KTKP020 Kestävä kasvatus ja yhteiskunta
Tervetuloa opintojaksolle!
- hahmottaa, miten kasvatus ilmenee yhtäältä yhteiskunnallisten rakenteiden ja käytänteiden osana ja toisaalta niitä muuttavana voimana
- osaa tarkastella kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöitä yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta hyödyntäen kasvatussosiologian käsitteitä
- osaa eritellä kasvatuskäytänteiden ja lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa tapahtuneiden kulttuuristen muutosten yhteyksiä.
- Miten kasvatuksen avulla rakennetaan demokraattista, tasa-arvoista, yhdenvertaista ja kestävää yhteiskuntaa?
- Teemoja: Tiedon ja tietämisen sosiaalinen luonne, yhteiskunnallinen kasvatus ja yhteiskuntaan kasvattaminen, demokratiakasvatus, koulutuspolitiikka ja hallinnollinen ohjaus
- Käsitteistöä: Sosialisaatio, normit, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja valta
- Ydinosaamisalueet: Eettinen osaaminen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen, tieteellinen osaaminen
Opintojakson suorittaminen:
- Tiedekunnan yhteiset luentotallenteet, (polkuavain: KYM2024), suurryhmä- ja opehuonetapaamiset
- Yksilötehtävät: Norminrikkomistehtävä, Propen työstäminen
- Ryhmätehtävä: Megatrenditehtävä opehuoneissa ja sen soveltaminen viimeisessä suurryhmässä
Opintojakson kirjallisuus:
- Antikainen, A. & Rinne, R. & Koski, L. 2013. Kasvatussosiologia. Jyväskylä: PS-kustannus. (soveltuvin osin)
- Englanninkielinen tieteellinen artikkeli joko Lanas, Maija & Kiilakoski, Tomi (2014) Growing pains: teacher becoming a transformative agent. Pedagogy, Culture & Society, 21(3), 343-360. (saatavilla: https://hairikot.files.wordpress.com/2019/05/growing-pains_postprint.pdf) tai opehuoneen vetäjän kanssa sovittu artikkeli megatrenditehtävään liittyen
- Lisäksi muuta kirjallisuutta ja materiaalia propeen ja megatrenditehtävään liittyen
Kestävä kasvatus ja yhteiskunta
Demokraattinen yhteiskunta ja kestävä kasvatus rakentuvat ekologisten, sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen kysymysten kestäville ratkaisuille. Tässä kasvatuksella ja koulutuksella on merkittävä rooli: ne ovat yhteiskunnallista toimintaa, joka yhtäältä ylläpitää ja toisaalta muuttaa yhteiskuntaa.
Ilmiössä tutkitaan ja problematisoidaan yhteiskunnan muuttuvia käytänteitä ja rakenteita, jotka luovat toimintaedellytykset ja reunaehdot kasvatukselle sekä yksilöiden toiminnalle. Kasvatuksen ja koulutuksen tehtäviä määritellään jatkuvasti suhteessa vallitseviin poliittisiin, ideologisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin sekä valtarakenteisiin. Koska kasvatus ja koulutus ovat poliittisia ilmiöitä, koulutus-, lapsi- ja perhepolitiikkaan sisältyy valtakamppailua ja intressineuvotteluja. Ne näkyvät niin makro-, meso- kuin mikrotasoillakin, esimerkiksi valtakunnallisten opetussuunnitelmien laatimisessa ja kasvatuksen käytänteissä.
Eheän ja kestävän yhteiskunnan toteutuminen edellyttää yhteisöjä, joissa arvostetaan ekososiaalista sivistystä, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä aktiivista toimintaa. Koulutuksen ja kasvatuksen parissa työskentelevillä on mahdollisuus ja velvollisuus olla mukana rakentamassa tällaisia yhteisöjä.