Valtakunnalliset pakolliset kurssit (KU)
Valtakunnalliset pakolliset kurssit
1. MINÄ, KUVA JA KULTTUURI (KU1)
Kurssin nimi viittaa oppijaan ja hänen identiteettiinsä sekä yksilön, erilaisten kuvien ja kulttuurien vuorovaikutussuhteeseen.
Kuvataiteen opiskelun luonteeseen kuuluu ilmaisun vapaus ja oman persoonallisuuden mukaisen taiteellisen toimimisen tukeminen. Kurssi ankkuroituu kuvataiteen kulttuuriseen ja yhteisölliseen olemukseen.
Kurssin aikana tehdään, tarkastellaan, analysoidaan ja tulkitaan erilaisia kuvia. Oppiaineelle ominaisella tavalla kuvataiteen näkökulma nykyhetkeen ja historiaan on yksilön ilmaisun tarkastelussa ja tulkinnassa.
Kuvataiteen opiskelussa haetaan vastauksia miksi-, mutta eritoten miten-kysymyksiin: Miksi taidetta tehdään? Miten kuvat ovat syntyneet ja syntyvät tänä päivänä? Miten taiteen käsitteitä, materiaaleja ja välineitä käytetään? Miten tarkastelen taidetta? Mitä ja miten taide kertoo eri aikojen elämästä? Kuvataiteen sisällöistä kurssilla korostuu kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen sekä median visuaaliset tekstit.
Kurssilla käsitellään valtakunnallisia ja mahdollisia lukiokohtaisia aihekokonaisuuksia kuvataiteelle luontuvalla tavalla.
Kuvataiteen opiskelun luonteeseen kuuluu ilmaisun vapaus ja oman persoonallisuuden mukaisen taiteellisen toimimisen tukeminen. Kurssi ankkuroituu kuvataiteen kulttuuriseen ja yhteisölliseen olemukseen.
Kurssin aikana tehdään, tarkastellaan, analysoidaan ja tulkitaan erilaisia kuvia. Oppiaineelle ominaisella tavalla kuvataiteen näkökulma nykyhetkeen ja historiaan on yksilön ilmaisun tarkastelussa ja tulkinnassa.
Kuvataiteen opiskelussa haetaan vastauksia miksi-, mutta eritoten miten-kysymyksiin: Miksi taidetta tehdään? Miten kuvat ovat syntyneet ja syntyvät tänä päivänä? Miten taiteen käsitteitä, materiaaleja ja välineitä käytetään? Miten tarkastelen taidetta? Mitä ja miten taide kertoo eri aikojen elämästä? Kuvataiteen sisällöistä kurssilla korostuu kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen sekä median visuaaliset tekstit.
Kurssilla käsitellään valtakunnallisia ja mahdollisia lukiokohtaisia aihekokonaisuuksia kuvataiteelle luontuvalla tavalla.
Tavoitteet
Tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita
• oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään
• omakohtaisia ratkaisuja
• oppii käyttämään taiteen käsitteistöä
• tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia
• oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti
• ja tulkitsemaan niiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön
• ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään
• ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen
• omassa elämässään ja yhteiskunnassa.
• tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita
• oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään
• omakohtaisia ratkaisuja
• oppii käyttämään taiteen käsitteistöä
• tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia
• oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti
• ja tulkitsemaan niiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön
• ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään
• ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen
• omassa elämässään ja yhteiskunnassa.
Sisällöt
• mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset • kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa
• taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulkopuolisia kulttuureita
• oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen kuvan käyttö
• kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika
• kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminen
• taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulkopuolisia kulttuureita
• oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen kuvan käyttö
• kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika
• kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminen
YMPÄRISTÖ, PAIKKA JA TILA (KU2)
Kurssin nimeen sisältyy itsessään paljon asioita koko kurssin olemuksesta. Ympäristöön käsitteenä kuuluu niin luonto kuin rakennettu ympäristökin, sekä arkkitehtuuri että esineympäristö. Paikka terminä viittaa sekä paikallisuuteen että paikan psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin.
