Yksinvaltiudesta säätyvaltiopäivien aikaan
- Ruotsi menettää suurvalta-aseman ja Venäjä on taas todellinen uhka Ruotsille > taistelut Itämaassa
-Kuningas Kaarle XII:n kuoltua säädyt ottavat vallan ja Ruotsi siirtyy säätyvaltiopäivien aikaan > puhutaan myös vapauden ajasta 
- Säätyvaltiopäivien aika kesti 1718-1771



- Säädyt eivät saa tehtyä päätöksiä tehokkaasti > Ruotsin ensimmäiset puolueet syntyvät: Hatut ja Myssyt
- Hatut julistavat sodan Venäjälle >Suomessa pikkuviha ja Haminan menettäminen Venäjälle
- Viaporin eli Suomenlinnan rakentaminen alkaa


- Suuren Pohjansodan jälkeen Ruotsi kehittyy nopeasti tieteiden ja talouden taholla

Tieteet ja sivistys
- Vapauduttiin merkantilistisesta ajattelusta
- Luonnontieteet kehittyvät ja niitä halutaa käyttää myös maanviljelyksessä
- Ymmärretään, että väkiluvun lisääntyminen hyödyttää myös valtiota 
- Myös Suomessa tehdään paljon tutkimuksia
- Papisto valjastetaan jakamaan tietoa esim. hyötykasveista ja muusta kansaa hyödyttävästä tiedosta
- Isojako tehostaa ja helpottaa maanviljelyä, tervakauppa tuo uusia tuloja myös Suomeen
- Sanomalehdet yleistyvät


Ruotsi siirtyy itsevaltiuden aikaan
- 1772 Kustaa III tekee itsestään itsevaltiaan ja teki uudistuksia: esim. rajoitettu uskonnonvapaus ja kidutuksen kieltäminen kuulusteluissa 
- Kun Suome siirtyy 1809 Venäjän alaisuuteen, antaa Venäjän keisari Aleksanteri I Ruotsin lakien jäädä voimaan Suomen suuriruhtinaskunnassa, koska myös Ruotsin lakien mukaan hallitsija on itsevaltias

Ruotsi menettää Suomen
- Kustaa III haaveili Ruotsin uudesta suurvaltakaudesta > epäonnistunut sotaretki Venäjälle
- Suomen sota alkaa 1808, kun Venäjä hyökkää Ruotsin itämaahan. Tavoitteena on taivutella Ruotsi kauppasaartoon Iso-Britanniaa vastaan. Tämän suunnitelman takana on puolesta Napoleonin johtaman Ranskan ja Venäjän Aleksanteri I:n solmima liitto.

Kustavilainen tyyli noin 1770–1810

• Tyyli sai nimensä Kustaa III:lta. Kustaa III vieraili Ludvig XVI:n hovissa ja tutustui siellä uusklassismin alkuvaiheisiin.
• Kustaa III sisusti Ruotsin Tukholman kuninkaanlinnaa ranskalaisten esikuvien mukaan, ja vähitellen tyyli sai Ruotsissa omia yksilöllisiä piirteitä.
• Suomessa kustavilainen tyyli oli käytössä erityisesti Pohjanmaalla ja ruotsinkielisellä rannikolla.
• Tyylisuunnan materiaalina oli pääosin kotimainen puu.