Tehtävä 2. Lukemisen merkitys 

Ytimessä – kirja kaiken oppimisen keskiöön -hankkeessa (https://ytimessa-kirja.webnode.fi/ ) selvitettiin oppilaiden käsityksiä lukemisen merkityksestä. Oppilaat vastasivat kyselyyn, joissa oli valmiita perusteluja lukemisen hyödyistä. Listasta piti valita omaa käsitystä vastaavat perustelut. Kyselyyn vastasi noin 80 neljäsluokkalaista ja reilut 80 yläkoululaista. Ks. piirakkakuviot neljäsluokkalaisten ja yläkoulun aineistoista. 

 

 Tarkastele yllä mainittuja kuvioita ja pohdi oppilaiden näkemyksiä lukemisen merkityksestä oheisiin lähteisiin nojaten:  

1. Miksi lukeminen on tärkeää alakoulun ja yläkoulun oppilaiden mielestä?  

Alakoulun oppilaiden mielestä lukeminen on tärkeää, koska se kehittää lukutaitoa (34%) ja oppii uusia asioita (23%). Muita hyötyjä lukemisesta oli myös aivoille, mielikuvitukselle ja keskittymiselle. Melkein joka kymmenes lukee sen takia, koska lukeminen on hauskaa tai kivaa. 

Nämä samat teemat nousivat myös esiin kirjallisuudessa. Merisuo-Storm & Soininen (2015) toivat ilmi sanavaraston kasvamisen ja sanojen merkitysten tajuamisen kontekstin avulla.  

Yläkouluun tultaessa sanavaraston kasvattaminen on suurimmassa roolissa (28%). Muita tärkeitä syitä lukemiselle on tiedon saaminen (14%) ja lukutaidon kehitys (10%) ja hyödyt tulevaisuuden työelämässä ja aivoihin liittyvät hyödyt.  

Tiedon hankkiminen ja faktoihin tutustuminen syinä lukemiselle tulevat ilmi esimerkiksi Kauppisen ja Aerilan (2019) artikkelissa. 

 

 2. Miten neljäsluokkalaisten ja yläkoululaisten näkemykset eroavat toisistaan?

4.luokkalaiset pitivät tärkeimpänä lukutaidon kehitystä, mutta yläkoulussa tärkeimpänä koettiin sanavaraston kasvaminen. Nämä liittyvät toisiinsa, mutta koska lukemisen, kirjoittamisen ja kaikenlaisen ilmaisun taidot kehittyvät koko ajan (Kauppinen & Aerila, 2019). Tämä on järkeenkäypää, koska lukutaito kuitenkin pitää sisällään sanavaraston kasvun. 

Yläkoulussa tuli ilmi suomen kielen oppimisen merkityksen lukemisessa, mitä ei vielä 4. luokalla ollut ollenkaan. Jos tässä tarkoitetaan S2-oppilaita, niin riippuen toki oppilaista, mutta lukeminen voi vielä neljännellä luokalla olla aika alkeellista. Suomen kielen oppiminen tulee ajankohtaisemmaksi sitten, kun lukeminen on sujuvampaa ja lukemaansa alkaa ymmärtämään paremmin. Sitten voi ymmärtää esimerkiksi vaikeampia lauserakenteita tai merkityksiä paremmin.  

Yläkoulussa ilmi tuli myös empatiakyvyn parantuminen, joka tulee ilmi myös useammassa kirjallisuudessa. Muun muassa Kauppinen & Aerila (2019) tuovat ilmi fiktiivisen kirjallisuuden merkityksen yksilön kehittymiseen – niin tunne-elämään kuin eettiseen ja esteettiseen kasvuunkin.  

Lukemista pidettiin tärkeänä sen hauskuuden/kivuuden takia vain vähän. Tämä on mielestäni hieman ristiriidassa sen kanssa, että PISA-tutkimuksen mukaan 41% piti lukemista harrastuksena, joten voisi olettaa että “hauskaa/kivaa”-osio olisi suurempi. Uskon kuitenkin, että oppiminenkin ja mielikuvituksen kehittäminen ovat myös oivallisia syitä pitää lukemista harrastuksena. 

 

 

3. Keiden tai minkä tahojen ääni lukemisen tärkeydestä oppilaiden vastausten taustalla kaikuu (ks. artikkelia lukemiseen liittyvästä hyötypuheesta Kauppinen & Aerila 2019)? 

