Ekstra: Postipelin henkilöt
Postipelin ekstrat
Agnes Sjöberg
Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri
Agnes Sjöberg (1888–1964) oli todellinen uranuurtaja! Hän oli Euroopan ensimmäinen eläinlääkäriksi kouluttautunut nainen, ja (1918) maailman ensimmäinen eläinlääketieteestä tohtoriksi väitellyt nainen. Agnes opiskeli Saksassa. Monien miespuolisten eläinlääkärien oli vaikea hyväksyä Agnesta, mutta isäntien luottamuksen Agnes voitti nopeasti taitavalla toiminnallaan. Agnes Sjöberg aloitti praktiikkansa Kauhajoella 1927. Hän oli lähtöisin Sjöbergien Ala-Knuuttilasta, mutta takaisin Kauhajoelle muutettuaan asui Kotiranta –nimisellä tilalla. 1930-luvulla Agnes muutti poikiensa kanssa Ilmajoelle ja sieltä Seinäjoelle. Agnes Sjöberg myös opetti eläinlääkintätaitoja mm. Suupohjan Maamieskoulussa ja kirjoitti tieteellisiä julkaisuja. Saksan naiseläinlääkärit nimittivät Agneksen kunniajäsenekseen 1950-luvulla.
Lähteet:
Eteläpohjalaisia elämäkertoja M-Ö, 1965.
Ruismäki, Liisa. Agnes Sjöberg – Tiukkasyistä puuta. Kauhajoen joulu 2011
A.K. Kaura
Talousneuvos
A.K. Kaura(1877-1954) oli tunnettu talousmies. Hän oli perustamassa yhtä Suomen ensimmäisistä osuuskassoista, Alapään osuuskassaa eli pankkia 1903. Kaura oli Kauhajoen osuustoiminnan uranuurtaja. Hän oli perustamassa Kauhajoen osuuskauppaa, Etelä-Pohjanmaan osuusteurastamo Itikkaa ja Harjankylän osuusmeijeriä. Myös saha- ja puuteollisuusyhtiöiden perustaminen ja vakuutusasiamiehenä toimiminen kuuluvat hänen ansioihinsa.
Yhdistysaktiivi
A.K. Kaura toimi aktiivisesti monissa yhdistyksissä, jotka tähtäsivät maatalouden kehittämiseen. Hän oli mukana ainakin kahdeksan yhdistyksen johdossa, joista viittä hän oli myös perustamassa. Myös monissa kotiseutuyhdistyksissä (esim. Kauhajoen nuorisoseura) Kauran panos oli merkittävä. Hänet palkittiin ansioistaan useilla kunniajäsenyyksillä, kunniapuheenjohtajuuksilla ja kunniamerkeillä.
Tarmokas maanviljelijä
A.K. Kaura onnistui nostamaan rappiotilan kukoistukseen. Tilalla tuotettiin esikuvallisesti maitoa, hunajaa, marjoja, vihanneksia, sianlihaa ja munia. Kauran tila sai useita Parhaiten hoidetun tilan palkintoja maatalousnäyttelyistä. Myös Kauran taidot metsänhoidossa ja toiminta metsänhoitoyhdistyksessä huomattiin. Tila oli opiskelijoiden harjoittelutila ja siellä otettiin vastaan tuhansia vierailijoita. Tilan karja hyväksyttiin ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaalla LSK-siitoskeskuskarjaksi. A.K. Kauran tilalla salaojitettiin ensimmäiset pellot 1921, mikä oli tuohon aikaan edistyksellistä. Rouva Eeva Kauralla oli varmasti suuri vaikutus tilan menestykseen. Hänellä oli agronomin koulutus ja hän toimi myös opettajana maamieskoulussa.
