Taustaa: Robinson Crusoe haaksirikkoutuu autiolle saarelle ja joutuu selviytymään siellä vuosikausia. Romaanissa seurataan Robinsonin koettelemuksia: hän joutuu esimerkiksi rakentamaan asumuksen ja hankkimaan ruokaa. Robinson myös pelastaa ihmissyöjien kynsistä alkuasukkaan, jonka nimeää Perjantaiksi. Hän alkaa opettaa Perjantaille englantia ja käännyttää tämän kristityksi.

Robinson Crusoe

Tilanteeni oli todellakin surkuteltava, sillä rajumyrsky oli paiskannut minut kauas pois aiotusta suunnastamme ja niin suunnattoman etäälle kaikista kauppareiteistä, että oletin täydellä syyllä joutuvani taivaan tahdosta viettämään loput elin­päiväni yksin tällä yksinäisellä saarella. Sitä miettiessäni itkin katkerasti ja kyselin, miten sallimus saattoikin ajaa oman luomuk­sensa niin täydelliseen tuhoon ja kurjuuteen, hylätä ja musertaa ihmisen niin perin juurin, ettei ollut mitään mieltä olla moisesta elämästä edes kiitollinen.

Mutta jokin sisälläni nousi kuitenkin aina näitä ajatuksia hillit­semään. Kerrankin kun kävelin rannalla ase kädessä ja murehdin otsa kurtussa tilaani ja tilannettani, oli kuin järjen ääni olisi keskeyttänyt mietteeni, kääntänyt asian toisin päin ja sanonut minulle: ”Pitää tietysti paikkansa, että tilanteesi on epätoivoinen, mutta mietipä missä ovat nyt kaikki muut? Eikö veneessänne ollutkin yksitoista miestä? Missä ovat loput kymmenen? Miksi he hukkuivat ja sinä pelastuit eikä päinvastoin? Miksi juuri sinut valittiin? Olisitko mieluummin siellä missä hekin?” Osoitin merta sormellani. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, ja aina voisivat asiat olla hullumminkin. [– –]

Oltuani saarella vajaat kaksi viikkoa päähäni pälkähti, että ilman muistikirjoja, kyniä ja mustetta kadottaisin kohta ajantajuni enkä osaisi edes pyhittää lepopäiviä. Sen estääkseni pystytin rantaan lähelle alkuperäistä rantautumispaikkaani suuren puisen ristin ja kaiversin sen poikkipuuhun seuraavan tekstin: ”Tässä nousin maihin 30. päivänä syyskuuta 1659.” Kulmikkaan pystyhirren kylkeen uursin joka päivä puukolla kolon. Joka seitsemännestä kolosta tein muita puolet pitemmän ja kunkin kuukauden ensimmäisestä päivästä vielä sitäkin puolet pitemmän, ja tällä tavoin pystyin pysymään viikkojen, kuukausien ja vuosien tasalla vain kalenteriani katsomalla.

Daniel Defoe, Robinson Crusoe. 1719.
(Suom. Juhani Lindholm.)

Miten valistusajan konteksti näkyy Robinson Crusoe -romaanissa?