Kirjoitustaidon kokeessa ei tarvitse selvitä yksin, sillä kirjoittajan apuna ovat aineistot. Niiden avulla voi esim. perustella omia mielipiteitään tai havainnollistaa väitteitään. Parhaimmillaan kirjoittajan ja aineistojen ajatukset vuorottelevat tekstissä niin, että kirjoitustaidon vastaus alkaa muistuttaa ihmisten välistä keskustelua: välillä otetaan kantaa ja kritisoidaan, välillä vertaillaan näkemyksiä.

Kirjoitustaidon kokeessa pitää käyttää vähintään kahta aineistoa. Kirjoittaja voi valita yhden pääaineiston, johon viittaa useammin kuin toiseen tai kolmanteen aineistoon. Kaikkien valittujen aineistojen keskeinen sisältö pitää referoida lyhyesti. Referoiminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan aineistojen kanssa täytyy keskustella.

Aineistoja kannattaa hyödyntää eri tavoin. Kirjoitustaidon vastauksessa voi esim. kommentoida aineiston tietoja tekemällä niistä johtopäätöksiä. Esim. lukutaitoa käsittelevässä vastauksessa kirjoittaja voisi mainita aineistosta faktan, että kolmasosa USA:n väestöstä ei kykene lukemaan tavallista sanomalehtitekstiä. Tästä voisi edetä johtopäätökseen, että lukutaidottomuus on globaali ongelma, joka koskee myös länsimaita.

Aineistojen väitteisiin voi myös ottaa kantaa olemalla samaa tai eri mieltä. Jos aineistossa esim. väitetään, että lukutaito on eloonjäämistaito, voi esittää väitteestä oman mielipiteensä. Omat näkemykset pitää kuitenkin perustella vakuuttavasti. Esim. tutkitun tiedon tai tieteellisen asiantuntijan kyseenalaistaminen ei välttämättä ole uskottavaa.

Mielipiteen esittämisen lisäksi aineiston avulla voi perustella omia väitteitään. Esim. lasten lukutaidon tärkeyttä voisi puolustaa hyödyntämällä aineistossa esitettyä tilastotietoa siitä, kuinka monta prosenttia hyvä lukutaito vähentäisi maailmanlaajuista köyhyyttä.

Aineistoja voi käyttää myös havainnollistamiseen. Kirjoittaja voi poimia lukutaitoa käsittelevään vastaukseensa esimerkkejä siitä, missä maissa on eniten lukutaidottomia ihmisiä. Toisaalta hän voi myös havainnollistaa aineiston väitettä omalla esimerkillään: jos aineistossa esim. todetaan lukemisen kehittävän empatiakykyä, kirjoittaja voi kertoa, mitä on itse oppinut muista ihmisistä lukemiensa kirjojen avulla.

Tapoja hyödyntää
aineistoa:  

Kommentoi aineistoissa esitettyjä tietoja ja näkemyksiä tekemällä niistä johtopäätöksiä, rinnastuksia tai yleistyksiä.	Tutkimustietoa lukiolaisten digitottumuksista antaa Lukiolaisbarometri 2019 (otus.fi), jonka on teetättänyt Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö. Tutkimus osoittaa, että moni lukiolainen ei pelaa mobiilipelejä lainkaan tai kokeile säännöllisesti uusia sovelluksia. Vaikka valtaosa seuraa sosiaalista mediaa, puolet ei juuri julkaise itse. Nuorten digitaalisesta arjesta onkin helppo tehdä yleistyksiä, mutta todellisuus on stereotypioita monimutkaisempi. Siksi koulussa ei pidä olettaa, että digitaaliset palvelut tai sovellukset olisivat kaikille tuttuja.
Ota kantaa aineistoissa esitettyihin näkemyksiin tai perustele mielipiteesi aineistojen avulla.	Muusikko Sanni nostaa Instagram-päivityksessään (25.2.2020) esiin sateenkaarinuorten kokeman kiusaamisen ja kysyy suoraan: ”Mitä jos sä et sais olla semmonen ku oot?” Empatiakykyä erilaisuutta kohtaan tarvitaankin, ja Sannin esittämä kanta on tärkeä. Toisaalta päivityksen uskottavuutta vesittää se, että kannanotto on tehty kaupallisessa yhteistyössä Coca-Colan kanssa. Ylipäätään kiusaamisen vastaisissa kannanotoissa raivostuttavinta on se, että lopulta sanat eivät riitä, vaan konkreettiset teot koulussa ja kotona ratkaisevat.
Havainnollista omia näkemyksiäsi aineistojen avulla tai aineistojen ajatuksia omilla esimerkeilläsi.	Rapmusiikkia on helppo syyttää pinnalliseksi, koska monet sanoitukset käsittelevät menestystä ja rahaa. Iben Molemmat-kappale (2020) on tästä hyvä esimerkki. Siinä puhuja listaa asioita, joiden välillä ei tarvitse tehdä valintaa. Voi ”ottaa molemmat”, onpa kyse Rolexin ja Omegan kelloista tai rakkaudesta ja rahasta. Toisaalta letkeän lesoilun alta paljastuu, että kyse on muille esittämisestä: ”Mut ku verhot sulkeutuu nään mitä on ees.” Monesti rapsanoitukset ovat paljon monitasoisempia kuin ensi kuulemalta ajattelisi ja niissä suhtaudutaan jopa ironisesti kliseiseen omilla saavutuksilla uhoamiseen.
Vertaile aineistoissa esitettyjä väitteitä toisiinsa.	Osa e-urheilijoista kyseenalaistaa itsekin sen, onko tietokonepelaaminen urheilua vai ei. Esimerkiksi Elmeri Mahlamäki pohtii Helsingin Sanomien jutussa "E-urheilija ei pidä itseään urheilijana" (24.8.2020), yritetäänkö pelaamista esittää urheiluna vain siksi, jotta mukaan saataisiin rahakkaita sijoittajia. Toisaalta Suomen elektronisen urheilun liitto määrittelee nettisivuillaan (seul.fi, luettu 5.9.2020) e-urheilun ”tietotekniikkaa hyödyntäväksi kilpaurheiluksi” ja tekee eron tavallisen pelaamisen ja kilpailutilanteessa tapahtuvan e-urheilun välillä.  Mahlamäen kommentti rahan merkityksestä on varmasti totta, ja tuskin e-urheilijat kokevat tarvetta saada vaikkapa omaa osiota Urheilumuseoon. Toisaalta urheilua on monenlaista, ja e-urheilu täyttää monia perinteisen urheilun piirteitä: se vaatii esimerkiksi motorisia taitoja, hyvää keskittymiskykyä sekä runsaasti harjoittelua.

(LÄHDE: Särmä, Otava 2021)

Muista lähdekriittisyys!

1. Selvitä aineiston perustiedot: tekijä, otsikko, julkaisuaika ja -paikka, tekstilaji, aihe, kohderyhmä ja tavoite.
2. Päättele aineiston teesi eli pääväite.
3. Arvioi, miten tekijä, tekstilaji, julkaisuaika ja tavoite vaikuttavat aineiston luotettavuuteen.
4. Tutki, ovatko aineiston lähteet näkyvillä ja luotettavia.
5. Tutki, keiden äänet kuuluvat aineistossa ja miten ne vaikuttavat luotettavuuteen.
6. Arvioi, miten omat asenteesi ja mielipiteesi vaikuttavat siihen, miten suhtaudut aineistoon.