Oppilaitosten perustaja
A.K. Kaura vaikutti merkittävästi kolmen tärkeän oppilaitoksen perustamiseen Kauhajoelle. Hän oli yksi Suupohjan maamieskoulun perustajista ja sen johtokunnan puheenjohtaja. Hän oli Kauhajoen kotitalousopiston perustajajäsen sekä kannatusyhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja. Myös Kauhajoen yhteislyseon perustajiin hän kuului ja toimi koulun johtokunnan puheenjohtaja 22 vuotta.
Poliitikko
Aikalaiset kertovat A.K. Kauran olleen hiljainen, mutta vahva ja aikaansaava, ystävällinen, rauhallinen ja maltillinen. Siksi hän oli myös suosittu poliitikko. Hän toimi kansanedustajana 1930-1933, presidentin valitsijamiehenä neljä kertaa ja kunnanvaltuutettuna 1918-1936. Hänelle uskottiin useita luottamustoimia, kuten köyhäinhoitolautakunnan puheenjohtajuus, kunnan siemenjyvästön esimiehen tehtävät sekä muita kunnallisia luottamustehtäviä.
Lähteet:
Eteläpohjalaisia elämäkertoja.
Pere, Kaarlo, 1969. Suupohjan maatalousoppilaitos 1919-1969. 50 v. maatalousopetusta Kauhajoella.
Pänkälä, Martti, 2010. Taidolla ja sydämellä Kauhajoella – Kotitalouskoulusta korkeakouluun 1920-2010.
Albert Ahtola
Pidetty kirkonmies
Albert Ahtola (1894-1948) toimi Kauhajoen kirkkoherrana 1930-luvulla. Aikalaisten mukaan Albert Ahtola oli erittäin pidetty pappi. Hän ajoi pyörällä pitkät virkamatkat, yöpyi pienissäkin taloissa, oli kaikille ystävällinen ja saarnasi taidolla. Kun Ahtola oli välillä pappina muualla, kauhajokiset halusivat takaisin ”meidän pappimme”. Ahtola väitteli työn ohessa tohtoriksi vuonna 1932 ja sai Helsingin yliopiston dosentuurin 1938.
Ahtolan saavutukset näkyvät edelleen Kauhajoen maisemassa. Hänen ansiotaan on seurakuntatalon rakentaminen 1925 ja Nummijärven kirkon rakentaminen 1934. Kauhajärven kirkon rakentamisesta hän teki aloitteen, mutta kirkko rakennettiin hänen kautensa jälkeen. Hän oli aktiivisesti mukana perustamassa Kauhajoen Evankelista kansanopistoa ja hän toimi pitkään sen johtokunnan puheenjohtajana.
Monessa mukana
Albert Ahtola kuului monen seuran ja yhdistyksen johtokuntaan. Kunnanvaltuutettuna hän toimi 1929-1936. Yhteislyseon uskonnon opetus oli hänen vastuullaan 1930-luvulla ja hän kuului koulun johtokuntaan.
Lähteet:
Avara armo Kauhajoen seurakunnan juhlakirja, 2008. Toim. Jussi Kleemola ja Heikki Taimi.
Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L, 1963.
Alfred Niemistö
Valokuvaaja
Alfred Niemistö (1876–1948) aloitti valokuvaamisen 1889, jolloin kameroita oli vain harvalla. Hänen ottamansa kuvat kertovat jälkipolville arvokasta tarinaa entisaikojen elämästä. Niemistön arvioidaan ottaneen kymmeniä tuhansia kuvia. Vuonna 1905 hän hankki käsin veivattavan kinematografin, jolla hän kiersi näyttämässä elokuvia pientä maksua vastaan. Niemistö kulki valokuvaamassa Kauhajoen lisäksi myös muissa kunnissa. Hän liikkui moottoripyörällä, mikä sekin oli harvinaista tuohon aikaan. Niemistön vuonna 1907 hankkima Wolf oli Kauhajoen ensimmäinen moottoripyörä.
