• Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, väestö ikääntyy. Syntyvyys vähenee ja ihmiset elävät yhä pidempään. Tämä johtaa siihen, että työikäisten osuus väestöstä pienenee lähivuosikymmeninä.
• Kun vanhusväestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa, huoltosuhde heikkenee. Huoltosuhteella kuvataan huollettavan väestönosan (lapset ja vanhukset) osuutta koko väestöstä suhteessa työikäisten osuuteen.
• Suomen väestönkehitys vaihtelee paljon alueittain.
• Muuttovoittoalueille siirtyy työikäistä väestöä, kun taas muuttotappioalueiden väestörakenne vinoutuu, kun vanhusväestön määrä kasvaa.
• Edullisin huoltosuhdetilanne on Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Suurimmat heikennykset huoltosuhteessa tapahtuvat Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa.
• Suomen väestönkasvu on ollut Tilastokeskuksen mukaan viime vuosina noin puoli prosenttia vuodessa.
• Vuodesta 2007 lähtien nettomaahanmuutto on kasvattanut Suomen väkilukua enemmän kuin syntyvyys.
• Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väestönkasvu tulee hidastumaan tulevaisuudessa, ja väestönkasvu jatkuu vain nettomaahanmuuton ansiosta. Esimerkiksi puolet Helsingin väestönlisäyksestä on jo vieraskielistä.
• Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa kantasuomalaisten ikärakenteesta: maahan muuttaneiden joukossa on paljon enemmän nuoria ja työikäisiä.
• Maahanmuutto korjaa väestön ikärakennetta ja huoltosuhdetta, mutta se ei automaattisesti ratkaise huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia.
• Keskeisin kysymys on maahanmuuttajaväestön kotouttaminen ja työllistyminen. Jos näissä ei onnistuta, huoltosuhde ei vahvistu.
• Tästä syystä maahanmuuttajien tarkoituksenmukainen ja tehokas kotouttaminen ja kotoutuminen on erittäin tärkeää.

LÄHTEET
Väestönkehitys vuosina 1749-2050
Tilastokeskuksen tilasto ja ennuste
Suomi ilman maahanmuuttajia
Tilastokeskuksen artikkeli vuodelta 20212 siitä, miltä Suomen väestönkehitys näyttäisi ilman maahanmuuttoa
Väestö vanhenee - heikkeneekö huoltosuhde?
Tilastokeskuksen artikkeli vuodelta 2013