Ruusukasveja ja ristikukkaisia

Kukkamuodot ja kukkien tapa muodostaa tietynlaisia kukintoja ovat kasvin luokittelussa erittäin tärkeitä. Kullakin kasviheimolla on tietynlainen kukka, esimerkiksi ruusukasvien heimossa (Rosaceae) tavallisesti kukan viisi verho- ja terälehteä ympäröivät kukan keskustaa ruusumaisesti, kun taas ristikukkaisten lajien (Brassicaceae) kukassa on neljä kehä- ja verholehteä ristimäisesti.

Kuvassa alla on valamonruusu, jonka kukan keskellä on emi ja sitä ympäröivät keltaiset heteet. Valamonruusun terälehdet ovat karmiinin punaiset. Ruusuja jalostettaessa terälehtien määrää on lisätty, koska on haluttu aina vain suurempikukkaisia lajikkeita. Tällöin on luotu kerrattuja ruusuja. Kuvan keskellä on kolme kuihtunutta kukkaa, joiden kukkapohjus on jäänyt jäljelle. Kukkapohjuksen ympärillä on viisi höyhenmäistä verholehteä. Kiulukka syntyy kukkapohjuksen alle hedelmöityneestä kukasta.

Kukat ja kukinnot

Kukkien väri, kukan eri osien kokoerot, karvaisuus ja lukumäärä ovat esimerkkejä kukan rakenteiden tarkemmista tuntomerkeistä. Ruusukasvien kukat esiintyvät kasvissa yksittäin, mutta useiden heimojen kukista muodostuu niille tyypillisiä kukintoja. Ristikukkaisilla kasveilla kukinnot pitenevät hedelmävaiheessa usein tertuiksi, kun taas sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) kukinto on sarja- tai kerrannaissarja.