Pelimanni
Alfred Niemistö soitti mandoliinia, klarinettia ja okariinoa ja oli taitava viulisti. Niemistö järjesti ympäri maakuntaa elokuvailtamia, joissa hän esiintyi myös soittaen. Iltamissa hän soitti myös gramofonilla levyjä, jotta yleisö pääsi tanssimaan. Elokuvailtamat olivat elämyksiä sekä aikuisille että lapsille. Niemistö esiintyi pelimannina myös lukemattomissa häissä.
Kelloseppä, soitinten rakentaja
Niemistöllä oli kellosepänliike kotonaan Marttilankylässä. Talon ulkoseinässä oli iso kello, josta kyläläiset tarkistivat oman vedettävän kellonsa ajan, etenkin jos oma kello oli sattunut pysähtymään. Hän korjasi ja rakensi kellojen lisäksi radioita ja soittimia. Niemistön tiedetään rakentaneen mm. viuluja, kanteleita, pianiinoja ja cembalon. Niemistö hyödynsi kiinnostustaan tekniikkaan ja musiikkiin rakentamalla mekaanisia soittimia, mm. itsesoittavia kanteleita ja sähköpianon osia. Kaikki kylän isäntien tekniset ongelmat ratkaistiin Niemistöllä.
Lähteet:
Kakkori, Pentti, 1980. Walok. A. Niemistö Kauhajoelta. Valokuvakirja maaseutukuvaajasta ja hänen aikalaisistaan muutama vuosikymmen sitten.
Haapanen, Reija; Hautamäki, Lauri, 2015. Yrittävä Kauhajoki.
Carl Wilhelm von Schantz
Kunnallisneuvos ja aatelinen
Yli-Knuuttilan maatilan isäntä C.W. von Schantz (1844-1924) oli aatelismies. Von Schantz vaikutti voimakkaasti Kauhajoen kehitykseen. Hän perusti sahan, myllyn, kauppaliikkeen ja meijerin maatilan yhteyteen. Kauhajoen meijeriyhtiö perustettiin 1888 Aronkylään ja C.W. von Schantz oli sen kantava voima. Hän osallistui innokkaasti myös yhteiskunnalliseen toimintaan mm. kunnan, seurakunnan ja maatalouden alalla. Myös nuorisoseuraa hän tuki mm. lahjoittamalla tontin nuorisoseuran taloa varten. Hän toimi aktiivisesti Kauhajoen ensimmäisen kansakoulun perustamiseksi. Von Schantz oli Kauhajoen ensimmäinen kunnallisneuvos. Aikalaisten kuvausten mukaan hän oli värikäs hahmo, suuri maailmanmies, puuhakas ja vieraanvarainen. Sanssinkartano on saanut nimensä von Schantzin mukaan.
Lähteet:
Eteläpohjalaisia elämäkertoja M-Ö, 1965.
Ruismäki, Liisa, 1987. Kauhajoen historia esihistoriasta vuoteen 1918.
Ruismäki, Liisa. Knuuttilan talosta Sanssinkartanoksi.
Eelis ja Elsa Panula
Eelis (1892-1967) ja Elsa (1896-1986) menivät naimisiin 1928. Pariskunnasta tuli Kauhajoen musiikkielämän kantava voima. Eelis Panula toimi Suupohjan maamieskoulussa käsityön opettajana. Hän kiinnostui musiikista jo lapsena ja opiskeli nuorena Helsingin musiikkiopistossa, joten hän oli taitava muusikko. Sivutoimenaan Eelis Panula kävi soittamassa Seinäjoen elokuvateatterissa taustamusiikkia ja hän myös opetti viulunsoittoa. Myös Elsa Panula oli musikaalinen ja soitti pianoa.
