Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tammikuussa kansainvälisen tilannekatsauksen aikuisten ohjauksesta. Raportissa tarkasteltiin, kuinka suuri osa aikuisista käyttää ohjauspalveluja, mitkä aikuisryhmät käyttävät olemassa olevia ohjauspalveluja sekä mitkä tekijät erottavat palvelujen käyttäjiä ja heitä, jotka eivät käytä palveluja. Lisäksi tarkasteltiin eri työmuotojen vaikuttavuutta. Aineistoa koottiin verkkokyselyllä suoraan käyttäjiltä kuudessa maassa (Uusi-Seelanti, Yhdysvallat, Chile, Saksa Ranska ja Italia) sekä OECD:n jäsenmaiden työ- ja opetusministeriöille lähetetyillä kyselylomakkeilla.

Tulosten mukaan aikuisohjauksen kysyntä on lisääntynyt, neljä kymmenestä vastaajista on viimeisen viiden vuoden aikana hakenut ohjauspalveluja. Yleisimmät syyt ohjaukseen hakeutumiseen liittyivät työnhakuun (32 %) sekä koulutusmahdollisuuksiin (25 %). Toisaalta vastaajien kokemukset ohjauksen vaikuttavuudesta vaihtelivat, ja tämä herättää kysymyksiä tarjotun ohjauksen laadusta. Vain 22 % aikuisista ilmoitti, että ohjauksesta oli konkreettista hyötyä työn löytämisessä, uralla etenemisessä tai opintoihin hakeutumisessa. Lisäksi palvelujen yleisessä saatavuudessa koettiin olevan ongelmia. Muita vähemmän ohjauspalveluja käyttivät yli 55-vuotiaat tai henkilöt, joilla oli vaikeuksia työmarkkinoilla sekä matala koulutustaso.

Aineisto koottiin ennen COVID-19 pandemiaa, jolloin henkilökohtaiset tapaamiset olivat yleisin ja työllistymisen näkökulmasta tehokkaimmaksi koettu palvelumuoto. Vaikuttavuutta lisäsi, jos ohjausprosessiin sisältyi konkreetti toimintasuunnitelma työllistymisen edistämiseksi.

Työhallinto toimi aikuisten ohjauspalvelujen järjestäjänä useimmissa maissa. Palveluihin oltiin yleisesti tyytymättömiä, sillä monessa maassa palvelut olivat aliresurssoituja suhteessa kysyntään ja mahdollisuudet henkilökohtaisiin pitempiin palveluprosesseihin rajalliset. Työnantajien tai työnantajajärjestöjen tuottamilla palveluilla voitiin edistää työllistymistä, ja vastaavasti koulutusorganisaatioiden tarjoamat palvelut vahvistivat koulutukseen osallistumista.

Raportin toimenpide-ehdotusten mukaan päättäjät voivat edistää aikuisten ohjauspalveluja:

• parantamalla palvelujen saatavuutta eri käyttäjäryhmille ja korvaamatta täysin henkilökohtaisia palveluita etäpalveluilla
• tehostamalla palvelujen kattavuutta ja osallistavuutta
• parantamalla palvelujen laatua (seuranta, standardit, ammattimaisuus, osaamiskartoitukset, ennakointitieto)
• tehostamalla palvelujen koordinaatiota sekö monialaista ja moniammatillista yhteistyötä
• varmistamalla riittävä rahoituspohja ohjauspalveluille ottamalla huomioon julkishallinnon, työnantajien ja yksilöiden kokema hyöty ja mahdollisuudet yhteisesti rahoitettaviin palveluihin.

Osa toimenpide-ehdotuksista on samansuuntaisia, kuin juuri julkistetut kansalliset elinikäisen ohjauksen strategiset painopisteet. Strategian toimeenpanon edetessä kannattaa tehdä yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Esimerkiksi ohjauspalvelujen laatu ja vaikuttavuuden arviointi ovat teemoja, joita ei vielä ole yhdessäkään maassa yksiselitteisesti ratkaistu

Kirjoittajat:
Raimo Vuorinen, Projektipäällikkö, Koulutuksen tutkimuslaitos
raimo.vuorinen@jyu.fi

Jaana Kettunen, Varajohtaja, Koulutuksen tutkimuslaitos
jaana.h.kettunen@jyu.fi

Lisätietoa:
OECD (2021). Career Guidance for Adults in a Changing World of Work, Getting Skills Right, OECD Publishing, Paris.
https://doi.org/10.1787/9a94bfad-en

Edellinen |Seuraava| Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 18, helmikuu 2021

https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus18