Kunnallisneuvos, kansanedustaja, oppilaitosten perustaja, yhdistysaktiivi

Kunnallisneuvos Matti Emil Harja (1879–1949) oli yksi 1930-luvun aktiivisista merkkihenkilöistä, joiden ansiosta Kauhajoelle saatiin Maamieskoulu, Kotitalousopisto ja Yhteislyseo. Hän ja talousneuvos A.K. Kaura olivat Kauhajoen kunnalliselämän kantavat voimat, jotka jättivät pysyvän perinnön Kauhajoen kulttuurimaisemaan.

M.E. Harja oli monessa mukana. Hän oli yksi Kauhajoen kirkonkylän nuorisoseuran, Kauhajoen Alapään osuuskassan ja Kauhajoen osuusmeijerin perustajajäsen. Hän oli mukana raittiusyhdistys Taistossa, urheilu- ja näytelmätoiminnassa, Kauhajoen maamiesseuran johtokunnassa sekä Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran johtokunnassa. Hän oli yhdistyksissä, kuntakokouksissa ja seurakunnan kokouksissa suosittu sihteeri kauniin käsialansa takia. Harja kuului tiettynä aikana kutakuinkin kaikkiin Kauhajoen kunnallisiin lautakuntiin. Kokoomuksen kansanedustajaksi hänet valittiin 1936-1939 ja useamman kerran presidentin valitsijamieheksi.

Aikalaisten kertoman mukaan M.E. Harja perehtyi huolellisesti asioihin. Hänen kokemukseensa, tietoon ja taitoon perustuvia mielipiteitään kuunneltiin.

Ansioitunut maanviljelijä

M.E. Harja sai palkintoja maatalousnäyttelyistä ja hänen tilansa toimi harjoittelutilana. Hän neuvoi maa- ja karjatalousasioissa muitakin, jopa naapuripitäjiä myöten. Harja edusti Kauhajokea Etelä-Pohjanmaan Meijeriliitossa ja Valion hallinnossa, oli perustamassa lihaosuuskunta Itikkaa ja Etelä-Pohjanmaan maataloustuottajaliittoa sekä kuului Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolautakuntaan. Lukuisissa muissakin maatalouden kehittämiseen liittyvissä luottamustoimissa hän ahkeroi.

Vaimo Maria (Maiju) Harja (1885-1948) hoiti perheen lisäksi taloa ja tilaa silloin kun M.E. Harja oli kokouksissa. Maiju Harja oli tilan kantava voima ja monet palkinnot maatalousnäyttelyissä olivat osaltaan hänen ansiotaan. Harjojen tilan Ranta-Knuuttilan karja-, koti-, maa- ja metsätalous kehitettiin aikansa huipputasolle varmasti myös Maijun ansiosta. Maiju oli itsekin aktiivinen monin tavoin. Hän oli mukana naisosastojen toiminnassa sekä perustamassa Kotitalousopistoa, jonka johtokunnan puheenjohtajana hän toimi.

Lähteet:

Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L, 1963.

Pänkälä, Martti, 2010. Taidolla ja sydämellä Kauhajoella – Kotitalouskoulusta korkeakouluun 1920-2010.