Eelis Panula perusti Trio Panulan, johon hänen lisäkseen kuuluivat Matti Porkkala ja Ludvig Peltonen. Myöhemmin Ludvigin tilalle tuli Elsa Panula. Trio oli hyvin suosittu ja se esiintyi ympäri Etelä-Pohjanmaata. Eelis oli myös perustamassa Kauhajoen orkesteria 1920. Orkesterista tuli valtavan suosittu, joten se oli monien tapahtumien vetonaula. Ensiesiintymisen jälkeen soittajia liittyi lisää toistakymmentä. Orkesteri harjoitteli uutterasti, ja sen korkea taso ihmetytti maakunnan säveltäjiä ja ammattimuusikoita. ”Mitenkä maaseudulla tällainen on mahdollista?!” Missä ikinä orkesteri vierailikin, monet kuulijat halusivat itsekin opetella soittamaan. Eelis toimi pitkään orkesterin johtajana. Eelis lauloi myös kuoroissa. Eeliksen ja Elsan pojat Jorma, Timo ja Mauno muodostivat maineikkaan perheorkesterin.
Eelis Panula valittiin Kauhajoen ensimmäiseksi kirjastonhoitajaksi, mitä tointa hän hoiti opettajan työn ohella. Kirjasto oli toki toiminut jo aikaisemminkin, mutta epävirallisemmin. Myös Elsa toimi kirjastonhoitajana, ja hän otti Eeliksen jälkeen vastuun kirjastosta.
Elsa Panula oli koulutukseltaan sairaanhoitaja. Hän työskenteli Kauhajoen sairaalan ylihoitajana, myöhemmin myös kotitalouskoulussa lastenhoidon ja terveydenhoidon opettajana.
Lähteet:
Kyyrö-Harju, Pia; Harju, Aaro, 1989. Rikas elämä - Opetusneuvos Matti Porkkalan yhdeksän vuosikymmentä.
Eteläpohjalaisia elämäkertoja III, 1994.
Taajamaa, Bruno, 2002. Jorma Panula: Maestron muotokuva.
Hermanni Mansikkamäki
Taitava kirvesmies
Torppari ja timpuri Hermanni Mansikkamäki muutti Kauhajoelle 1878. Hän oli rakentamassa mm. kirkkoa, kirkonkylän kansakoulua, Ollonqvistin kauppaa ja Enon pappilan päärakennusta. Mansikkamäki teki piirustukset rovastin pappilaan ja hän kuului kirkonrakennustoimikuntaan. Hän myös nikkaroi tilauksesta lukemattomia ikkunanpokia. Mansikkamäki oli myös kunnallisissa toimissa, kuten vuokralautakunnan jäsen 1910-1913.
Lähteet:
Kauhajoen museon arkisto
Ruismäki, Liisa, 1987. Kauhajoen historia esihistoriasta vuoteen 1918.
Hilja Massinen
Kotitalousopiston johtaja
Hilja Massinen toimi Kauhajoen Kotitalousopiston johtaja 1924-1962. Hän oli arvostettu johtaja, joka nosti koulun tasoa vuosi vuodelta. Massisen johdolla Kauhajoen kotitalousopistosta tuli valtakunnallisesti arvostettu opinahjo. Massinen oli vahva vaikuttaja, joka toimi määrätietoisesti myös Maatalousnaisissa.
”Hän oli arvostettu, vaativa ja oikeudenmukainen”, muisteli Hilja Massista koulun oppilas Elmi Lehtinen vuonna 2010.
”Kauhajoen Kotitalouskoulu nykyisellään on kaunis todistus siitä, mitä yhteisvoimin aikaansaadaan, kun vaan uhrautuvaisuutta ja harrastusta löytyy.” Maiju Harja ja Hilja Massinen 1928 koulun vihkiäisissä.
Kauhajoen kotitalousopiston johtokunta vuonna 1941. Maiju Harja, Liisi Grönvall ja Hilja Massinen. Kannatusyhdistyksen johtokunta: A.K. Kaura, Rauha Kuusisto ja Alma Toivakka.
Lähteet:
Eteläpohjalaisia elämäkertoja M-Ö, 1965.
