laaja-alaiset osaamisalueet L1, L2, L4 ja L7.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Vuosiluokilla 1-2 ajattelemaan ja oppimaan oppiminen on kaiken koulussa opittavan aineksen perustana. Se luo pohjaa oppilaan omalle käsitykselle omasta oppimisestaan, opiskelutyyleistä, oppimisen tavoista ja keinoista sekä omien mielipiteiden muodostamisesta. Uskonnossa oppilaan ihmettelylle, kysymyksille ja pohtimiselle annetaan tilaa ja vapautta. Omien kokemusten kautta elämyksellinen oppiminen korostuu ja omatoimiselle oppimiselle annetaan monipuolisia mahdollisuuksia. Oppilasta kannustetaan tiedon etsintään ja löytämiseen, tiedon kokoamiseen ja sen pohjalta näkemysten muodostamiseen. Musiikin, runouden ja kuvataiteen monipuolinen käyttäminen uskonnon opetuksessa rikastuttaa oppimista ja rohkaisee oppilasta tulkitsemaan syy-seuraussuhteita ja uskonnon monimuotoista ilmiömaailmaa. Taiteen moninainen käyttö opetuksessa edistää lapsen ajattelun kehittymistä ja tarjoaa yllättäviäkin näkökulmia tavalliseksi koetuista ilmiöistä.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Oppilasta ohjataan omaksumaan vuorovaikutuksen aakkoset koulumaailmassa. Ystävällinen käyttäytyminen, toisten kuunteleminen ja ymmärtäminen, huomioiva asenne oppilastovereita kohtaan ja omien mielipiteiden asiallinen esittäminen ovat keskeisessä roolissa. Erityisesti oppitunneilla käydyt keskustelut antavat mahdollisuuden oppimiseen pintaa syvemmältä oppilaiden harjoitellessa vuorovaikutustaitoja. Oppilaita rohkaistaan keskinäiseen kunnioitukseen ja suvaitsevaisuuteen. Oppilas oppii, mitä tarkoittaa Lapsen oikeuksien sopimus ja mitä se tarkoittaa hänen arjessaan. Oppilaan ympäristöä tutkitaan ensin paikallisella tasolla oppilaan omasta kokemusmaailmasta käsin, ja edetään ikäkaudelle sopivien aihepiirien kautta laajempiin ilmiöihin. Oman kulttuuriperinnön teemoihin tutustutaan ja niiden kunnioittamisesta keskustellaan sopivissa ajankohdissa. Ilmaisun osalta opetuksessa voidaan tutustua draaman, kuvataiteen, satujen, leikkien ja seikkailujen keinoihin.

Monilukutaito (L4)

Uskonnon symboliikan peruskäsitteitä tuodaan tutuksi. Oppilas tutustuu kirkkorakennukseen ja sen erityispiirteistä sisällä ja ulkona keskustellaan. Kirkollisen taiteen yleisimmät piirteet ja niiden merkitys tuodaan mukaan opetukseen niin, että oppilaan monilukutaito kehittyy tulkitsevaan ja ymmärtävään suuntaan. Opetuksessa tuodaan esiin, että uskonnollinen taide voidaan ymmärtää hyvin eri tavoin, ja että taiteen kokeminen on aina henkilökohtaista ja yksilöllistä. Oppilas tutustutetaan oman uskontoperinteensä mukaiseen musiikkiin.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Uskonnon osalta osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen liittyy kahteen eri asiaan. Yhtäältä oman ja muiden viihtyvyyden lisääminen ja ylläpitäminen omassa luokassa ja omassa koulussa ovat jokaisen koululaisen oppimisen päämääränä. Oikeudenmukaisen päätöksenteon ja demokratian ensiaskeleet opitaan jo vuosiluokalta 1 alkaen. Jokaisen mukana oleminen yhteisten asioiden saavuttamiseksi on kaikkien oppiaineiden yhteisellä agendalla. Toisaalta uskonnossa nimenomaisesti aiheeseen liittyy globaali näkökulma, jossa jokainen maailman ihminen on suorassa vastuussa toisistaan ja yhteisestä ympäristöstämme. Oppilasta ohjataan omaksumaan sekä paikallinen että kansainvälinen näkökulma. Omista valinnoista seuraavat vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin, luontoon ja yhteiskuntaan otetaan mukaan keskusteluihin ikäkauteen soveltuvalla tavalla.