Talousneuvos

A.K. Kaura(1877-1954) oli tunnettu talousmies. Hän oli perustamassa yhtä Suomen ensimmäisistä osuuskassoista, Alapään osuuskassaa eli pankkia 1903. Kaura oli Kauhajoen osuustoiminnan uranuurtaja. Hän oli perustamassa Kauhajoen osuuskauppaa, Etelä-Pohjanmaan osuusteurastamo Itikkaa ja Harjankylän osuusmeijeriä. Myös saha- ja puuteollisuusyhtiöiden perustaminen ja vakuutusasiamiehenä toimiminen kuuluvat hänen ansioihinsa.

Yhdistysaktiivi

A.K. Kaura toimi aktiivisesti monissa yhdistyksissä, jotka tähtäsivät maatalouden kehittämiseen. Hän oli mukana ainakin kahdeksan yhdistyksen johdossa, joista viittä hän oli myös perustamassa. Myös monissa kotiseutuyhdistyksissä (esim. Kauhajoen nuorisoseura) Kauran panos oli merkittävä. Hänet palkittiin ansioistaan useilla kunniajäsenyyksillä, kunniapuheenjohtajuuksilla ja kunniamerkeillä.

Tarmokas maanviljelijä

A.K. Kaura onnistui nostamaan rappiotilan kukoistukseen. Tilalla tuotettiin esikuvallisesti maitoa, hunajaa, marjoja, vihanneksia, sianlihaa ja munia. Kauran tila sai useita Parhaiten hoidetun tilan palkintoja maatalousnäyttelyistä. Myös Kauran taidot metsänhoidossa ja toiminta metsänhoitoyhdistyksessä huomattiin. Tila oli opiskelijoiden harjoittelutila ja siellä otettiin vastaan tuhansia vierailijoita. Tilan karja hyväksyttiin ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaalla LSK-siitoskeskuskarjaksi. A.K. Kauran tilalla salaojitettiin ensimmäiset pellot 1921, mikä oli tuohon aikaan edistyksellistä. Rouva Eeva Kauralla oli varmasti suuri vaikutus tilan menestykseen. Hänellä oli agronomin koulutus ja hän toimi myös opettajana maamieskoulussa.

Oppilaitosten perustaja

A.K. Kaura vaikutti merkittävästi kolmen tärkeän oppilaitoksen perustamiseen Kauhajoelle. Hän oli yksi Suupohjan maamieskoulun perustajista ja sen johtokunnan puheenjohtaja. Hän oli Kauhajoen kotitalousopiston perustajajäsen sekä kannatusyhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja. Myös Kauhajoen yhteislyseon perustajiin hän kuului ja toimi koulun johtokunnan puheenjohtaja 22 vuotta.

Poliitikko

Aikalaiset kertovat A.K. Kauran olleen hiljainen, mutta vahva ja aikaansaava, ystävällinen, rauhallinen ja maltillinen. Siksi hän oli myös suosittu poliitikko. Hän toimi kansanedustajana 1930-1933, presidentin valitsijamiehenä neljä kertaa ja kunnanvaltuutettuna 1918-1936. Hänelle uskottiin useita luottamustoimia, kuten köyhäinhoitolautakunnan puheenjohtajuus, kunnan siemenjyvästön esimiehen tehtävät sekä muita kunnallisia luottamustehtäviä.

Lähteet:

Eteläpohjalaisia elämäkertoja.

Pere, Kaarlo, 1969. Suupohjan maatalousoppilaitos 1919-1969. 50 v. maatalousopetusta Kauhajoella.

Pänkälä, Martti, 2010. Taidolla ja sydämellä Kauhajoella – Kotitalouskoulusta korkeakouluun 1920-2010.