Kauhajoen kotitalousopisto 1920-1970. Vaasa
Pänkälä, Martti, 2010. Taidolla ja sydämellä Kauhajoella – Kotitalouskoulusta korkeakouluun 1920-2010.
http://www.sedu.fi/news/90-vuotisjuhlissa-Sooparin-tontilla/im44omli/7771dbe8-57d5-4e55-a3d2-049bb02ed47b Luettu 23.1.2017
Juho Oskari Valanne
Maatalouden kehittäjä
Juho Oskari Valanne (1879-1941) oli Kauhajoen Maamieskoulun ensimmäinen rehtori. Hän teki yli 20 vuotisen työuran Etelä-Pohjanmaan maatalouden tason kohottamiseksi. Valanne edisti maanviljelyksen tasoa myös monissa yhdistyksissä ja seuroissa, kuten Kauhajoen maamiesseurassa, Kauhajoen sadontarkkailuyhdistyksessä, maamiesseuraliitossa ja maatalouskerhon johtokunnan jäsenenä.
Maatalousseurojen keskusliitto myönsi Valanteelle 1931 hopeisen ansiomerkin ja vuonna 1938 Valanne nimitettiin Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran kunniajäseneksi.
Maatalouden tason kohoaminen ja tehokkuuden lisääntyminen on ollut koko yhteiskunnan vaurastumisen edellytys.
Oskari ja Hanna Valanne lähdössä kruunuhäihin.
Lähteet:
Eteläpohjalaisia elämäkertoja M-Ö, 1965.
Matti Emil Äijö
Kunnallismies, teollisuusmies ja pankkimies
M.E. Äijö (1875–1946) oli taitava maanviljelijä ja tuottoisa maidontuottaja. Hän oli Kauhajoen sahan perustajajäsen ja sen johtokunnan puheenjohtaja 19 vuotta, mukana useissa puutavara-ala yrityksissä ja pankinjohtajana 1928-1934. Kunnan ja seurakunnan luottamustoimia hänelle uskottiin paljon. Äijö oli kunnanvaltuustossa 1919-1945 sekä useissa lautakunnissa puheenjohtajana tai jäsenenä.
Oppilaitosten perustaja, sponsori
M.E. Äijö toimi Kauhajoella kansakoululaitoksen toimeenpanon ja kansakoulujen perustamisen hyväksi yli 20 vuotta. Hän oli Suupohjan maamieskoulun tukija ja perusti stipendirahaston sekä maamieskoululle että yhteislyseolle. Äijö tuki rahallisesti myös kuoroja ja muuta harrastustoimintaa. Hän oli perustamassa Kauhajoen evankelista opistoa ja kuului Yhteislyseon kannatusyhdistykseen.
Evankelisen opiston tonttitoimikunta. M.E. Äijö alarivissä kolmas oikealta.
Lähteet:
Eteläpohjalaisia elämäkertoja M-Ö, 1965.
Myllyniemi, Maila, 2011. Majakkana peltomeressä Evankelinen kansanopisto 85 vuotta Kauhajokisessa maisemassa
Matti Porkkala
Opettaja, Opetusneuvos
Matti Porkkala (1895-1990) toimi Aron koulun johtajaopettajana 39 vuotta. Lisäksi hän opetti sivutoimisesti taideaineita Kauhajoen yhteislyseossa, Kauhajoen evankelisessa opistossa, Kauhajoen Kotitalousopistossa, kansalaisopistossa ja musiikkiopistossa. Porkkala oli avainhenkilö Kauhajoen yhteislyseon perustamisessa.
Kulttuurin monitoimimies
Musiikki ja maalaustaide olivat lähellä Matti Porkkalan sydäntä koko elämän ajan. Hän oli taitava viulisti. Porkkala soitti viulua trio Panulassa ensin Eelis Panulan ja Ludvig Peltosen kanssa, sitten Eelis ja Elsa Panulan kanssa. 1920 hän oli perustamassa Kauhajoen orkesteria, jossa hän soitti 60 vuotta viulua, välillä alttoviulua ja selloa sekä toimi kapellimestarina muutaman vuoden. Kauhajoen orkesteri oli tasokas ja suosittu. 20 soittajan orkesterin maine kohosi ja siitä tuli Kauhajoen ”lippulaiva”. Orkesteri esiintyi lähikunnissa, ja aina esiintymisen jälkeen levisi musiikki-innostus myös kuulijoihin. Orkesterin ansiosta musiikin harrastus laajeni Etelä-Pohjanmaalla ja Kauhajoen maine Etelä-Pohjanmaan musiikkipitäjänä kasvoi. Presidentti myönsi Matti Porkkalalle director musices (dir.mus.) –arvonimen musiikin parissa tehdystä työstä.