Suomen kielessä sana tila tarkoittaa paitsi arkkitehtonista, kolmiulotteista tilaa myös ihmisen itsensä tilaa, mielentilaa, jopa maailman tai ympäristön tilaa. Ympäristö keskeisenä kuvataiteen kurssin sisältöalueena kutsuu pois luokasta ulos havainnoimaan, näkemään, kokemaan, muistelemaan ja tekemään.
Laajasta opetusalueesta on mahdollista koota tehtäväkokonaisuudeksi vain pieniä syvyyssukelluksia. Tehtävien suunnittelussa pyritään holistiseen kokonaisuuteen, jossa painopiste voi paikallisten olosuhteiden ja erilaisten tarpeiden, teemojen ja projektien mukaan vaihdella suurestikin. Maaseudulla näkökulma on luonnollisesti aivan erilainen kuin suuressa kaupungissa. Ympäristön rakentamisessa, rakennuksissa ja esineissä tutkitaan tyyli- ja kulttuurihistoriallisia piirteitä siten, että nähdään esteettisten, ulkomuotoon ja tyyliin liittyvien ominaisuuksien yhteys yhteiskuntaan, talouselämään ja ekologiaan.
Taiteellisen suunnittelun, designin ja teknologian yhteistyö on myös tärkeä tuoda esille.
Arkkitehtuuri ja esineet sisältävät paljon erilaista kulttuuritekstiä, jota pitäisi harjoitella lukemaan ja ymmärtämään. Kulttuuritekstien lukeminen vaatii kykyä nähdä merkityksiä, joiden ymmärtämisen edellytyksenä on tieto, kokemus ja harjaantuminen. Silloin kun opetuksen painopiste on rakennetun ympäristön, kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin sekä esineympäristön tarkastelussa, olisi hedelmällistä käyttää taiteeseen perustuvia ympäristökasvatuksen periaatteita ja menetelmiä.
Ympäristön myyttisillä ja runollisilla ominaisuuksilla, opiskelijoiden omilla muistoilla ja kokemuksilla rakennetaan niitä koukkuja tai siltoja, joilla henkilökohtainen kiinnostus herätetään ja joilla ulkoinen ja sisäinen ympäristö ja tila kohtaavat. Opettajan omat kiinnostus- ja osaamisalueet vaikuttavat myös painotuksiin. Oma innostus on hyvä sytyke.
Kurssin info
Suomen kielessä sana tila tarkoittaa paitsi arkkitehtonista, kolmiulotteista tilaa myös ihmisen itsensä tilaa, mielentilaa, jopa maailman tai ympäristön tilaa. Ympäristö keskeisenä kuvataiteen kurssin sisältöalueena kutsuu pois luokasta ulos havainnoimaan, näkemään, kokemaan, muistelemaan ja tekemään.
Laajasta opetusalueesta on mahdollista koota tehtäväkokonaisuudeksi vain pieniä syvyyssukelluksia. Tehtävien suunnittelussa pyritään holistiseen kokonaisuuteen, jossa painopiste voi paikallisten olosuhteiden ja erilaisten tarpeiden, teemojen ja projektien mukaan vaihdella suurestikin. Maaseudulla näkökulma on luonnollisesti aivan erilainen kuin suuressa kaupungissa. Ympäristön rakentamisessa, rakennuksissa ja esineissä tutkitaan tyyli- ja kulttuurihistoriallisia piirteitä siten, että nähdään esteettisten, ulkomuotoon ja tyyliin liittyvien ominaisuuksien yhteys yhteiskuntaan, talouselämään ja ekologiaan.
Taiteellisen suunnittelun, designin ja teknologian yhteistyö on myös tärkeä tuoda esille.
Arkkitehtuuri ja esineet sisältävät paljon erilaista kulttuuritekstiä, jota pitäisi harjoitella lukemaan ja ymmärtämään. Kulttuuritekstien lukeminen vaatii kykyä nähdä merkityksiä, joiden ymmärtämisen edellytyksenä on tieto, kokemus ja harjaantuminen. Silloin kun opetuksen painopiste on rakennetun ympäristön, kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin sekä esineympäristön tarkastelussa, olisi hedelmällistä käyttää taiteeseen perustuvia ympäristökasvatuksen periaatteita ja menetelmiä.