Oppilaiden taustalla vaikuttavat opettajat ja vanhemmat. Opettajat pyrkivät tuomaan esille lukemisen hyötyjä, kuten keskittymisen, mielikuvituksen, muistin ja ylipäätään hyödyt aivoille. Nämä kaikki tulevat pienillä prosenteilla ilmi diagrammeista.  

Ilmi tulee kuitenkin myös se, että 4. luokalla 11% oppilaista kokee, että lukemisesta ei ole hyötyä. Yläkoulussa luku on kasvanut 14 prosenttiin. Nämä kielteiset asenteet voivat syntyä sen takia, että lukeminen olisi hankalaa tai sen takia, että kotona ei lueta. Kotona lukemisen tärkeys korostuu jo varhaiskasvatuksessa. Lukeva vanhempi tai muu läheinen on innostaja lukuharrastukselle tai ylipäätään lukemaan oppimiselle. Parhaimmassa tapauksessa opettajat voivat tukea myös vanhempia kirjallisuuskasvattajina, niin varhaiskasvatuksessa kuin peruskoulussakin. (Kauppinen & Aerila, 2019.)  

Isossa roolissa (23% ja 14%) on myös tiedon saaminen ja oppiminen, joka voi tulla puhtaasti oppilaan omasta mielenkiinnosta. Syitä lukemiselle ja lukijatyyppejä jaoteltiin eri kategorioihin Yle Uutisten artikkelissa “Oletko suorittaja, samaistuja vai keskeyttäjä? Kun tunnistat lukijatyyppisi, voit unohtaa hutilainaukset ja löydät sinulle sopivat kirjat”, joka on julkaistu 8.2.2019 verkossa. Oppilaistakin löytyy eri syistä lukevia ja eri asioista kiinnostuneita lukijoita, joten oppilaantuntemus on tämänkin takia tärkeää. 

 

 

4. Pohdi, miten voit opettajana kannustaa monentyyppisiä lukijoita kirjojen pariin ja saada oppilaiden lukemiseen omakohtaista merkityksellisyyttä

Opettajalla on oltava ammattitaitoa kirjallisuuden parissa. (Kauppinen & Aerila, 2019).  

Luokanopettajat tuntevat lastenkirjallisuutta ja tästä on hyötyä oppilaille, kun etsivät luettavaa. Oppilaan kiinnostuksen pitäisi olla keskeinen tekijä, kun valitaan oppilaille lukemista (Merisuo-Storm, 2006). Paras tulos saadaan, kun mennään oppilaan kiinnostus edellä, opettajan ammattitaitoa hyödyntäen. Tällöin tästä tilanteesta hyötyy niin oppilas kuin opettajakin. 
Mielestäni opettajan täytyy tuoda esiin lukemisen hyviä puolia ja luotava kirjalle myönteinen ilmapiiri ja innostus lukemiseen (Kauppinen & Aerila, 2019). Oppilaille on tuotava ilmi lukemisen hyödyt niin vapaa-ajalle kuin ylipäätään elämässä suoriutumiseen ja lukemisen mahdollisuuksiin. Kirjoja tai lukemisstrategioita valitessa opettajan on hyvä pitää mielessä muun muassa seuraavat hyödyt: merkityksien tajuaminen, sanavaraston kasvu, empatiakyky ja pitkäjänteisyys (Merisuo-Storm & Soininen, 2015).  
 

Lähteet:  

Kauppinen, M. & Aerila, J.-A. 2019. Luokanopettajat kirjallisuuskasvattajina. Teoksessa M. Murto (toim.) Kiinni fiktioon: kirjallisuuden tutkimuksesta ja opetuksesta. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto, 11–30. 

Merisuo-Storm, T. (2006). Girls and Boys Like to Read and Write Different Texts. Scandinavian Journal Of Educational Research, 50(2), 111–125. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00313830600576039 aukeaa yliopiston verkossa tai vpn-yhteydellä 

Merisuo-Storm, T. & Soininen, M. (2015). Alkuopetusikäisten oppilaiden itsetunnon, lukemisen taitojen ja lukemisasenteiden väliset yhteydet. Kielikukko 1–2, 30–34. Saatavilla: https://finrainfo.fi/wp-content/uploads/2020/02/Kielikukko_2015-1-2_nettiversio.pdf 

Oletko suorittaja, samaistuja vai keskeyttäjä? https://yle.fi/uutiset/3-10637769