Matti Porkkala oli perustamassa Kauhajoen sekakuoroa ja Kauhajoen Musiikkiopistoa. Kuoro sai useita valtakunnallisia palkintoja. Matti Porkkala oli taitava monella taiteen alalla. Hän maalasi 159 muotokuvaa sekä kirjoitti runoja ja pakinoita ja oli suosittu juhlapuhuja. Hän oli nuorena hankkinut räätälin ammattitaidon.
Kotiseututyö, yhdistysaktiivi
Matti Porkkala teki mittavan työn kotiseudun hyväksi. Hän oli perustamassa Opettajayhdistystä, Yhteislyseota, Musiikkiharrastusten kannatusyhdistystä, Taideyhdistystä, Rintamamiesyhdistystä, Kauhajoen sekakuoroa, Kauhajoki-seuraa ja Aron nuorisoseuraa. Hän teki aloitteen Kauhajoen museon perustamisesta (1933) ja toimi museon johtokunnassa 55 vuotta.
Lähteet:
Eteläpohjalaisia elämäkertoja III, 1994.
Kyyrö-Harju, Pia; Harju, Aaro, 1989. Rikas elämä - Opetusneuvos Matti Porkkalan yhdeksän vuosikymmentä.
Laurila, Olli A., 1975. Kauhajoen yhteislyseo 1928-1975.
M.E. Harja ja Maria (Maiju) Harja
Kunnallisneuvos, kansanedustaja, oppilaitosten perustaja, yhdistysaktiivi
Kunnallisneuvos Matti Emil Harja (1879–1949) oli yksi 1930-luvun aktiivisista merkkihenkilöistä, joiden ansiosta Kauhajoelle saatiin Maamieskoulu, Kotitalousopisto ja Yhteislyseo. Hän ja talousneuvos A.K. Kaura olivat Kauhajoen kunnalliselämän kantavat voimat, jotka jättivät pysyvän perinnön Kauhajoen kulttuurimaisemaan.
M.E. Harja oli monessa mukana. Hän oli yksi Kauhajoen kirkonkylän nuorisoseuran, Kauhajoen Alapään osuuskassan ja Kauhajoen osuusmeijerin perustajajäsen. Hän oli mukana raittiusyhdistys Taistossa, urheilu- ja näytelmätoiminnassa, Kauhajoen maamiesseuran johtokunnassa sekä Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran johtokunnassa. Hän oli yhdistyksissä, kuntakokouksissa ja seurakunnan kokouksissa suosittu sihteeri kauniin käsialansa takia. Harja kuului tiettynä aikana kutakuinkin kaikkiin Kauhajoen kunnallisiin lautakuntiin. Kokoomuksen kansanedustajaksi hänet valittiin 1936-1939 ja useamman kerran presidentin valitsijamieheksi.
Aikalaisten kertoman mukaan M.E. Harja perehtyi huolellisesti asioihin. Hänen kokemukseensa, tietoon ja taitoon perustuvia mielipiteitään kuunneltiin.
Ansioitunut maanviljelijä
M.E. Harja sai palkintoja maatalousnäyttelyistä ja hänen tilansa toimi harjoittelutilana. Hän neuvoi maa- ja karjatalousasioissa muitakin, jopa naapuripitäjiä myöten. Harja edusti Kauhajokea Etelä-Pohjanmaan Meijeriliitossa ja Valion hallinnossa, oli perustamassa lihaosuuskunta Itikkaa ja Etelä-Pohjanmaan maataloustuottajaliittoa sekä kuului Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolautakuntaan. Lukuisissa muissakin maatalouden kehittämiseen liittyvissä luottamustoimissa hän ahkeroi.
