Aineiston ydintiedon koonti

Miten yhteiskunnan muutos näkyy kulttuurimaisemassa

Alla olevassa taulukossa on koottu näiden sivujen sisällöstä aikajana, jonka avulla voidaan pohtia, miten luonto, asutus ja elinkeinot ovat sidoksissa toisiinsa. Taulukon voi toteuttaa tiedonhakutehtävänä ja/tai kuvitustehtävänä. Tyhjä taulukko löytyy vasemmasta marginaalista. Jos tehtävä tehdään ryhmissä, voidaan koonti ja reflektointi toteuttaa samalla tavalla kuin Paikkatieto -tehtävässä.

Asutus

Elinkeinot

Maisema

Luonto

6000ekr-1500jKr

Vaeltavia metsästäjiä rantojen tuntumassa

metsästys

kalastus

Erämaa, hankalakulkuinen merenlahti, saaria

Jääkauden jälkeen alue veden peitossa.

Aallot vievät hiekan ja saven laaksoihin, kivi ja sora jää korkeille paikoille.

1500-luku

Ensimmäiset vakituiset asukkaat

Harva asutus

Vain yksi tie

metsästys

kalastus

kaskiviljely

Peltojen raivaus alkaa.

Tilat pieniä, erillään

Ei avaraa peltomaisemaa

Savutupia

Kyrönkankaantie

Eliölajien ihmisen toimintaan sopeutuminen alkaa, mutta ihmisen vaikutus luontoon vielä vähäistä.

1600-luku

Nuijasota 1596-1597

sota ja katovuodet→ nälkä

Asutus leviää hitaasti 1600-luvun alkupuolella.

1600-luvun loppupuolella asutus lisääntyy nopeammin.

metsästys

kalastus

peltoviljely

kytöviljely

tervanpoltto

Pysyviä peltoja→ peltomaisema avartuu vähän.

Tulvaniityt

Kotieläimiä→ aidat lähipeltojen ympärille.

Metsälaitumet

Savutuvat

Soita viljelyyn

Metsiä tervan-tuotantoon

Niityille alkaa muodostua erityinen niittykasvillisuus, jossa omat hyönteiset ja linnut.

1700-luku

Suuri Pohjansota ja Isoviha sekä

katovuodet→ asutus taantuu

Väki vähenee 1700-luvun alkupuolella.

1700-luvun loppupuolella asutus lisääntyy. Torppia lisää, tiloja jaetaan, raivataan lisää peltoa.

peltoviljely

tervanpoltto

Isojako 1749

Taloihin piiput

Talot pieniä torppia

Umpipihat: paljon rakennuksia

Kylien rakenne muotoutuu: kantatilat lähellä jokea, torpat kauempana.

Muutama isompi talo

Tervanpoltto verottaa metsiä, koloaminen

Kulttuuriympäristön kasvit ja eläimet kehittyvät ja sopeutuvat

halloja

1800-luku

Suomen sota 1808-1809

Nälkävuodet 1867-1868

1800-luvun loppupuolella nopea väestön kasvu, vaurastuminen tervan avulla

Kouluja perustetaan

peltoviljely

tervanpoltto

puunjalostus

sahat

myllyt

meijerit

elinkeinon-vapauslaki 1879

Maatalous kehittyy, peltoja raivataan paljon lisää

Talot suurempia

Taloja maalataan, koristellaan: empire, kertaustyylit

Julkisia rakennuksia lisää

Sähköpylväät 1880 alkaen

Hakkuut verottavat metsää

Metsänhoitoon kiinnitetään huomiota

Hallat 1860-luvulla

Laidunniittyjä paljon

1900-luvun alku

Väestö kasvaa

90% väestöstä viljelijöitä, tilat pieniä

viljely

turve-tuotanto

rahatalous yleistyy:

osuus-meijerit

osuuspankit

osuuskaupat

Avara peltomaisema

Kirkonkylä muotoutunut

Joenvarsiasutus

Kylät

Peltomaisemaan ladot, heinäseipäät, puutarhat, kasvimaat, ensimmäiset salaojat 1920-luvulla

Rautatie 1911

Jugend, klassismi

Metsien hoito:

Metsänhoitoneuvojia

Metsänhoitoyhdistykset

Soiden ja metsien ojitus 1930-1990

Soiden hyötykäyttö

1900-luvun loppu

Väestön kasvu taittuu 1960-luvulla.

Tilojen koko kasvaa, määrä vähenee.

Maalta muutto kaupunkeihin ja keskustoihin, kun maatalous tehostuu.

teolliset

ammatit

palvelu-

ammatit

viljely erikoistuu

Traktorit

Salaojat yleistyy→ peltomaisema yhtenäisemmäksi

Kouluja lakkautetaan

Teitä levennetään, päällystetään, suoristetaan

Rintamamiestalot

Teolliset materiaalit

Peltojen lannoitus→ laidunniittyjen tarve vähenee→ niittykasvit ja –hyönteiset vähenevät

Talousmetsät

Luonnonsuojelu

Perinnebiotooppien hoito

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä