- alkoi 1600 -luvulla: menestys 30 -vuotisessa sodassa ja päättyi suureen Pohjan sotaan 1721.
- Suurvalta-aikana Ruotsin talous ja keskushallinto kehittyivät, Suomi oli idän ja lännen välissä, mutta Venäjä oli heikko aina 1700 -luvun alkuun asti
- Jatkuvat sodat aiheuttivat sen, että Ruotsin sotalaitosta piti uudistaa. Perustettiin ruotujakolaitos, joka tarkoitti sitä, että saman alueen talonpojat määrättiin rakentamaan ja yllä pitämään sotilastorppia, jotka olivat tarkasti säädeltyjä kooltaan ja mailtaan. Sotilastorpat kiinnostivat maaseudun tilatonta väestöä siitäkin huolimatta, että torppaan pääsyn hintana oli mahdollinen kuolema Ruotsin armeijan riveissä. Ruotujakolaitos muutti paitsi yhteiskunnallista jako myös sotilaiden perheiden asemaa: enää perheet eivät seuranneet sotilasta taistelutantereille, vaan jäivät huolehtimaan torpasta.
- Koska sotilaat piti pystyä yksilöimään, alettiin heille antaa sukunimiä. Ruotujakolaitos lakkasi Suomessa 1809, kun Aleksanteri I suostui siihen, että suomalaiset maksoivat erityistä veroa siitä hyvästä, että heidän ei tarvinnut jatkaa ruotuväkilaitosta. Ruotsissa ruotuväkilaitos lakkautettiin 1901.
- Suomalaiset olivat sotilaina 1618 -1648 30 vuotisessa sodassa kuten myös Pohjansodassa
- Sotien väliin jää aika, jolloin myös Ruotsin Itämaata uudistettiin mm. yliopisto, postilaitos, uusia kaupunkeja. Erityisesti uudistukisa tapahtui Per (suom. Pietari) Brahen kenraalikuvernööri aikana, jota alettiinn 1800 -kutsua kreivin ajaksi
- sääty-yhteiskunta oli voimissaan, suurin osa suomalaisista asui maaseudulla
- 1600 -luvun lopulla olivat suuret nälkävuodet: Suomessa oli n. 500 000 asukasta ja vuosine 1695-1697 kuolin. 140 000 suomalaista.