Vaimo Maria (Maiju) Harja (1885-1948) hoiti perheen lisäksi taloa ja tilaa silloin kun M.E. Harja oli kokouksissa. Maiju Harja oli tilan kantava voima ja monet palkinnot maatalousnäyttelyissä olivat osaltaan hänen ansiotaan. Harjojen tilan Ranta-Knuuttilan karja-, koti-, maa- ja metsätalous kehitettiin aikansa huipputasolle varmasti myös Maijun ansiosta. Maiju oli itsekin aktiivinen monin tavoin. Hän oli mukana naisosastojen toiminnassa sekä perustamassa Kotitalousopistoa, jonka johtokunnan puheenjohtajana hän toimi.
Lähteet:
Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L, 1963.
Pänkälä, Martti, 2010. Taidolla ja sydämellä Kauhajoella – Kotitalouskoulusta korkeakouluun 1920-2010.
Vihtori Kuutti
Mallikelpoinen maanviljelijä, poliisi ja kunnanvaltuutettu
Vihtori Kuutti (1885–1959) oli tarmokas maanviljelijä. Hän sai tunnustusta erityisesti karjanjalostajana. Hänen tilallaan oli myös koeruutukenttä, jossa tehtiin jatkuvasti lannoituskokeita ja tutkittiin maan laatua.
Koska Vihtori Kuuttiin luotettiin, hänet pyydettiin poliisikonstaapeliksi 1917. Kunnanvaltuustossa Kuutti oli mukana päättämässä kunnan asioista yli kymmenen vuotta. Hän oli myös kunnanhallituksessa ja 12 kunnallisessa luottamustoimessa eripituisia jaksoja.
Urheilumies
Vihtori Kuutti oli perustamassa Kauhajoen Karhua 1910. Hän toimi vuosikymmeniä seuran hyväksi sen johtotehtävissä. Kuutti oli mukana melkein kaikkien urheilulajien toiminnassa, mutta hiihto ja pesäpallo olivat hänelle rakkaimmat. Kuutti oli itse Lauri ”Tahko” Pihkalan opissa 1916, minkä jälkeen hän toi pesäpallon Kauhajoelle. Hän pelasi, koulutti ja oli tuomarina, joten pesäpallon alkutaival Karhussa oli pitkälti Kuutin ansiota. Kuutti toimi innokkaasti kotipitäjän ja koko Suupohjan urheilun hyväksi ja onnistui kohentamaan merkittävästi urheilumahdollisuuksia Kauhajoella. Hänet onkin palkittu useilla urheilun kunniamerkeillä. Kunnioituksesta kertoo sekin, että aikalaiset antoivat Kuutille lisänimen ”isä-Karhu”.
Vihtori Kuutti kiteytti urheiluseuran tavoitteet 1919 Karhun ja raittiusyhdistyksen yhteisen Raittius- ja Urheilutalon tupaantuliaisissa remontin jälkeen.
”Kuluneen kesän työn tuloksena on seurallamme nyt kaunis, viihtyisä ja ajanmukainen koti, jonka suojissa saadaan työskennellä ruumiillisen kunnon kasvattamiseksi, raittiiden ja puhtaiden elämäntapojen oikeaan arvoon saattamiseksi ja kohottamiseksi. Siinä on työ ja päämäärä, jonka eteen kannattaa uurastaa ja joka samalla velvoittaa.”
Lähteet:
Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L, 1963.
Järvinen, Lauri, 2010. Satavuotias Kauhajoen Karhu on voimissaan.
Kauhajoen Karhun 40-vuotisjuhlajulkaisu, Koonnut M. Porkkala. 1950. Vaasa, Ilkka oy. kirjapaino.
Urheilua Nuorisoseuran kesäjuhlassa 1929.