Ympäristön myyttisillä ja runollisilla ominaisuuksilla, opiskelijoiden omilla muistoilla ja kokemuksilla rakennetaan niitä koukkuja tai siltoja, joilla henkilökohtainen kiinnostus herätetään ja joilla ulkoinen ja sisäinen ympäristö ja tila kohtaavat. Opettajan omat kiinnostus- ja osaamisalueet vaikuttavat myös painotuksiin. Oma innostus on hyvä sytyke.
Kurssin info
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja
• oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta
• oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä
• ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemmin visuaalisessa kulttuurissa.
• oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja
• oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta
• oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä
• ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemmin visuaalisessa kulttuurissa.
Keskeiset sisällöt
• tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana
• arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali
• maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä
• arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta
• mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut
• KU 2 kurssin aikana tehdään myös mahdollisuuksien mukaan opintomatka Helsinkiin. Tavoitteena opintomatkalla on Suomen historian alkuvaiheisiin tutustuminen arkkitehtuurin ja kuvataiteen avulla, sekä kulttuurihistoriallisten viestien tutkiminen maisemasta, rakennuksista, esineistä ja taideteoksista. Tutustumiskohteita ovat Kansallismuseon, Design-museon ja Ateneumin lisäksi Helsingin kaupungin arkkitehtuuri (Eduskuntatalo, Helsingin rautatieasema, Senaatintori, Suurkirkko, Säätytalo jne.).
• arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali
• maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä
• arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta
• mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut
• KU 2 kurssin aikana tehdään myös mahdollisuuksien mukaan opintomatka Helsinkiin. Tavoitteena opintomatkalla on Suomen historian alkuvaiheisiin tutustuminen arkkitehtuurin ja kuvataiteen avulla, sekä kulttuurihistoriallisten viestien tutkiminen maisemasta, rakennuksista, esineistä ja taideteoksista. Tutustumiskohteita ovat Kansallismuseon, Design-museon ja Ateneumin lisäksi Helsingin kaupungin arkkitehtuuri (Eduskuntatalo, Helsingin rautatieasema, Senaatintori, Suurkirkko, Säätytalo jne.).
Aihekokonaisuudet kurssilla
KU2-kurssilla on omat tavoitteensa, mutta sisältöihin liitetään myös koulun omia teemoja ja opetussuunnitelman aihekokonaisuudet. Aihekokonaisuudet voivat näkyä kurssin opetussisällöissä ainakin seuraavasti:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
• yhteistyöverkoston hyödyntäminen Oulun kaupungin rakentamisesta vastaavien asiantuntijoiden, kuten kunnanarkkitehdin ja -puutarhurin kanssa
Hyvinvointi ja turvallisuus
• moniaististen havaintojen ja kokemusten kautta kerätty tieto luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä (hyvä, terve ja esteettinen ympäristö on tärkeä myös ihmisen hyvinvoinnille).
Kestävä kehitys
• kestävän kehityksen ja ekologisen elämäntavan periaatteet näkyvät koko kurssin punaisena lankana (köyhä taide "Arte povera" ekologisesti kestävine kierrätys- ja luonnonmateriaaleineen, immateriaaliset arvot).
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
• luonto taiteen inspiroijana ja tulkintojen kohteena on kiistaton, samoin luontoon ja ympäristöön liittyvä mytologia. Rakennetun ympäristön ja esineympäristön historia ja muotokieli on osa kulttuuriperintöä ja -identiteettiä.
Teknologia ja yhteiskunta
• ympäristön rakentaminen, arkkitehtuuri ja esinetuotanto ovat osa teknologista kehitystä. Erityisesti arvioidaan nykyteknologian vaikutuksia elämäntapaan, rakentamiseen ja tavaratuotantoon sekä luonnonympäristön tilaan.
Viestintä- ja mediaosaaminen
• kulttuuriteksti eli ympäristön visuaalinen kieli on tärkeä osa viestintää. Viestintävälineiden laaja kirjo palvelee hyvin havaintoja tallennettaessa, suunnittelun apuvälineinä sekä varsinaisina ilmaisukanavina.